Kevään korvalla lisääntynyt auringonpaiste tuntuu virkistävän ja piristävän monia meistä. Valon tiedetään tutkitusti vaikuttavan monella tavoin ihmisten mielialaan ja vireystilaan.
Silmän verkkokalvon aistinsolut ovat herkistyneet auringosta saapuville valon aallonpituuksille. Silmiin tuleva valo aktivoi näköaistinsolut ja vaikuttaa aivojen hypotalamuksessa sijaitsevaan suprakiasmaattiseen tumakkeeseen, minkä voi ajatella toimivan eräänlaisena elimistön keskuskellona. Monien elimistön hormonien, välittäjäaineiden ja kasvutekijöiden eritys ohjautuu tämän kellon mukaan.
Aurinko vaikuttaa terveyteemme myös muilla tavoin. Auringonpalvojilla on vakava vaara polttaa nahkansa korpulle ja vanhentua ennen aikojaan, mutta kohtuudella nautittuna auringolla on suotuisia vaikutuksia terveydelle.
Mikäli auringon säteilystä nauttii Suomen oloissa turvallisen lyhyitä jaksoja kerrallaan, huomaten samalla olla estämättä UV-säteilyn hyödyllisiä vaikutuksia korkean suojakertoimen aurinkovoiteilla, voi elimistön päivittäisen D-vitamiinitarpeen saada tyydytetyksi jo 15 minuutin auringonotolla. Pidempiä jaksoja auringossa oleilevien on syytä suojata nahkansa. Auringolla on myös vaaransa.
Kesän valoisat yöt voivat vaikeuttaa nukkumista, sillä aivojen pimeähormoniksi kutsutun melatoniinin eritys vähenee. Unensaannin helpottamiseksi voi tilkitä ja pimentää makuuhuoneen huolellisesti.
Lisääntyneellä valoisuudella voi kuitenkin olla yllättäviä seurauksia. Vähentynyt melatoniinin eritys naisilla lisää prolaktiinihormonin eritystä, minkä seurauksena naisten hedelmällisyys voimistuu juuri kesäisin. Uneton yö yhdistettynä kohonneeseen hedelmällisyyteen voi olla hyödyllistä perheenlisäystä kaipaileville pariskunnille.
Annetaan auringon paistaa. Odotetaan kesää ja kärpäsiä.
Lähteet:
Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim
2009;125(6):609-16, Valon vaikutus terveyteen
Ani Englund ja Timo Partonen
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo97925.pdf