Vaikka päivät ovat toisaalta samanlaisia, lukuun ottamatta säätä ja itse kunkin hyvää tai huonoa tuulta; nousemmehan joka aamu ylös joko oikealla tai väärällä jalalla, on päivissä sittenkin eroja. Ainakin sään ja sääpalvelun kysyntämielessä. Joihinkin päivin kuuluu aivan erityinen piirre, yleensä vireeltään positiivinen ja kodin ulkopuolella liikkumista edistävä. Toisia juhlapäiviä vietetään hartaasti ja mieluiten omassa perhepiirissä, kun taas kohta edessä oleva koulujen päättäjäisjuhla merkitsee monenlaista hyörinää niin sukulaisten kuin tuttavienkin kanssa. Jälkikasvun valmistuminen tai peräti ylioppilaaksi tulo on aivan erityinen juhlan aihe ainakin vanhemmille ja sukulaisille, eikä se nyt pahitteeksi ole valmistujalle itselleenkään. Ison onnistuneen työn jälkeen on lupa ottaa rennommin – ainakin, kunnes erilaiset pääsykokeet ovat edessä. Elämän tärkeitä ja ikimuistoisia aikoja.
Sään ja sääpalvelun sesongiksi tämän juhlan tekee se, että jos sää suinkin suosii, ollaan toki mieluusti myös ulkosalla. Joka tapauksessa tänä päivänä liikutaan selvästi enemmän kuin muuten. On vaikeata kokonaan välttää ulkosalla vallitsevaa säätä, ja sään vaikutus juhlamieleen on joka tapauksessa läsnä. Ulkoilmajuhlat suorastaan onnistuvat tai eivät sään mukaan.
Itselläni on sääpalvelu-urani aikainen muisto nimenomaan tähän valmistujais- ja koulujen päätösjuhlapäivään liittyen. Se tapahtui jo joskus heti 80-luvun puolivälin jälkeen ollessani osa sään virkakoneistoa, paljon ennen Forecaa. Ilmakehän mallintaminen oli kuitenkin jo jonkinlaisissa tuloksissa, eli aina uusia malliajoja – siis niiden tuloksia – odotettiin suurella mielenkiinnolla.
Olin iltavuorossa, siellä Helsingin Kaisaniemessä, lakkiaispäivän aattona. Seuraavan päivän poutaennusteet oli jo tehty esimerkiksi TV-kanaville. Muistaakseni siinä seitsemän-kahdeksan maissa illalla tuli tavalliseen tapaan uusi ilmakehämalliajo, ns. Ilta-Bracknell. Se tarkoittaa Englannin kansallista sääpalvelua ja sen tietokonemallia. Etelä-Suomeen, jota uusi kehitysarvio koski, oli ennustettu poutasäätä. Nyt tässä uusimmassa laskelmassa kaukana lounaassa kehittyvä matalapaine sateineen olikin matkalla suoraan Suomeen, eli Etelä-Suomen säästä tulisikin lakkiaispäiväksi hyvin sateinen. Oli päätettävä pikaisesti, mihin uskoa ja mitä tehdä.
Tartuin toimeen ja ehdin muuttaa vielä YLE:n pääuutisten uutistenlukijan lukeman tekstin, sen sijaan graafikon jo viimeistelemään karttaan ei ollut mahdollista enää tällä aikataululla kajota. Siihen aikaan ei ollut nettiä eikämuutakaan yhtä tosiaikaista mediaa, jote sen varassa oltiin, mitä televisiossa sanottiin. Televisiossakaan ei ollut lähimainkaan mitään nykyisenkaltaisia sääanimaatioita. Toisaalta ei tullut myöskään palautetta väärin tulkituista nettisäistä. Valittajat voisi minun puolestani palauttaa tuohon aikaan, jos se vain olisi mahdollista.
Mutta tähän päivään: Suomessa pysyy jokseenkin lämmin ilmamassa, mutta ensin etelästä leviää sateita lähinnä maan etelä- ja länsiosaan. Viikon puolivälissä sateita saataneen maan etelä-ja keskiosassa, torstain maissa lähinnä pohjoisessa. Päivälämpötilat riippuvat pilvisyydestä, jota ei välttämättä voi päiväkohtaisesti tarkasti ennustaa. Ja pilvet ja sateet merkitsevät myös alempia lämpötiloja. Aurinkoisessa säässä Suomessa pästään alkuviikolla sisämaassa enimmäkseen 20 asteen tuntumaan, viikon loppua kohti vähän 20 asteen yläpuolelle. Mitään hellettä ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Niin selvää korkeapainetta emme ole saamassa, etteikö aurinkoisessakin säässä voisi tulla jokunen iltapäiväkuuro lähinnä sisämaassa. Suuressa mittakaavassa voi sanoa sään aika selkeästi suosivan koulujen päättäjäisjuhlia. Mutta kaikki voi vielä muuttua, jos ei muuten niin edellisiltana…
Säätä pitää siis seurata koko ajan, lehmätkin tekevät niin kevätlaitumella.
Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Den_blomstertid_nu_kommer.png
Olemme odotelleet tänne Jyväskylän seudulle näin lämpimän toukokuun aikana niitä taivaallisia sateita, mutta ei kun ei. Viime viikolla oli sateita ennusteltu torstaiseksi, sitten ne näytti siirtyvän perjantaiksi. Ei satanut ja laitoimme vesipumput käyntiin onneksi.
Eilen 25.5. oli merkitty muutama milli sateita maanantaiksi 27.5. Nyt 26.5. klo 7.30 maanatain sateet onkin siirtyneet ennusteen osalta keskiviikoksi 29.5. ja sataa peräti 10 mm. Seurataan tilannetta ja katsotaan, mitä oikein tapahtunee?
Jos katsotte havaintotilastoja tämän kevään huhtikuun alusta lähtien tähän päivään sateiden osalta Jyväskylän seudulla ja vertaatte ennusteisiinne kahden kuukauden ajalta, niin huomaatte sen tosiasian, että ei voi luottaa tänä päivänä pätkääkään edes kolmen (3 vrk) vuorokauden osaltakaan ennusteisiinne.
Kysynkin lopulta mihin tällaisia ennustuksia yleensä tarvitaan?
Kysymys on niin perinpohjaisen velvoittava, että vastaan: en tiedä, niitä käyttää kuka mihinkin jos katsoo niistä olevan hyötyä. Itse yrittäisin etsiä tueksi kartamuotoisia ennusteita, jotta näkisin, mihin tuollaiset pienet sademäärät tietokonemallin mielestä mahdollisesti liittyvät. Muiden saman maakunnan piste-enusteiden avulla voi myös saada käsitystä itse tilanteesta, joskin se voi olla vaikeaa jopa ammattilaiselle. En missään nimessä eläisi pelkästään ajallisten ja paikallisten piste-ennusteiden varassa vailla käsitystä siitä, mitä ilmakehässä todella tapahtuu. Esim. TV-meteorologien esitykset kaikkine nykyisine tykötarpeineen voisivat olla tässä hyviä. Tai sitten voi vaikka soittaa meteorologille ja kysyä sateen todennäköisyyksistä ja itse säätilanteesta kokonaisuutena. Netissä sään esittäminen on kehittynyt sellaiseen suuntaan, mitä ainakin henkilökohtaisesti vierastan, tosin viime aikona ainakin Foreca.fi -sivuille on tullut myös kokonaisuutta selventäviä sään ennustamisen muotoja. Niihin kannattaa rauhassa perehtyä eikä vain vilkaista tietokoneiden yksi-nolla (kyllä-ei) -ajattelua edustavia piste-ennustekäyriä. Usein tilanne onkin mallia vaikka ”ehkä” tai ”edellyttäen että”, mitä ei piste-ennusteista toistaiseksi nähdä.
juha
Vuonna 1975 Elisenvaaran lukion vastalakitetut ylioppilaat ikuistettiin ryhmäkuvaan koulun ulkoportailla sakeassa lumipyryssä. Ei ollut tunnelmat kovin korkealla.
Ei tainnut silloin Paavo Salmensuun seuraajat edellisenä iltana paljonkaan asiasta varoitella.
Tämä toukokuu on ollut säiden puolesta tosi harvinainen, jopa poikkeuksellinen. Kesäkelit alkoivat helatorstain kulmilla ja siitä lähtien ne ovat jatkuneet muutamia ”normikeväisempiä” päivä lukuunottamatta. Viime viikolle mahtui etelään pari koleaakin 10 asteen päivää. Tästähän voi syyttää ilmanpainetilannetta, jossa suuret matalapaineet jylläävät Keski-Euroopassa ja itävirtaus pumppaa meille kuumaa ilmaa Venäjältä. Sieltähän ne kovimmat pakkaset ja kovimmat helteet tulevat.
Tätä itävirtausta on jatkunut jo pari viikkoa eikä muutosta näy. Hellepäiviä on ollut toistaiseksi toukokuussa viisi ja lisää on tällä viikolla tulossa. Kuinka kauan tämä suursäätilanne oikein jatkuu? Luulisi, että jossain vaiheessa matalapaineiden reitti muuttuisi ”perinteisemmäksi”.
Tässä puolen vuoden sisäänhän on ollut monta kertaa tämä sama tilanne: joulu- ja maaliskuussa samanlainen ilmanpainetilanne toi meille pakkasia Siperiasta asti. Nyt taas näyttää, että tänne kiertyy jostain Etelä-Venäjältä asti kuumaa ilmaa.
Tämä kevätkausi on muutenkin ollut todella omituinen: maaliskuu oli keskilämpötilaltaan huomattavasti kylmempi kuin helmikuu ainakin täällä etelässä, huhtikuussa kevät alkoi monta viikkoa myöhässä – vain päättyäkseen alle kuukauden jälkeen ja muuttuakseen täydeksi kesäksi, heinäkuun keleiksi. Laskin, että keskilämpötiloiltaan keväästä tulee jopa hieman keskimääräistä viileämpi. Tästä voi joku tilastonikkari tehdä 20 vuoden päästä sen päätelmän, että jahas, kevät 2013 oli melko perinteinen. Kuinka väärässä hän onkaan!
