Oppia Einosta ja Oskarista?

Kuva: Leslie Barrie / geograph.
Moni myös nauttii myrskystä. Luonnonvoimat ovat siinä liki. On kaksipiippuinen asia, vähätteleekö sen vaaroja vai ei. Kuva: Leslie Barrie / geograph.

Syysmyrskyjen, siinä missä alkutalven myrskyjenkin, luonne on toisenlainen kuin vaikka  takavuosien loppukesäisen Asta-myrskyn. Mutta ensin pitää huomauttaa, että käsite tai sana ”myrsky” näyttää olevan tulossa myös suomen kielessä käyttöön samassa merkityksessä kuin englannin ”storm”. Tai oikeastaan sanan osana, esim. ”ukkosmyrskyinä” (thunderstorm, ihan eri asia kuin myrsky) tai vaikka ”lumimyrskyinä” (snowstorm, mahtaakohan samalla oikeasti myrskytä?). Kuitenkin sääpalvelun kansainvälisesti sovitussa käsitteistössä myrskyn (storm englanniksi ja siihen muunkieliset vaihtoehdot päälle) tulisi  tarkoittaa tuulennopeuden kymmenen minuutin yli laskettua keskiarvoa 25 m/s tai yli. Suomessa on kansallisesti päätetty, että myrsky alkaa jo tuulennopeudesta 21 m/s, siis edelleen kymmenen minuutin keskituulen.

Tällä tavoin määriteltynä Suomessa esiintyy myrskyjä käytännössä vain merellä ja uusimman tiedon valossa (luotettavia säähavaintoasemia on perustettu uusiin paikkoihin entiseen verrattuna) tuntureilla. Merellä myrskyjä on eniten vuoden loppukuukausina ja aina niin pitkään kuin meri on avoin, siis jäätön. Tuulia aiheuttavat matalapaineet saavat usein lisäpuhtia avoimesta ilmaan nähden suhteellisesti lämpimästä merestä, lisäksi tuulen ja etenkin tuulenpuuskien ”tulemista” lähelle maan- tai vedenpintaa auttaa ylipäätään, jos alusta, oli se sitten maata tai merta, on ilmaan verrattuna lämmin. Tästä syystä tuuli on syksyllä ja alkutalvesta merellä keskimäärin puuskaisempaa kuin keväällä, jolloin asetelma on toisinpäin, eli maa tai meri on se kylmä, ja ilma puolestaan vähitellen lämpimämpää.

Varsinkin nyt, kun puuskistakin alkaa vihdoin olla systemaattisia mittauksia, ainakin tietyillä säähavaintoasemilla, kannattaa olla tarkkana, puhutaanko tuulennopeudesta esim. tiedotusvälineissä merkityksessä tuulennopeuden kymmenen minuutin keskiarvo vai tuulennopeuden hetkellinen maksimiarvo, esim. vain kolmen sekunnin (mittalaitteet voidaan säätää eripituisille aikaintegraatioille, en tiedä, käytetäänkö esim. eri maissa yhdenmukaistettua mittaustapaa) yli laskettu keskiarvo. Jonkin ajan keskiarvo se aina on, ei liene mahdollista mitata niin hetkellistä tuulennopeutta, ettei aikaa lainkaan kuluisi mittauksen aikana. Eihän siinä sitten ilma ehtisi lainkaan liikkua. Sitten oma lukunsa ovat sellaiset kummallisuudet kuin ”myrsky etenee nopeudella …m/s… Ei se niin mene. Jollain kulmalla matalapainetta vain tuulee, usein sen jälkipuolella puuskaisesti. Matalapaine suurena ilmapyörteenä tietysti liikkuu…

Myrskyvahinkojen kannalta maa-alueilla keskiössä ovat siis tietysti tuulennopeuden lyhytaikaiset maksimiarvot eli puuskat. Ei ole olemassa kunnollista teoriaa siitä, miten kauan ja miten lujaa pitää tuulla, jotta esim. keskimääräinen suomalainen koivu kaatuu marras- tai joulukuussa lehdettömänä, tai vaikka kuusi. Puhumattakaan, että mikä puu sitten lopulta kaatuu. Taloudellisesti isotkin myrskytuhot jäävät sen varaan, kaatuuko juuri tämä puu ja sähkölinjan päälle vai mahdollisesti tuo viereinen puu ihan muualle. Puun kunto ja ikä vaikuttavat, samoin  se, kasvaako se vaikka hakkuuaukean reunalla, mihin tuuli erityisesti iskee, vai onko puuta tukeva maaperä kenties sateen läpiliottama. Paitsi sähkölinjoille, puut osaavat tuulenpuuskien voimasta kaatua muutenkin ei-halutulla tavalla, jopa välittömästi ihmishenkiä uhaten.

