Mustikka-ajan ollessa parhaimmillaan blogistimme koki metsässä myös kesän hyttys- ja paarmaennätyksen. Luonnon monimuotoisuus näyttäytyi tässä mielessä helteen aikana pahimmillaan. Biodiversiteetin kätköistä tuntui löytyvän suunnaton määrä verenhimoissaan hyvin nälkäisiä surisijoita ja ryömijöitä imukärsineen, piikkeineen ja hampaineen.
Sään ääri-ilmiöistä helle niittää eniten lohdutonta satoaan. Ilmiö ei suinkaan rajoitu vain lämpimiin maihin, sillä myös Suomen olosuhteissa arvioidaan tavallisena kesänä kuolevan 200 henkilöä kuumuuden seurauksena. Poikkeuksellisen kuuman kesän aikana hellekuolemien määrä voi kivuta jopa tuhanteen. Riskiryhmässä ovat erityisesti huonokuntoiset vanhukset, jos taustalla on kroonista sydänsairautta, kova nesteenpoistolääkitys tai mikäli elimistö muuten liian vähäisen juomisen johdosta pääsee kuivumaan hellejakson pitkittyessä. Kesällä tulee muistaa juoda paljon – vettä.
Helteen tukaluutta vastaan voi yrittää taistella monin eri menetelmin. Korkea huonelämpötila yhdistettynä korkeaan ilmankosteuteen tekee olon erityisen tukalaksi, sillä se vaikeuttaa elimistön omaa jäähdytysmekanismia haihduttaa hikeä ihon pinnalta.
Ensimmäisenä keinona kannattaa yrittää tuulettaa. Ikkunat ja ovet auki, mielellään eri puolilta taloa vedon aikaansaamiseksi. Pöytä- tai kattotuulettimet, vaikka nämä omalta osaltaan hiukan lämmittävätkin huoneilmaa, ovat silti monesti hyödyllisiä, sillä ilman liike tehostaa kosteuden haihtumista ihon pinnalta viilentäen kehon lämpötilaa.
Ilmalämpöpumppuja voi käyttää jäähdyttämiseen, vaikka koko kesän huristessaan tämä helposti syö ne vähätkin laitteen sähkölaskussa säästämät eurot. Aina ei ole suinkaan tarpeen viilentää koko asuntoa. Pieniä siirrettäviä ilmastointilaitteita voi käyttää yksittäisen huoneen, esimerkiksi makuuhuoneen viilentämiseen yöksi, mutta ongelmaksi tietysti muodostuu poistoilman ja kondensioveden johtaminen pois asunnosta.
Taloa voi joissain olosuhteissa yrittää suojata auringon lämpösäteilyltä. Etelämeren maissa ei aivan turhan takia kalkita taloja valkoisiksi tai korkeiden talojen ilmankiertoa suunnitella siten, että siellä käy läpi talon pieni tuulenvire.
Teoriassa asuntoa voi yrittää varjostaa väliaikaisella vuorauksella tai muilla infrapunasäteilyä heijastavilla peitteillä, mutta usein jo laadukkaat sälekaihtimet auttavat asiaa. Maalämpöä voi jossain määrin hyödyntää myös toiseen suuntaan, imemällä asuntoon tulevan ilman maan alle asennetun ilmastointiputken kautta, antaen samalla kondensioveden imeytyä maaperään.
Jos mikään ei auta, niin juuri ennen nukkumaanmenoa otettu kylmä suihku auttaa varmasti. Vielä jos käy nukkumaan märän pyyhkeen tai lakanan alle, niin voi tulla jopa vilu.