Olympiapurjehduksesta ja säästä

Julkaistu
Max Salminen ja Martin Gahmberg mitaliseremonian jälkeen.

Palataan vielä olympialaisiin ja purjehdukseen. Suomen olympiapurjehdustiimin meteorologi Martin Gahmberg kertoo, millaista Weymouthissa oli.

Miten helppoa tai vaikeaa sään ennustaminen Weytmouthissa oikeastaan oli?

– Neljä vuotta sitten tuntui, että Weymouth on todella vaikea paikka ennustaa. Tuuliolosuhteet sekä merivirrat muuttuivat nopeasti, eikä meillä ollut lainkaan selvää kuvaa siitä, että miksi ja miten. Tärkeintä on ollut se, mitä neljän vuoden aikana treenileireillä ja kisoissa on opittu. Sitä kautta teimme empiirisiä teorioita erilaisista olosuhteista. Loppujen lopuksi tuntui siltä, että homma oli hyvin hanskassa.

Olympialaisten aikana oli ihan loistava sää. Ennen kisoja oli kokonainen viikko korkeapainetta ja tosi heikkoja tuulia. Mutta kisojen aikana tuulta oli ihan sopivasti ja oli kuitenkin suhteellisen aurinkoista. Eli sää ei ollutkaan ihan sitä tyypillistä Englannin perussäätä sateineen ja tuulineen.

Kuinka hyvin sääennustemallit pitävät paikkansa? 

– Useimmiten suhteellisen hyvin. Kisojen aikana oli vain muutama aika vaikeasti ennustettava päivä. Tärkeintä oli oma kokemus siitä,  että miten tuulet käyttäytyvät pienessä mittakaavassa eri olosuhteissa yhdistettynä säämallien ennustuksiin, koska ratapurjehduskisat käydään pienellä alueella.

Se, että meillä oli käytössä ”oma” Foreca-malli antoi kyllä lisää itseluottamusta sekä minulle että purjehtijoille. Tykkään käyttää mahdollisimman montaa eri mallia, joten oli tosi hyvä, että käytössäni oli myös Foreca-ETA sekä ECMWF -malli, jotka ovat stabiileja ja luotettavia sääennustemalleja.

Miten tai missä tilanteessa sääennustamisesta ja etenkin sinun ammattitaidosta oli eniten hyötyä?

– Koska olen itse ollut kilpapurjehtija ja olen valmentanut täysipäiväsesti, niin tiedän hieman paremmin minkälaista tietoa kannattaa kertoa purjehtijoille ja mitä taas valmentajille. Kerroin usein tarkemmat ennusteet valmentajille ja jotain vinkkejä urheilijoille. Näin valmentajat saattoivat tuntemuksensa perusteella valita mitä, miten ja milloin kertovat säästä urheilijalleen.

Martinin omat valmennettavat (ruotsalaiset Fredrik Lööf ja Max Salminen) osallistuivat olympilaisissa Star-luokkaan. Miten sinun omat valmennettavat pärjäsivät?

– He voittivat kultaa! Valmensin Fredrik Lööfiä ja Max Salmista vesillä viimeiseen treenipäivään saakka. Amerikkalainen Mark Ivey oli kisojen aikana valmentajana. Suunnittelin myös kisapurjeet, jotka valmistettiin Suomessa. Eli ihan superloistava kisa!

Tuuli Petäjän mitalijuhlaa, Martin oikealla vihreässä pipossa.

Lisää aiheesta:

http://www.iltasanomat.fi/purjehdus/art-1288489573060.html

http://www.iltalehti.fi/lontoon-olympialaiset-2012/201208070165559_ol.shtml

http://www.iltasanomat.fi/muutlajit/art-1288488411592.html

http://www.iltasanomat.fi/purjehdus/art-1288489373113.html

http://m.ilkka.fi/mielipide/pääkirjoitus/saatiedot-ja-sauna-hopeiset-aseet-1.1236548

Forecan säätä olympiavesillä

Julkaistu
Laser Radial taustalla Portland, saari Weymouthin edustalla. Kuva: Martin Gahmberg

Suomen purjehdusjoukkueen meteorologin Martin Gahmbergin päivä olympialaisissa alkaa aamulla ennen kello kuutta. Alkajaisiksi hän tekee ennusteet säästä sekä merivirroista ja lähettää ne sähköpostitse purjehtijoille ja heidän valmentajilleen. Hän myös printtaa ennusteet aamuista sääbriiffiä varten. Siihen osallistuvat vain valmentajat, jotka sitten vievät viestin eteenpäin valmennettavilleen. Lontoon olympialaiset ovat Martinille kolmannet.

