Huiman helteinen heinäkuu alkaa olla ohi – heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin heinäkuu!
Mitä heinäkuun säässä tapahtui – miksi on ollut niin kuuma ja miltä kuu näytti tilastoihin verrattuna? Tässä blogissa käydään läpi kuluneen kuukauden säätä.
Suursäätila: Sulkukorkeapaineen hallintaa
Suuren osan kuukautta Suomen säätä hallitsi ns. sulkukorkeapaine, oikeastaan useita peräkkäisiä sellaisia. Suuren osan vuotta Suomen sää on hyvin vaihteleva, sillä Atlantilta tulevat matalapaineet kulkevat Suomen yli tai läheltä suurin piirtein itää kohti ja tuovat ajoittaisia sateita. Samalla vaihtelee se, onko ilmamassa yllämme viileämpää polaarista tai arktista vai lämpimämpää keskileveysasteiden ilmamassaa.
Kuluneen heinäkuun aikana sulkukorkeapainetilanteet aiheuttivat sen, että vaihtelevan sään tuovat matalapaineen keskukset eivät päässeet korkeapaineen läpi meille, vaan luiskahtivat pohjoisen puolelta ohi. Korkeapaine oli ikään kuin virtaan asetettu este, jonka ympäri virran on kierrettävä.
Lämmin ilmamassa tuli meille niin vaivihkaa, että on vaikea sanoa, mistä ilmansuunnasta se oikeastaan tuli. Osin lämmin ilma virtasi meille kaakosta eli Venäjän puolelta, mutta osin Etelä-Euroopan suunnalta. Lämmin ilmamassa kattoi suurimman osan Eurooppaa lähes koko kuun ajan ja kullekin maalle tukalia lämpötiloja on mitattu monin paikoin ympäri mannerta.
Lämpötila: Yli 30 asteen helteitä
Poikkeukselliselta näin pitkään jatkuneet helteet varmasti tuntuivat kaikille, mutta aivan suomenennätyslukemiin ei lämpötiloissa ylletty. Korkein heinäkuun aikana mitattu lämpötila oli Vaasan Klemettilän aseman 33,7ºC, johon elohopea kipusi 18. heinäkuuta. Voimassa oleva Suomen mittaushistorian korkein lukema on 2010 Joensuun lentoasemalla Liperissä mitattu 37,2ºC.
Vaikka ykkössijaa lämpöennätyksissä ei (onneksi) tullut, tämän heinäkuun korkein lämpötila saavutti kakkossijan vuosien 1961-2018 heinäkuun lämpötilastoissa, eli vain vuonna 2010 on mitattu korkeampi lämpötila Suomessa kuin tänä vuonna 2018.
Pakkasen puolella poikettiin kuun ensimmäisen päivän ensimmäisten tuntien aikana kolmella eri mittausasemalla, kuun kylmimmäksi lämpötilaksi tuli siis Salla-Naruskan 1. heinäkuuta aamulla kello 3.30 mitattu -1,3ºC. Heinäkuun pakkaset eivät ole harvinaisia, lämpötila poikkeaa pakkasella heinäkuun aikana useimpina vuosina. Alin heinäkuun lämpötilahavainto vuoden 1961 jälkeen on vuoden 1986 -3,6ºC eli pakkaspoikkeamat jäävät heinäkuussa hyvin lähelle nollaa.
Lämpötilakeskiarvo: Mittaushistorian lämpimin heinäkuu
Koko Suomen keskilämpötila oli tässä heinäkuussa Suomen mittaushistorian korkein. Keskilämpötilaksi tuli 19,6ºC. Melkoinen lukema, ottaen huomioon, että se sisältää sekä päivä- että yölämpötilat! Suomen kesässä 19,6ºC tuntuisi ihan normaalilta iltapäivälämpötilalukemalta.
Alla Helsinki Kaisaniemen, Jyväskylän ja Sodankylän mittausasemien lämpötilojen keskiarvo heinäkuussa 2018. Perässä suluissa lukee vuosien 1981-2010 keskilämpötilojen keskiarvo sekä Helsingin ja Sodankylän osalta myös mittaushistorian keskiarvoennätys (ennen tätä kuuta).
- Kaisaniemi 21,1ºC (Ennätys vuodelta 2010 21,7ºC, keskiarvo 17,8ºC)
- Jyväskylä 20,1ºC (keskiarvo 16,5ºC)
- Sodankylä 20,1ºC (Ennätys vuodelta 1925 18,5ºC, keskiarvo 14,5ºC)
Kaikilla kolmella paikkakunnalla kuun keskilämpötila oli 3-4,5ºC korkeampi kuin vuosien 1981-2010 keskiarvo. Kaisaniemessä ennätys ei näiden tietojen mukaan rikkoutunut, mutta Sodankylässä kuu oli keskilämpötilaltaan korkeampi kuin mittaushistoriassa yksikään heinäkuu.
