Month: tammikuu 2014

Pakkasilma saavuttaa viimeistään tänä yönä myös etelärannikon viimeiset niemet, jollaisella sijaitsee myös pääkaupunkimme keskusta. Vielä äsken olin töissä, iltavuorossa, ja kelikameroiden kautta saatoin nähdä, että lumenrippeitä on sadellut laajoille alueille myös maan etelä- ja keskiosaan, tosin itäpainotteisesti. Mutta vähänpuoleiseksi se jäi, ja varsinkin etelärannikko välttyi pyryltä, joka selvästi aiemmin uhkasi. Ilmamassa ei ehtinyt sille riittävän kylmäksi, mutta nyt kylmää ilmaa virtaa myös etelään. Lumeksi muuttuneista sateista sen sijaan on jäljellä enää heikot jämät. Toisaalta paikallisia lumisateita on esim. Pohjanmaalla. Selkeintä ja kylmintä on Lapissa, sen pohjoisosasssa.

Säässä on siis alkanut kylmä jakso, jolle ei loppua näy. Ainakin alkuviikolle mentäessä sää vain kylmenee entisestään. Pohjoisenpuoleinen tuuli saattaa purevoittaa pakkasta monenakin päivänä, tosin voi olla vaikeata ennakoida, kumpi voittaa, pakastuminen pakkasasteissa vai tuo tuuli, joka pitää yhdessä pilvisyyden kanssa pakkasen kiristymistä kurissa mutta tekee viimasta vastaavasti kylmän. Ihan selvää korkeapainettta emme heti saa, joten pilvisyys pysyy laajoilla alueilla runsaana ja heikkoja lumisateita tulee siellä täällä. Meri on vielä suhteellisen lämmin, joten se synnyttää helposti heikkoja lumikuuroja, jotka sopivalla tuulensuunnalla kulkeutuvat sisämaahan.

Sääpalvelussa tällainen pakkaskausi merkitsee jokapakkastalvista palautteiden tulvaa koskien piste-ennusteiden lämpötiloja, joita on vaikeata pitää ajan tasalla, koska lämpötilan paikalliset vaihtelut ovat tyypillisesti suuria ja nopeitakin. Pienetkin vaihtelut paikallisessa pilvisyydessä tai maastonmuodoissa tuovat suuria eroja jo naapurikylien välille, näin etenkin Lapissa.

Sanallisissa ennusteissa tilanne on ”kireää pakkasta” tai ”pakkanen on kireää”, mutta sitten yhtäkkiä pitää muka osata jokaisen notkelman jokainen pakkaspiikki. Ei sitä kukaan osaa, eikä sitä pakkasta joka kolossa edes mitata niin, että meteorologikaan sen tietäisi – siellä kolossa olija sen sijaan tietysti kyllä. Ennusteet ovat ennusteita ja sellaisina aina suuntaa antavia, eivät lämpömittareiden kilpailijoita. Säästä on syytä olla selvillä laajemminkin kuin pelkkien piste-ennusteiden varassa.

Suuria lumisateita ei ainakaan nyt näytä olevan tulossa mihinkään päin maata, joten lumipeitteen kasvu jää varsin vähäisten lumisateiden varaan. Toisaalta maa jäätyy tehokkaasti, kun lämpöä eristävä lumikerros edelleen käytännössä puuttuu. Tästä on nyt revittävä, vaikka olisi tullut saatua kalliita talviurheiluvälineitä joulupukilta. Mutta pirtsakoita pakkasia!

Oheistanpa linkin noihin mainioihin kelikameroihin: http://www2.liikennevirasto.fi/alk/kelikamerat/

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Arctic_hare.jpg

Vuosi alkoi lauhana, kuten sen oli määräkin. Säätä siis osattiin jälleen ennustaa, vaikka edelleen on ihmisiä, joiden mielestä sääennusteet ovat aina pielessä. Noh, siellä kengän kivenä taitaa olla ihan muuta kuin sää ja sääennusteet. Ilmatieteen ihmiset ovat, ainakin useimmat, näin uskon, aika huonoja ammattiauttajia noihin mielialajuttuihin. Vaikka sää vaikuttaa monen mielialaan, se näyttää selvältä. Vaan tämä riippuvuuspa ei ole mitenkään yksinkertainen. Myös kalenterivuoden vaihtuminen, uuden alku, voisi olla samankaltainen ihmiseen vaikuttava asia.

Länsimaiseksi tyypittyvässä ajattelussa aika on helposti kuin suora viiva, jana: kaikella on alku ja loppu. Tässä kohtaa uusivuosi haastaa meidät: aika onkin pakko myöntää sykliseksi, jos se jaotellaan vuosiin niin kuin nyt tehdään. Vanhan loppu onkin samalla uuden alku. Jotain ollaan jättämässä taakse, ja toiveet kohdistuvat tulevaan. Tämän sanelee meille planeettamme vuoden kierto, joka on selvin täällä pohjoisessa voimakkaine vuodenaikaisvaihteluineen. Talvesta on takana vasta kolmannes, kaksi mokomaa kolmannesta on vielä näkemättä. Alkutalvi on pysytellyt hyvinkin lauhana, ja suuressa osassa maata on eletty ilman lunta.

Talvi ehtii vielä hyvinkin näyttää tapansa. Mutta ennen kuin voi sataa lunta, pitää olla ainakin riittävän kylmää. Tässä ei lasketa pelkkää maanpinnan läheisen ilmakerroksen lämpötilaa, vaan tuolla yläilmoissahan se sade syntyy, ainoastaan tihkusade täällä alhaalla sumupilvessä. Vielä tämä loppiaisviikonvaihde ollaan kutakuinkin lauhassa talvisäässä, sitten sää alkaa kylmetä.

Keskiviikoksi etenkin Keski-Lappi saa jo aiempaa kipakampia pakkasia, torstain kuluessa pohjoisen kylmeneminen tuntuu pakkasasteina myös jo maan keskivaiheilla, missä lämpötilan nollaraja sitä ennen loikkii vähän miten sattuu. Perjantai tuo pakkasen myös etelän iloksi, tosin näin sanon sen vain saadakseni etuvokaalialkuiset sanat kivasti peräkkäin. En minä siitä pakkasesta tykkää, eikä ironia tahallaan valittuna tyylilajina aina välity kaikille. On huomattu.

Pakkasten lisäksi tarvitsemme sitten vielä sopivasti asettuvia sadealueita. Ensi viikonlopun kuluessa sopivia sateita tuleekin tyrkylle: matalapaineiden lasketaan liikkuvan maamme eteläpuolitse itään. Tällainen säätila yhdistettynä selvään pakkasilmaan Suomessa nostaa lumisateen todennäköisyyttä nimenomaan etelässä ja vieläpä etelärannikolla selvästi. Voidaan siis sanoa, että sen ”oikean” talven merkkejä on ilmassa. Nyt ei kun jännittäjät vain seuraamaan sääpalvelua. Monia nykyajan sääpalveluita päivitetään useammin kuin kerran päivässä. Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, paljonko ennusteen ajallinen loppupää heiluu ennusteesta toiseen. Mitä heiluvampaa on, sitä epävarmempi itse ilmakehäkin voi vielä omasta käyttäytymisestään olla.

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rheinhochwasser_Januar_2011_-_LEV_Flusspromenade_Rheindorf.jpg