Myös Forecalle kisat ovat kolmas kerta Suomen purjehdusjoukkueen mukana. Forecan meteorologi ennusti säätä vuoden 2000 joukkueelle Sydneyssä, ja kultaa tuli Thomas Johanssonille ja Jyrki Järvelle 49er-luokassa. Forecan ennusteita käytettiin Kreikassa vuonna 2004 ja nyt taas Lontoon olympialaisissa.

Purjehdustiimien meteorologit saavat sääennustemalleja monista ilmaisista lähteistä. Niiden lisäksi meteorologit voivat käyttää ns. kaupallisia sääennustemalleja. Esimerkiksi Foreca räätälöi Foreca-ETA-malliaan Weymouthin alueelle, jossa Lontoon olympiakisojen purjehduskilpailut pidetään.

Foreca-ETA-säämallidataa on käytetty muuallakin kuin olympialaisissa. Volvo Ocean Race -maailmanympäryspurjehduskisoissa 2001-2002 Forecan mallidataa käytti SEB-tiimi. Tuolloin Foreca laski Foreca-ETA-mallia jokaiseen lähtösatamaan aina viisi päivää eteenpäin. Legeillä eli matkan aikana kaikkien tiimien piti käyttää samaa säädataa, mutta vielä viisi minuuttia ennen lähtöä kaiken mahdollisen säätiedon käyttäminen oli sallittua.

Myös olympialaisissa kaikilla tiimeillä on käytössä samat ilmaiset sääennustemallit. ”On todella hyvä, että meillä on käytössä myös jotain ihan omaa”, Martin Gahmbergin perustelee Foreca-ETA -mallin käyttöä purjehduskisoissa. ”Etenkin, kun mallidata tulee luotettavasta lähteestä eli Forecasta.” Martinilla on myös toinen syy pitää Forecan sääennusteista. Hän on ollut 2000-luvun alkupuolella Forecassa töissä.

Martinin päivä ei pääty aamun sääbriiffiin valmentajien kanssa. Vaikka kisan aikana ei voi välittää kilpailijoille uutta tietoa, niin meteorologi voi päivittää sää- ja merivirtaustietoja niille kilpailijoille, joiden kisa alkaa myöhemmin päivällä. Kaikissa kilpaveneissä on GPS-laitteet, joten oman tiimin menestystä ja taktisia kuvioita on helppo seurata rannalta tietokone apuna.

”Sään ennustamisessa kaiken A ja O on kokemus,” kertoo Martin. ”Kun on käytössä monta sääennustemallia ja kaikki näyttävät hiukan eri tuloksia, niin vain kokemuksella tietää, mikä ennustemalli toimii parhaiten missäkin säätilanteessa.”

Suomen purjehdusolympiajoukkue, Martin Gahmberg keskellä (tumma tukka ja parta). Kuva: Vesa Koivunen/SPV

Olympiapurjehdukset alkavat Weymouthissa 29. heinäkuuta. Foreca toivottaa Suomen purjehdusjoukkueelle hyviä tuulia ja menestystä!

Perämerellä kohti Helsinkiä. #&%@% ajojäät..

Julkaistu

Arajetan miehistönä kokeneet off-shore purjehtijat Sasha Willman ja Arthur Hallberg

Tuollaisen viestin oli Arajeta-purjeveneen kapteeni Pekka Niemi laittanut Facebookiin perjantaina. Arajeta oli lähtenyt tämän kevään ensimmäisenä purjeveneenä Kokkolan telakalta kohti kotisatamaa Helsingissä.  Itätuuli oli sopivasti tehnyt sisäväylälle 20 metriä leveän railon, jossa Arajeta mahtui etenemään.

Porin edustalla kolmihenkinen miehistö oli saanut lisävahvistusta pienestä linnusta, joka oli varmaan erehtynyt jäälautan ja purjeveneen suhteen. Lintu istahti veneen kannelle levähtämään. Linnusta ei kuitenkaan ollut apua kulkuvalojen korjaamisessa, joten gastina ollut Arthur Hallberg kiipesi mastoon korjaamaan tricolorin ja bowlightin.

”Uudenkaupungin tasalla oli kevyttä räntäsadetta, mutta kevät kukkeimmillaan Saaristomeren auetessa,” päivitti kapteeni Niemi Facebook-statustaan. Merellä kukkeinkin kevät on vielä jääkylmä.