Hellepäiviä huimat 27 kappaletta
Vuoden 2018 heinäkuun hellepäivien lukumääräksi kertyi huimat 27 kappaletta. Siis päivien, jolloin jossakin päin Suomea mitattiin hellelukemia. Aivan koko kuun settiä ei päässyt syntymään, sillä 1. heinäkuuta sekä 4.-6. heinäkuuta lämpötila jäi koko maassa hellerajan alle.
Vaikka erittäin lämmin heinäkuu olikin, tässä asiassa ei ennätyksiä rikkoutunut ainakaan koko maan osalta; heinäkuissa 1973 ja 2010 hellepäiviä mitattiin peräti 30 kappaletta eli vain yhtenä päivänä lämpötila pysyi hellerajan alapuolella.
Hellettä on ollut 31. heinäkuuta mennessä yhteensä 25 peräkkäistä päivää ainakin jossakin päin Suomea. Ilmatieteen laitoksen mukaan hellejaksoa voidaan kutsua poikkeukselliseksi, jos hellettä on kestänyt samalla paikkakunnalla vähintään kolme viikkoa.
Sademäärä: Kuivuus vaivasi luontoa
Kuukauden sateisimmaksi paikaksi (tai ainakin sadetta mittaavaksi havaintoasemaksi) nousi Kouvolan Anjala 121,5 mm sademäärällään. Yleisesti sademäärien keskiarvot heiluvat heinäkuussa vuosien 1981-2010 mittauksissa karkeasti välillä 63-85 mm Ilmatieteen laitoksen listaamien kymmenen paikkakunnan tietojen mukaan. Ennätykselliset lukemat ovat kolminumeroisia, jopa yli 200 millimetrin.
Helsingin Kaisaniemessä, Jyväskylässä ja Sodankylässä sademäärä jäi alle keskiarvon. Alla tämän vuoden havaitut sademäärät ja suluissa vuosien 1981-2010 keskiarvo:
- Kaisaniemi 44,1 mm (keskiarvo 63 mm)
- Jyväskylä 27,4 mm (keskiarvo 84 mm)
- Sodankylä 47,9 mm (keskiarvo 74 mm)
Kaikkiaan tilastot kertovat sitä, mitä myös useimpien meistä mutu-tuntuma: heinäkuu oli kuuma ja suuressa osassa Suomea vähäsateinen. Itse yritin viime viikon alussa käydä sienessä, mutta surkealla menestyksellä – sieniä ei näkynyt yhtä ainutta, ei edes minulle tuntemattomien lajien edustajia. Tulevan viikonlopun aikana korkeapaine hellittää ja lämpötila laskee vuodenajan keskiarvon tuntumaan, samalla sateet lisääntyvät. Luonto kiittää.
Itse palelen ulkona ilman paksuja vaatteita alle 25 asteessa, joten minulle tämä lämpö on ulkona taivaallista, mutta kodin kolmenkympin sisälämpötila alkaa jo puuduttaa. Toisille näin korkeat lämpötilat ovat tuskaisia, jopa hengenvaarallisia. Miten olet itse kokenut tämän heinäkuun, onko tämä säätila ollut sinulle taivas, helvetti vai jotakin siltä väliltä?
Tilastot: Foreca ja Ilmatieteen laitos
Miksi kirjoitat, että lämpöennätys syntyi 2010 Joensuun Liperissä, vaikka Liperi on itsenäinen kunta?
Kiitos korjauksesta, hyvä huomio! Kyseessä oli Joensuun lentoaseman havaintoasema, mikä sai allekirjoittaneen käyttämään väärää nimeä. Korjaan tekstiin!
Ihan mahtava heinäkuu. 4 vuotta piti odotella kunnon hellejaksoa, joten kyllä sen kestää että öisin on ollut vähän liian kuuma. Edellisten jäätävien keväiden ja kesien jälkeen tämä tuntui suorastaan ilmaston muutokselta (huom. erikseen).
Paluu arkeen näyttää olevan tulossa ja lämpötilat painunevat taas keskimääräistä viileämmiksi ensi viikon aikana.
Kiinnostavaa, kiitos tästä! Yllättävää, ettei tämä sitten ollutkaan ennätyskesä. Toisaalta ehkä toukokuun alusta heinäkuun loppuun alkaa jo olla ennätyksellinen määrä lämpimiä päiviä, vai onko sittenkään?
