Vapun kirjoitusvuoro osui tällä kertaa minulle, ja heti ensiksi ajattelin, etten ainakaan bloggaa vapun sääennusteesta. Sitä on kuitenkin tuutannannut viime aikoina vähän joka lähteestä. Meteorologin kannalta tällainen yhden juhlapyhän maaninen hierominen on epäkiitollista, sillä ennusteet ehtivät muuttua suuntaan jos toiseen sen kahden viikon aikana, jolloin asia on pinnalla. Toisaalta vappu on kiistämättä yksi vuoden merkittävimmistä sääjuhlista. Tuskin koskaan ovat odotukset sään suhteen yhtä korkealla kuin vappuaamun piknikkiä suunnitellessa. Ja tuskin koskaan voi sää vaihdella niin suuressa haarukassa kuin toukokuun ensimmäisenä päivänä.
Omat remuvappuni ovat jo takana (tai edessä?), mutta ajattelin esitellä teille historiallisen jäänteen niiltä ajoilta: aidon meteorologian opiskelijahaalarin. Ne liittyvät läheisesti myös nykyiseen työnantajaani. Fuksisyksynä nimittäin ilmoittauduin vapaaehtoiseksi hankkimaan sponsorit tuleviin haalareihimme. Keräsin rohkeutta alan toimijoille soitteluun koko talven, kunnes vapun uhkaavasti lähestyessä oli pakko tarttua luuriin. Näppäilin ylioppilaslahjaksi saamaani Nokian 5110-kännykkään Weather Service Finlandin silloisen toimitusjohtajan Pirkko Saarikiven numeron. Ääni väristen tiedustelin, voisiko yritys kenties osallistua jonkinlaisella avustuksella opiskelijaparkojen asianmukaiseen vaatettamiseen. Pirkko totesi siihen, että he voivat sponsoroida haalarit kokonaisuudessaan.
Weather Service Finland eli WSF tunnetaan nykyään nimellä Foreca Oy. Nimenmuutos oli tarpeen, sillä asiakkat eivät enää rajoitu pelkän kotimaan kamaralle. Muistona noista ajoista toimii kuitenkin edelleen verkko-osoite www.weather.fi, vaikka useimmat teistä tarkistavat sääennusteen näppäilemällä selaimeen Foreca.fi.
Kuten haalareista näkyy, iloista opiskelijaelämää tuli vietettyä monta vuotta. Tällä kertaa taitaa kuitenkin sujua rauhallisemmissa merkeissä. Vaikka tänä vuonna ei sääbingosta kinkkua tullutkaan, toivotan mukavaa vappua ja kevään juhlaa kaikille!
Twitter: @liisarintaniemi
No kyllä on Liisalla ollut rauhallista tuo opiskelijaelämä, jos tuossa on kaikki jäljet…
Niin, Liisa onkin katsos tainnut keskittyä enemmän opiskeluun kuin juhlintaan, ja minne asti se hänet johtikaan. Mutta kun kyseessä ei ole teekkari, niin miksi haalarissa on niin paljon Otaniemen tavaraa..?
Valitettavasti opiskelujen ensimmäiset vuodet eivät sujuneet aivan suositellun opinto-ohjelman mukaan, kun oli niin paljon mielenkiintoisempiakin juttuja kuin osittaisderivaattojen pyörittely. Mutta niin vain työelämään päästiin mukaan.
Haalarissa on tosiaankin yhden jos toisen teekkarikillan lätkä. Fuksivuoden opiskelukavereistani useampi vaihtoi myöhemmin TKK:n puolelle, joten Otaniemeen tuli asiaa vähän väliä…
Tulee wanhat opiskeluajat mieleen tuota haalaria katsellessa. Jossakin hyvässä tallessa on vielä vastaava vm. ’95 samoilla Synopin painatuksilla, Resonanssin kangasmerkillä, ”en ole teekkari” sun muuta. Ja Pirkkohan kävi meitä valistamassa, että yksityinen sääfirma ei voi Suomessa menestyä, mutta vuotta myöhemmin tilanne oli sitten jo kovasti toinen kun WSF oli pystyssä. Never say never.
Nehän olivat vielä niitä vanhoja hyviä Porthanian aikoja, oma laitos ja kaikki. Hauska anekdootti Pirkosta. Ehkä hänen strategiansa oli poistaa markkinoilta mahdolliset kilpailijat jo ennen syntymistään:) Harvassa ovat yksityiset sääpalveluyritykset Euroopassa edelleenkin.
Älkää laittako Jyväskylän seudulle niitä sateita määrineen, kun ne eivät pidä alkuunkaan paikkaansa.
SM-hiihdotkin hiihdettiin täysin mustaan maahan tehtyjen tykkilumien avuilla ja sen jälkeenkään siis maaliskuusta, ei ole tullut kuin muutama tippa kovien tuulien mukana. Ennusteet ova kylläkin antaneet toiveita, mutta turhaan?
Mihin ihmeeseen on kadonnut kunnon sateet kuten sanottiin ennen muinoin että sataa kuin että katto ropisee?