Jaakonpäivää vietetään perinteisesti 25. heinäkuuta ja vanhan kansan sanonnan mukaan ”Jaakko heittää kylmän kiven veteen” eli tällöin koetaan taitekohta, jonka jälkeen uimavedet vähitellen kylmenevät. Nykytilastoissa vesistöjen kylmeneminen alkaa usein vasta Jaakonpäivän jälkeen, ja vanha sanonta onkin ehkä pitänyt paremmin kutinsa vuosisatoja sitten, kun Jaakonpäivää vietettiin vasta 5. elokuuta. Tänäkin vuonna Jaakon kivi on lämmin ja uimavedet pikemminkin vain lämpenevät loppuviikkoa kohden.
Helleraja rikki vesistöissäkin?
Ilma on kuumaa lähipäivinä ja vesistöt lämpenevät perässä. Aurinkoisessa ja heikkotuulisessa säässä pintavedet voivat parhaimmillaan lämmetä kahdellakin asteella vuorokaudessa. Aamun mittauksissa pintaveden lämpötila onkin jo laajalti ylittänyt tilastollisen keskiarvon: esimerkiksi Päijänteellä ja Näsijärvessä vesi on 23-asteista. Pienemmät järvet voivat lämmetä nopeammin. Pintaveden lämpötilaa voit seurata Forecan sivuilta!
Lähipäivinä pintavesi saattaa joissain paikoissa lämmetä jopa hellerajan yläpuolelle eli yli 25 asteen – hellettä maalla ja vedessä, huh! Heinäkuun helteissä vuonna 2014 uimavesi lämpeni paikoin yli 26-asteiseksi, mm. Päijänteellä ja Suomenlahdellakin mitattiin ”helteisiä” pintavesiä. Kaikkien aikojen kuumimmissa vesissä uitiin Pirkanmaan Jalantijärvessä 30.6.1988, kun pintaveden lukema kohosi 28,8 asteeseen.
Sinileväpommi uhkaa
Korkeapaineen ennustetaan pysyvän Suomen ympäristössä koko loppuviikon ajan, joten sää pysyy helteisenä, heikkotuulisena ja pääosin aurinkoisena. Tämä yhdistelmä luo otollisen kasvualustan sinilevälle ja joissain paikoissa sinilevätilanne voikin räjähtää käsiin pommin lailla. Sinileväisessä vedessä ei pidä uida, eikä sitä kannata käyttää löylyvetenäkään.
Tiesitkö muuten, miten voit kotikonstein erottaa haitallisen sinilevän haitattomasta? Voit tehdä ”keppitestin”: jos levä irtoaa ja ropisee kepin varresta takaisin veteen, kyseessä on todennäköisesti sinilevä. Esimerkiksi haitaton merilevä on rakenteeltaan kiinteää ja jäisi keppiin kiinni. Sinilevän voi todentaa myös ottamalla vesinäytteen lasiin: jos sinileväksi epäilty levä kelluu lasissa, on se todennäköisesti sinilevää.
Suomessa ELY-keskukset seuraavat sinilevätilannetta, mutta paikallinen vaihtelu on suurta.
Blogiin päivitetty jälkikäteen: Jaakonpäivää vietetty aiemmin 5. elokuuta. Muutos tapahtui vuonna 1753.
”Erilaisella” ilmastolla ja Jaakon päivällä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Suomessa oli käytössä juliaaninen kalenteri vuoteen 1753 saakka ja silloin Jaakon päivä oli 5.8. Tuona vanhana Jaakon päivänä vedet ilmeisesti tilastojenkin mukaan alkavat viiletä.
Kiitos tarkennuksesta Juhani, näin se on parempi muotoilla.
Hei,
Sanoit että Jaakonpäivän ennuste on pitänyt paremmin kutinsa ”menneisyyden ilmastossa”. Olisiko korrektia korjata blogiin että siihen saattaisi vaikuttaa pikemminkin se, että Jaakonpäivää vietettiin vanhan kalenterin mukaan 5. elokuuta. Ja juuri siihen aikaan alkaa järvivedet SYKEn mukaan keskimäärin kylmetä.
Kiitos Maarit, hyvä huomio. Tekstiä päivitetty.
Eli ainakin vuodesta 1753 nykypäivään on Suomessa järvivedet alkaneet kylmenemään 5. elokuuta tietämissä. SYKE:n mukaan nimittäin silloin alkaa järvivedet kylmenemään keskimäärin Suomessa tänäkin päivänä.
2010 vedet vasta lämpimiä olivat, meidänkin järven uintisyvyys lämpötila oli tuolloin ennen Elokuun ukkosmyräkkää +30C. Tuohon ennätykseen pari hassua kuumempaa päivää ei riitä alkuunkaan. Suomenlahden vesi oli lämmin, joka mahdollisti silloin kunnon ukkosmyräkän, nyt ei ole mitään mahkuja siihen.