Itselläni on vielä laskematta yhteen sademittarin lukemat toukokuun alusta tähän asti, asun Korppoon Åvensorissa ja siellä on ollut toivottoman kuiva, tavallista kuivaa kesää vielä kuivempi. Huitelisiko 3 kuukauden yhteenlaskettu sademäärä jossakin 30 mm:n tienoilla, luulisin pyöreästi. Se on melko vähän!
Olen ihan kuin sinä, 25 asteessa tuntuu jo viileältä, mutta öisin olisi mukavaa nukkua alle 25 asteessa.
Joissakin asioissa tämä kesä todellakin oli ennätyksellinen, esimerkiksi koko maan lämpötilakeskiarvossa – ainoastaan koko maan korkein lämpötila jäi vielä muutaman asteen päähän. Tuo ennätyslämpötila onkin melkoinen poikkeus, useita asteita lämpimämpi kuin edellinen ennätys.
Sademäärissä on tosiaan suuria paikallisia eroja, kuurot ovat pieniä, mutta voivat päästää alleen valtavasti vettä. Kilometrin päässä toisistaan sijaitsevat paikat saattavat olla sademäärältään hyvin erilaisia.
Toivotan meille molemmille mukavaa kesälämpötilaa, mutta viileämpiä nukkumalämpötiloja! :)
Nautitaan lämmöstä, kun kestää, moneen vuoteen ei vastaavaa nähdä. Varaudutaan kylmään ja tarvittavien toimien mukaan.
Joanna Rinteen tekstissä sään ennalta arvattavuuden ennustamisen vaikeus tuli mielestäni ilmi.
Mistä arvon Roy tiedät kesien lämpötilat monen vuoden päähän, juuri kun päästiin mainitsemasta
sään yllätyksellisyydestä? Facepalm..
Kuuma helteinen heinäkuu tosiaan oli, kuten myös kuiva. Nyt elokuussa kenties tiedossa perinteisempää suomalaista kesäsäätä.
Vaikka viime vuonna tuskailtiin sadon suhteen, niin tästä näyttää vieläkin pahempi katovuosi tulevan. Tosin nyt syy on aivan eri kuin vuosi sitten. Sinänsä irvokasta, että 1860-luvun nälkävuosinakin osina kesistä satoi liikaa, toisina taas ei käytännössä lainkaan ja kummatkin aiheuttivat katovuosia.
Pihanurmikin on nyt niin kuivaa, ettei se kunnolla kasvakaan. Eipä ole paljonkaan ollut ruohonleikkuulle tarvetta tänä kesänä. Vaikka tämän vuoden osalta ei voi enää paljon tehdäkään, niin toivottavasti nyt syksyllä saataisiin tarpeeksi sateita, että olisi luonnon kannalta paremmat lähtökohdat ensi vuodelle.
Aivan upea kesä! Ihan niinkuin lapsuuden kesät 50-60-70 luvuilla. Mainio keino merenrantamökillä on ollut helteellä pukeutua paksuun toppatakkiin ja heittäytyä merenaaltoihin. Ensin kuivana kelluttaa mukavasti, ja sitten kun nousee maihin, niin jäähdyttää pitkän vaikka halonteon ajan. Ja taas uusi kierros. Vaikka naapurit katselee pitkään ja varmaankin ajattelee että hullu mies kun toppiksessa ui, mutta antaa heidän katsella. Saattavat itsekin käydä kokeilemassa, salaa.
Toivotaan lisää lämpimiä päiviä loppukesälle, mutta myös vesisadetta.
PS. Toppis päälle sadesäälläkin kun menet uimaan, niin et kastu sateessa!
Heinäkuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin, edellinen ennätys vuodelta 1941 meni rikki 0.4 asteella. Huomionarvoista on se, että aivan ideaalisesta korkeapainetilanteesta huolimatta 77 vuotta vanha ennätys rikottiin niukin naukin.
Mittaushistorian huippulämpöihin pääseminen vaatii siis edelleen korkeapainesetin, joka toistuu kerran pari vuosisadassa. Ilmastonmuutos ei näytä tarjoavan juurikaan lisäapua.
Suurin piirtein taivas.Pidän helteistä.
Ihanaa että hullut helteet loppuvat. Olen aina ollut helleherkkä ja onneksi talossamme on lämpöpumppu, joka on puhallellut viileää ilmaa jotta on saannut yönsä nukkua ja viettää normaalia elämää sisällä. Ulkoilu on jäännyt vähiiin, koska kuumankostea ilma lävähtää heti naamalle ja ampiaiset perässä. Myös vesisateet ovat tervetulleita, niin luonnolle kuin eläimillekin ja loppuu myös loputon veden kanto ja kastelu pihan kasveille.