Puut ovat tässä vain yksi esimerkki: välillä peltkikatotkin lentävät. Tällöinkään tuuli ei voi olla kokonaan yksin syyllinen, koska jotain merkitystä täytyy olla myös sillä, miten katot on kiinnitetty. Ja palatakseni puihin, niin ei puita tällä perusteella kannata etukäteen kaataa, rumaa jälkeä tulee silläkin tavalla täällä hidaskasvuisessa pohjoisessa. Mutta jokainen meistä voinee uhrata hetken sen miettimiselle, mitä mahdollista järkevää sitten oikeasti itse kukin voi tehdä etukäteen myrskyvahinkojen vähentämiseksi. Vakuutusta en koskaan vapaaehtoisesti jättäisi ottamatta itselleni tai mahdolliselle omaisuudelleni, mutta tapoja elää näyttää olevan monia.

Mutta näiden syysmyrskyjen ja esim. Asta-myrskyn eroon: Asta oli kokonaan voimakkaisiin ukkospilviin liittyvien puuskatuulten työtä. Tuhot eivät tyypillisesti olleet siellä täällä laajalla alueella, vaan juuri niillä kapeilla vyöhykkeillä, jotka jäivät poikkeuksellisen voimakkaiden ukkospuuskien alle. Silloin ukkospilvirykelmät liikkuivat kaakosta luoteeseen, ja edelleen luonnossa näkyy tämä pahin hävitysalue, jopa satelliittikuvissa. Tätä tarinaa lyhentääkseni en selitä kaikkea, vaan oheistan linkit, joista metsätuhot voi satelliittikuvista itse todeta. Pohjatietona kuvien tulkinnalle pitää tietysti olla, miksi Laatokan kulmasta ylipäätään lähtee kuvassa punaisella väritetty kapea nauha kohti luodetta.

Kaikkea tällaista siis kutsutaan yleiskielessä yhä ilmeisemmin myrskyksi, eikä siis tässäkään sääpalvelun yrittämä terminologia toimi. No, olenpa useasti raitiovaunussa kuullut keskustelua, missä muutamaa lumihiutaletta ilmassa on kutsuttu pyryksi. Tämän sääasian kanssa saa olla tarkkana, sen kun pitää olla yhtaikaa arkielämää ja tiedettä. Sääpalveluun tehtyjen panostusten pitäisi kai kuitenkin edes olla tarkoitus koitua kansantalouden hyödyksi, elämänlaadusta puhumattakaan. Sääpalvelu on yhteiskunnassa välillinen palvelu ja perusinfrastruktuuria siinä missä vaikka joukkoliikenne.

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/2724367

 

Huomaa Asta-”myrsky”:

http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288620930177.html?ref=rss

http://earthenginepartners.appspot.com/science-2013-global-forest?hl=fi&llbox=65.578%2C56.935%2C39.346%2C18.054&t=ROADMAP&layers=2%2Clayer4%3A100%2Clayer0%3A100%2C11%2C20

5 vastausta artikkeliin “Oppia Einosta ja Oskarista?”

  1. Säätiedoilla myydään esim. iltapäivälehtiä. Tällöin tarkoitushakuinen otsikointi näkyy.
    ”Lehtiotsikonmyyntimies” vääristää säätieteen terminologian haluamallaan tavalla.
    Tieteellä ja tieteen terminologialla ei ole silloin niin väliä…
    .

  2. Niinpä aika mauttomia ovat lööpit ja ihmisiä ”pelotellaan” hirmupakkasilla ym. Minusta -20-25 astetta ei niin hirveää ole sanoi lehdet mitä tahansa. Kannattaisi vilkaista ihan karttaa ja katsoa missä Suomi sijaitsee.

  3. Kiitos äärimmäisen mielenkiintoisesta nettilinkistä, jossa näkee puustoisuuden muutokset viime vuosina. Sivustosta on paljon hyötyä myrskytuhojen analysoinnin lisäksi myös muutoin, koska kuvista voi tulkita myös metsätalouden avohakkuiden laajuutta ja kaupunkialueiden metsien jäämistä rakentamisen alle. En olisi muutoin ko. nettilinkkiä ikinä löytänyt, joten kiitos vinkistä.

  4. Tykkään sään eli ilmaston seuraamisesta. Kirjaan ylöskin.
    Se miksi käyn näilläkin sivuilla selittyy tiedon halulla.
    Kaikenlaista infoa tulee kyllä…Esim. tänään:
    http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013120317788787_uu.shtml
    Kiva juttu ja luminen valokuva.
    Mutta sitä osaamiseen perustuvaa tietoa on haettava…
    Kiitos työstäsi Juha =)

  5. Eilen ennusteessa oli peräti 20 mm sadetta Jyväskylän liepeille itsenäisyyspäivänä. Se olisi ollut poikaa hiihtäjiä ajatellen.

    Nyt ennustetta on rukattu niin, että sataakin vain noin 10 mm. Ehpä se siitä muuttuu vielä niin, että todellisuudessa onkin vain milli pari kuten sateiden suhteen on käynyt koko syksyn ja alkutalven?

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.