Ohoh tämän hetkinen tilanne-ennustus sateesta perjantai-lauantai-päiville. Eli 27.5. klo 13.45 ennusteen mukaan tuloo vettä kaikkiaan 32 mm Jyväskylän liepeille.
Toivotaan, että toteutuu, niin voimme pysäyttää kastelut ja perunan ja muiden hyötykasvien hinta senkun alenisi. Nythän huhti-toukokuun kasteleminen täytyy viedä hintoihin:)
Nyt on tärkeää, ettei elä tuon ennusteen varassa noihin päiviin asti missään toiviomielessä. Ennusteita päivitetään sitä mukaa kuin uusia malliajoja tietokoneilta tippuu. Siis aina uusia ja taas uusia laskelmia. Kannattaa seurata, miten ennuste mahdollisesti vaihtelee päivityksestä toiseen tai sitten ei vaihtele juurikaan. Tästä voi tehdä johtopäätöksiä tilanteen ennustettavuudesta. Taitavat jo nyt olla sateet ennusteissa vähäisempiä. Toisaalta, jos tulee kuurosateita, sademäärät voivat vaihdella suuresti jo Jyväskylän eri osissa. Sateet, saati sademäärät, eivät ole yhtä hyvin ennustettavia kuin lämpötilat.
juha
Kiitos vastauksetasi!
Johtuneeko sadeveden happamuudesta vai mistä, mutta kastelu järvivedellä tai puhdistetulla vesijohtovedellä ei anna samanlaista potkua kuin ”taivaallinen sadevesi”.
Senpä takia tässä niitä sateita niin kovasti kaivataan.
Tämä esi-isien uskomus näyttää olevan totta vielä tänä päivänäkin. Olen sen pannut merkille.
Tiedän, että seuraavan kuukauden sään ennustaminen edellisen perusteella on jokseenkin turhaa touhua, mutta nyt kun katsoo kesäkuun alustavia kausiennusteita, niin näyttäisi, että myös kesäkuusta tulisi selvästi keskimääräistä lämpimämpi.
Edellisillä kerroilla, kun toukokuussa on ollut poikkeuksellisen lämmintä eli esim. 1984 ja 1993, varsinainen kesä oli tilastojen perusteella todella kolea. Siitä ei tietysti voi päätellä mitään tästä kesästä.
Jos ajatellen edellisiä kesiä, niin sulkukorkeapaine tai siihen verrattava vaihe voi jatkua jopa pari kuukautta yhteen menoon. Paras esimerkki oli 2002 mutta myös 2010 vastaavanlainen suursäätilanne toi ennätyshelteet. Silloinhan kuumin vaihe ei tosin kestänyt kuin 1,5 kuukautta.
Vai olenko oikeassa, Juha? Uskallatko sanoa mitään kesäkuusta?
Ei se ole uskalluskysymys, vaan en jaksa arvailla. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä yhä vain lämpenevän säätyypin loppua. Kesäkuu siis olisi alkamassa lämpimänä, tosin samalla epävakaistuvana. Mutta ketäs ne sateet vielä tähän aikaan vuodesta häiritsevät, päin vastoin vuodentulo on niistä riippuvainen niitä odottavassa mielessä. Lämpimyydestä pidän itse, kyllä sitä kylmää kevättä kesti. Tilastot ovat aina oma lukunsa, ennustamiseen niistä saa lähinnä tietoa siitä, onko ennustamassa tavallista säätä vai lähestyvätkö ääriarvot, jolloin pitää enemmän miettiä, kannataako ennätyksiä lähteä ennustamaan. Sen tyyppistä hyötyä, että jos on kylmä talvi, niin se tietäisi tietynlaista kesää jne. ei tilastoista ole. Vaihtelut eri vuosien ja vuodenaikojen välillä ovat meillä suuria. Siksi kannattaa olla tyytyväinen lämpimään sääjaksoon. Kesäkuun alku on monesti osannut olla kylmä.
juha
Joo, tiedän kyllä, ettei tilastojen perusteella voi eikä pidä ennustaa mitään. Ajattelin, että olisitko lähtenyt ennakoimaan esim. ECMWF:n tai GFS:n malliajojen perusteella jotain pitkäaikaista.
CFSv2-ennusteissa verkossa ollaan kohtuullisen yksimielisiä siitä, että kesäkuusta tulisi keskimääräistä lämpimämpi, +2-3 astetta. Myös ECMWF oli samoilla linjoilla viime perjantaina julkistetussa neljän viikon ennusteessaan.
Jos ajatellaan meteorologisessa mielessä, onko tämä toukokuun tilanne sukua viime joulukuulle, jolloin Suomeen purkautui Siperian kylmää ilmaa koko kuukauden ajan? Tai samankaltainen tilannehan oli myös maaliskuussa.