Samaa täällä Jyväskylän seutuvillakin on odoteltu. Sateita on pitkin kesää ennusteissa ollut aina muutaman päivän päähän, mutta aina ne vain siirtyy eteenpäin jostain syystä???
Nyt alkaa olemaan pieniä mahdollisuuksia ukkosiin yleisesti, kun ilmankosteusarvot lähestyvät niitä normaaleja ”mätäkuun” kosteuksia eli 75-90 % RH. Eihän tällaisilla kosteuksilla 25-50 % RH mitä koko heinäkuu on ollut voi edes ukkosia syntyäkään kuin aivan vesistöjen yläpuolelle.
Korkeapaineen ennustaminen on ollut erittäin helppoa tänä suvena, kun koko Euroopan manner on pilvetöntä lukuunottamatta äkisti syntyneitä ukkosia.
Aivan samaa mieltä. Odotan syksyn ah niin viileitä päiviä innolla, voi taas alkaa elää ja harrastaa jopa lenkkeilyä. – Toivotttavasti tällaiset kesät eivät ala toistua usein, tai luonto alkaa kärsiä pahasti, ihmisten lisäksi.
Hyvä Tilu, kun uskallat kritisoida helteen autuutta! Täällä toinen helteen inhoaja, ei ole meikäläisen keli kun menee yli 23.
Ilmalämpöpumppu on loistava, sukulaisilla sellainen ja ah! autuutta sitä tekemisen ja ajattelen riemua, kun ei tartte maata kosteilla lakanoilla fletkuna ja toivoa milloin tämä sää viilenee…
sadettasadettasadetta nyt pikaseen, että omput kasvaa ja kypsyy:)
Oliko myös toukokuun lämmin jakso sulkukorkeapaineen ansiota?
Tänä vuonna on ollut kyllä poutaista. Aurinkoinen kevättalvi sekä lämpimät ja aurinkoiset touko- ja heinäkuut.
Kulunut heinäkuu oli säiden suhteen minusta jotain siltä väliltä. On toki mukavaa, että kesällä on lämmintä ja lomalaisia sää suosi, mutta jos olisin saanut toivoa jotain, niin helleputken joukossa olisi saanut olla sopivin väliajoin muutamia sade/viileämpiä päiviä. Tällöin luonto ja kasvit olivat saaneet vettä kasvuunsa ja viileys olisi helpottanut kuumasta asunnosta kärsiviä väliaikaisesti.
Kuten Joanna mainitsi tekstissään huonosta sienisaalistaan, niin se pisti miettimään, minkähänlainen vaikutus kuivuudella on syksyn aikana ruuan ja sähkön hintaan? Viljelijöille tämä oli toinen huono kesä peräkkäin ja vesivarastot kuuluvat olevan Pohjoismaissa keskimääräistä alenpana.
Itse en helteistä oikein välitä ja siksi olenkin tyytyväinen, että kohta helpottaa. Enkä taida olla ainoa: paikallislehtikin kertoo hotellien saaneen viime viikkoina asiakasryhmän jollaista ennen ei ole tunnettu: kuumista kodeistaan ilmastoituihin hotellihuoneisiin ”pakenevia” ihmisiä.
Minulla on sellainen käsitys, että jatkuvat trooppiset yöt ovat nyt olleet se isoin ero aiempiin 2000-luvun hellekesiin (2003, 2010, 2014) verrattuna. Tänä kesänä ei ole saanut armoa yölläkään, kun mittari pikkutunneillakin hipoo koko ajan hellelukemia. Löytyykö tälle mutu-tuntumalle vahvistusta tilastoista?
Varmaa on joka tapauksessa se, että hankin omaan asuntooni ilmalämpöpumpun ensi kesään mennessä.
Kuumat päivät vielä menevä, mutta trooppiset yöt ovat jo omalle sietokyvylleni liikaa. Vietin itsekin yhden viikonlopun ”ilmastopakolaisena” hotellissa, ja ilmastointi oli taivaallista: ajatus alkoi taas kulkea ja yöllä sai jopa nukuttua.
Suomessa rakennussuunnittelussa tulisi kyllä jatkossa ottaa paremmin huomioon myös pitkät helleputket, nythän osa etenkin kaupunkiasunnoista muuttuu heinäkuun kaltaisilla keleillä täysin asumiskelvottomiksi.
