Onko talvella väriä?

Heräsin täysin värittömään valkoharmaaseen vivahtavaan valoon, jota yritti tulvia mustien sälekaihtimien jokaisesta raosta. Se valo oli lähinnä likaisen väristä. Kiipesin ikkunan luo ottaakseni haltuuni koko makuuhuoneestani avautuvan näkymän. Juuri niin, tietysti, ja juuri tänään: maailma täynnä väriä, jota ei pitäisi olla edes olemassa. Tuon värisen pinnan, jos se siis on oikeasti edes valkoista (ei kyllä tässä valaistuksessa ainakaan), pitäisi sitten muka heijastaa kaikkia eriaallonpituuksisia näkyviä valoaaltoja periaatteessa samassa suhteessa. Mene ja tiedä, ainakin tänään minun kuvaukseni siitä, mitä näen, on myös aiemman kokemukseni valossa: ei oikein minkään väristä mutta vaikeakulkuista mössöä paljon enemmän kuin riesaksi asti. Voi, kuinka kaipaan alkutalven lumettomuutta! Toisaalta, jos lunta olisi ollut jo alkutalvesta, niin mitenkähän korkeat kinokset tässä nyt olisivat…

Klenkkaan (miten osuva naturalistisen kuvailun verbi tuo onkaan!) kipeän polven kanssa vaivoin bussipysäkille asti, minkä jälkeen tunnen olevani pahimmalta eristykseltä turvassa, vähän niin kuin jo ihmisten ilmoilla. Helppokulkuisimpia ovat ajourat. Niitä minä näissä tilanteissa suosin, jalankulkuväyliä kun nyt ei ainakaan saada mihinkään oikeaan kävelykuntoon kuin päivien päästä, jolloin onkin sitten jo uuden pyryn vuoro.

Voi, kun tämä jäisikin tähän. Mutta ei: alkava viikko tuo tullessaan vielä ainakin kolme pyryä, jotka kaikki liikkuvat Suomen yli itään. Nämä kannattaa merkitä ihan kalenteriin: lumi haittaa takemisiä tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Keskiviikkona tosin idässä ja pohjoisessa ehtii olla keskiviikkona poutapäivä ennen kuin sateet leviävät lännestä. Huomenna maanantaina sää poutaantuu päivän kuluessa lännestä alkaen.

Ja kun suursäätila on tällainen, ei mitään kireitä pakkasia ole tiedossa. Päin vastoin etenkin päivälämpötila on maan eteläosassa enimmäkseen nollassa tai vähän suojan puolella.

Kuvan linkki: http://www.fotopedia.com/items/flickr-4160321394