Kylmän lopputalven ja alkukevään tomut on vihdoin karisteltu ja nyt pohjolan ylle on asettumassa suorastaan kesäinen korkeapaine. Vastaavaa korkeapaineasetelmaa saadaankin hakea muutaman vuoden takaa, sillä esimerkiksi viime kesänä tällaista ei tapahtunut kertaakaan. Lämpimien ilmojen ja mahdollisesti jopa toukokuisten hellepäivien kannalta korkeapaine sijaitsee idyllisesti juuri Suomen itäpuolella päästäen länsipuolitseen Manner-Euroopan lämpöä Fennoskandian ylle.
Kesä alkaa kertaheitolla
Tilastot kertovat, että terminen kesä alkaa Oulun korkeudella saakka yleensä kesäkuuhun mennessä, eteläisimmässä Suomessa toukokuun puolessa välissä. Lapissa kesän alkamista saadaan yleensä odotella kesäkuulle saakka, pohjoisimmassa Lapissa juhannukseen.
Tämän ja mahdollisesti ensi viikonkin korkeat lämpötilat antavat edellytyksen termisen kesän starttaamiselle etuajassa lähes tulkoon koko maassa. Etelässä kesä saattaa alkaa 1-2, maan keskivaiheilla 2-3 viikkoa ja pohjoisessa paikoin jopa yli kuukauden etuajassa, jos vuorokauden keskilämpötila asettuu nyt yhtäjaksoisesti yli 10 asteeseen. Aurinkoinen ja heikkotuulinen korkeapainesää saa myös luonnon heräämään vauhdilla – lähiviikkoina erityisesti koivun siitepöly aiheuttaa oireita sadoille tuhansille suomalaisille.
Ensimmäinen hellepäivä?
Tiistai näyttäisi olevan tämän viikon viilein päivä, ja ainoa päivä, jolloin 20 asteen rajapyykkiä ei ylitetä, mutta tämän jälkeen ilmamassa jälleen lämpenee meillä päivä päivältä loppuviikkoa kohden. Jo perjantaina on pieni mahdollisuus sille, että jossain päin maan länsiosaa helleraja, eli 25 astetta, menisi ensimmäistä kertaa rikki. Tämän jälkeen uusi yritys on ehkä viikonvaihteessa.
Kesäisen lämpimien päivien kontrastina ovat kylmät yöt erityisesti alkuviikosta, jolloin yöpakkasia esiintyy maan keskivaiheilla saakka. Loppuviikosta meille virtaa yhä lämpimämpää ja vähitellen myös kosteampaa ilmaa, jolloin myös yöt selvästi lämpenevät.
Toukokuiset hellepäivät eivät mitenkään olisi harvinaisia saatika sitten poikkeuksellisia: keskimäärin suuressa osassa maata mitataan toukokuussa yksi hellepäivä.
Lämpö starttaa myös ukkoskauden
Rajuimmat ukonilmat ovat tänä keväänä jääneet vielä Suomen eteläpuolelle, joskin jo Etelä-Ruotsissa ja -Virossa saakka on koettu merkittävää salamointia. Suomessa salamointi on jäänyt toistaiseksi vielä vähäiseksi ja keskittynyt lähinnä yksittäisiin salamaniskuihin, mutta ensi viikon sääasetelma on suotuisa suuremman skaalan salamoinnille.
Jos korkeapaine pitää vielä ensi viikolla pintansa ja asettuu Suomen itäpuolelle, käy ilmavirtaus meillä etelän ja kaakon väliltä. Matalapaine on jossain vaiheessa nousemassa Manner-Euroopasta kohti Suomea ja saattaa etupuolellaan pullauttaa annoksen kosteampaa ukkosherkkää ilmaa Mustaltamereltä. Ensi viikolla aktiivinen ukkoskausi saattaa siis startata Suomessa, mikäli matalapaine ja kosteampi ilma saapuvat hätistelemään Venäjän korkeapainetta.
Hyvin kesäinen asetelma joka tapauksessa tiedossa, seurataan mielenkiinnolla ukkostilanteen kehittymistä.
Ennakkoaavisteluista huolimatta 20 astetta meni rikki tänään tiistainakin.l
Veikkaanpa, ja toivon, että samanlainen säätyyppi vallitsee pääasiassa koko kesän ajan ja saadaan vaihteeksi lämmin kesä kolmen viileän kesän jälkeen.
Tässä ennenaikaisessa kesässä on vain se huono puoli, että sellaista on usein seurannut keskimääräistä kylmempi jakso. Olemme varmaan myös huomanneet että ne jaksot eivät ole näillä leveysasteilla useinkaan kovin lyhyitä.
Hyvä kirjoitus! Ilmastonlämpenemisen johdosta ovat hellepäivät ja ukkoset lisääntyneet Suomessa, ja tulevat vastedes lisääntymäänkin vielä. Suomi ja maapallon pohjois-osat tulevat lämpenemään vähintään kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden.