Tätä kirjoittaessa (6.8.) on ollut mukavan normaali kesäpäivä, ja kämppäkin on jo viilentynyt siedettäviin lämpötiloihin. Ilmalämpöpumppua ei tähän asuntoon saa asentaa, olisin muutoin hankkinut sen jo 2010.
Vielä on kestettävä loppuviikolla parin päivän kuumuus, mutta toivottavasti sen jälkeen lämpötilat viimein normalisoituisvat, ja sadettakin saataisiin kunnolla. Espoon sateet ovat oudosti kiertäneet lukuunottamatta ihan pieniä ripsuja.
Tuskaista on ollut. Kovilla helteillä pää tuntuu sumuiselta, eikä mitään jaksaisi tehdä. Onneksi vietimme muutaman päivän helle-evakossa saaristossa. Hyvänä puolena pitää kuitenkin mainita uimavesien lämpimyys.
Upea kesä, maalla torpassa on ollut mahtavaa. Iltahämärissäkin on ollut kiva istua ulkona palelematta. Ainoa (henkilökohtainen) haitta on kuivuus. Harmittaa ennen kaikkea heidän puolestaan, joiden toimeentuloon kuivuus vaikuttaa. Toki tiedän myös, että monilla ihmisillä varsinkin pienissä kaupunkiasunnoissa on ollut kestämistä. -Ei Suomen kesä voi jatkua loputtomiin. Siksipä ei haittaa, että pian alkaa vähän viiletä.
Hei,
Mistäköhän löytyis paikkakuntakohtaiset sademäärät
Kiitos
Hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus!
Itse olen onnistunut vuosien aikana totuttamaan kehoa sekä kylmään että lämpimään keliin (treenaamalla triathlon-lajeja erilaisissa olosuhteissa). Luulen, että sen takia nämä helteet eivät tunnu niin pahalta kuin monelle muulle ja olen pystynyt niistä nauttimaan. Suomessa ei ole kuitenkaan rakennuksissa otettu useinkaan tällaista säätä huomioon ja meilläkin kotona on ollut aika tuskaisaa etenkin nukkumisen kannalta, kun kämppää ei saa yön aikana viilennettyä korkeiden yölämpötilojen takia. Itselleni on riittänyt tuuletin, mutta pienelle vauvallemme (vähän alle 1v) tämä on ollut vähän haastavampaa. Yllättävän hyvin hänkin on kuitenkin pärjännyt. Päivisin ollaan vilvoiteltu häntä parvekkeella puhallettavassa uima-altaassa, joten ruumiin lämpö ei ole päässyt nousemaan. Vaunussa pitkät päikkärit UV-suojatun kopan alla ovat kompensoineet hiukan huonompia yöunia ja isi on saanut samalla parin tunnin helteensietoa parantavan juoksulenkin kesälomallaan. :D
Yksi asia muuten mikä tässä kesässä lienee poikkeuksellista on kuuman alueen laajuus. Ennen puhuttiin esim. että idässä oleva korkeapaine laajenee länteen päin ja tuo helteistä ilmaa. Mutta koko Euroopan laajuinen, ehkä vähän laajempikin, yhtenäinen kuuma ilmamassa, sellaista en muista aiemmilta vuosilta. Joannan kommentti olisi mielenkiintoista lukea.
Itse asiassa, kesäkuu oli niin Suomessa kuin Euroopassakin viileähkö. Heinäkuu taas oli lämmin lähinnä Pohjois-Euroopassa joka oli pitkään lämpimin kolkka ja nyt tulevalla viikolla kuumaa on lähinnä vain Espanjan lounaiskolkassa ja myöhemmin ehkä myös Ranskassa ja Kreikan suunnalla, kuten elokuussa tapaa ollakin.
Iltapäivälehtien ja Forecankin hellehehkutuksesta voi syntyä hieman liioiteltu kuva asiasta…
Tuolta voi seurata anomaliaa:
http://www.pivotalweather.com/model.php?m=gfs&p=sfct_anom_c&rh=2018080400&fh=156&r=eu&dpdt=
Näyttäisi että ensi viikolla Espanjassa ja Portugalissa on keskimääräistä viileämpää, mikä tuntuu yllättävältä kaiken hypetyksen rinnalla.
Vastaavia ilmastomuutos myyttejä on kerätty ihan listaksi asti hienosti skepticalscience.com sivustolla (listaus löytyy suoraan: https://skepticalscience.com/argument.php
Siellä on eri tasoisia selityksiä noille usein esitetiyillä vastakommenteille lähdeviitteillä. Suosittelen lämpimästi.
Onko Forecalla mielipidettä mikä aiheutti tämän heinäkuun sulkukorkeapaineen?