Ja myrskyt ja sateet lisääntyvät, heh. Kannattaa nyt katsoa tilastoja. Viime kesänäkin oli niin paljon hellepäiviä, että sormet hyvin riittivät ne laskemaan. Oli kyllä sellainen Etelä-Saksan ilmasto viime talvenakin.
Mistäs Maarit on sellaiset tilastot löytänyt että olisi ukkostanut enemmän, esimerkiksi 15 viime vuoden aikana on ollut todella vähän salamoita, jotakuinkin puoli miljoonaa salamaa keskimääräistä vähemmän joka vastaa useaa kymmentä prosenttia.
Ei tarvitse tilastoja katsella kun kuuntelee asiantuntijoita, meteorologeja ja muita ilmastoasiantuntijoita. Helteet, ukkoset ja myrskyt ovat lisääntyneet. Juuri tuli tieto Ilmatieteenlaitokselta ettei ikinä ole ollut yhtä lämmintä toukokuun 15. päivää Suomessa. Ja tämähän sopii juuri siihen ilmastotiedemiesten ennusteeseen että pohjoinen alue lämpenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maapalloon verrattuna. Tästä on jo osoituksena lähes sula pohjoisnapa ja Grönlanti. Etelämantereeltakin lohkeilee jäävuoria.
Kuinkas helmikuun ja maaliskuun lämpötilat sopivat näihin visioihisi? Tiedoksesi vielä, että maapallon historiassa pohjoisnapa on ollut enimmäkseen jäätön.
Helmikuun ja maaliskuun lämpötiloissa ei ollut mitään erikoista. Kukaan ei ole koskaan väittänyt että ilmastonmuutos lopettaisi pakkset Suomessa näin nopeasti lopullisesti.
Kyllä tälle ilmastonmuutoksellle pitää jotain tehdä. Juurikin poltin käsivarteni.
Ää-öö, Kohta alkaa se vatulointi sateiden suhteen. Ensin toukotöitä haittasi ja esti pelloille meno märkyys. Nyt sitten toukotöiden jälkeen kuivuus heikentää satoa ja se tuntuu kaikkien kukkarossa maatalouden katokorvauksien maksujen myötä.
Ennen vanhaan sateekin silloin tällöin kuuluivat normaaliin kesään.
Lappeenrannassa tehtiin ennätys toukokuun osalta lämpötilaerossa saman vuorokauden sisällä. Siellä noustiin öisestä, nipin napin plussan puolella olevasta +1 asteen lämpötilasta lähes +30 asteen helteeseen päivällä.
Mistähän mahtaa johtua tällaiset isot lämpötilaerot saman vuorokauden sisällä tällaisten kevätkuukausien hellepäivien osalta? Tällaista harvemmin varsinkaan enää loppukesällä ilmenee, eikä monesti vielä alkusyksylläkään. Onko ilma nyt kuivempaa vai vaikuttaako vähäisempi kasvillisuus myöhempään kesään verrattuna?
Kuivuus on pääsyyllinen. Kastepiste ei tule vastaan ja lämpötila laskee nopeasti. Osaltaan siihen vaikuttaa haihduttavan kasvillisuuden vähäisyys loppukesään verrattuna, toisaalta ihan se että yleisesti ottaenkin on kuivaa.
Tähän kysymykseen tulikin jo hyvä vastaus. Eli kaiketi ilman alhainen kastepistelämpötila (kuiva ilma) antaa edellytykset ilman lämpötilan suurellekin vuorokausivaihtelulle selkeässä ja heikkotuulisessa säässä tähän vuodenaikaan. Tämä on tyypillinen ilmiö esimerkiksi autiomaalla tai aavikoilla, missä pinta ja sitä kautta ilma lämpenevät hyvin voimakkaasti auringonsäteilyn vaikutuksesta. Vastaavasti kun ilma on hyvin kuivaa eikä kasvillisuutta ole, yöllä lämpötila suorastaan romahtaa, kun ilmassa oleva vesihöyry ei ole ikään kuin jarruttamassa lämpötilan laskua. Kesän edetessä näin suuri vuorokausivaihtelu ei käytännössä ole mahdollista, sillä ilman suhteellinen kosteus nousee.
Mielenkiintoinen kirjoitus! Olen tämän kevään aikana seurannut suursäätilan muutoksia ja pannut merkille, että korkeapainevoittoinen sää on jatkunut varsinkin täällä eteläisessä Suomessa melko pitkään. Vaikuttaako että säätyyppi olisi jämähtänyt pidemmäksikin aikaa vai onko näköpiirissä muutoksia viileämmän ja kostemman suuntaan?
Jos korkeapaineet kuitenkin pitävät pintansa myöhempään kesään asti, voisiko jopa vuoden 2006 kesän kaltainen kuivuusputki mahdollinen?