Olympialaiset alkoivat viime viikon lopulla! Kisapaikkojen säähän ja keliin valmistautumisen onnistuminen saattaa pahimmillaan aiheuttaa kilpailijoiden häviön ja parhaimmillaan tuoda voiton, siksi halusin tämänkertaisessa blogitekstissä tutkia Etelä-Korean ja erityisesti kisa-alueiden ilmastoa.
Sijainti ja ilmasto
Etelä-Korea sijaitsee suuren mantereen ja Tyynenmeren välissä. Tyynimeri ja Aasian manner ovat ilmastonsa puolesta kuin yö ja päivä: mantereella on tähän aikaan vuodesta hyvin kylmää ja kuivaa, merellä lauhaa ja kosteaa. Verrataanpa toisiinsa Pyeongchangin ja Helsingin keskimääräisiä ylimpiä ja alimpia lämpötiloja kuukausittain:

Helsingin lämpötilat ovat lähes joka kuussa muutaman asteen Pyongchangin lämpötiloja viileämmät, graafien muodot eli kylmän ja lämpimän vuodenajan väliset lämpötilaerot ovat melko samanlaiset. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, ennen kuin muistaa, että Pyongchang sijaitsee vain asteen päässä samasta leveysasteesta, jolla sijaitsee Malaga Espanjan etelärannikolla! Pyeongchangin suhteellinen viileys johtuu kahdesta asiasta: kylmän mantereen läheisyydestä ja itse paikkakunnan korkeudesta 700 m korkeudessa merenpinnasta.
Seuraavaksi verrataan toisiinsa Helsingin ja Pyeongchangin sademääriä:

Tässä näkyy huima ero Suomeen nähden: Pyeongchangin sademäärät ovat huomattavasti Helsingin sademääriä suuremmat, etenkin kesällä. Tässä näkyy Tyynen valtameren vaikutus: kuten esim. Japanissa, kesä on kuumankostea. Vuoristossa lämpötilat jäävät viileämmiksi kuin esim. Seoulissa ja Busanissa; siitä huolimatta kesä on lämmin ja sadetta riittää.
Kun mereltä tuleva sadealue kohtaa vuoriston, vuoristo pakottaa kostean ilman nousemaan ylös. Kosteus tiivistyy ja sataa vuoriston tuulen puolelle; suojan puolella sateet jäävät huomattavasti vähäisemmiksi. Tästä lähin tuttu esimerkki meille on Norja, jonka vuoriston Atlantin puoleisella sivulla tutkakuvat helottavat usein oranssinpunaisina sateesta, vaikka muualla sateet jäävät vähäisemmiksi. Vuoristo vaikuttanee myös Pyeongchangin sademääriin.
Nyt olympialaisten aikaan Pyeongchang on tilastojen mukaan varsin vähäsateinen, onneksi.
Sateiden lisäksi vuoristo vaikuttaa tuuliin. Vaikka tuuli kävisi ylempänä ilmakehässä kiltisti yhdestä suunnasta, vuoret aiheuttavat tuulelle ”esteitä” ja ilmavirtaus hajaantuu rinnettä pitkin joka suuntaan. Tuloksena syntyy runsaasti pyörteistä ja puuskaista tuulta ja viime päivien kaltaisia tilanteita, joissa tuuli voi olla hyvinkin erilainen esim. rinteen eri osissa ja myös muuttaa suuntaansa äkisti.
Olympialaisten kisapaikat
Olympialaisten kisapaikat ovat säänsä puolesta varsin erilaiset. Gangneung, jossa kilpailut tapahtuvat pääasiassa sisähalleissa, on rannikkokaupunki ja siksi lämpötiloiltaan huomattavasti vuoristokohteita lauhempi.
Alpensia-olympiapuisto, kelkkailukeskus, Yongpyong-alppihiihtokeskus, Jeongseonin alppihiihto ja Phoenix Snow Park sijaitsevat vuoristossa, jossa lämpötilat jäävät alhaisemmiksi ja tuuliolosuhteissa voi olla valtavia paikallisia eroja. Pyeongchang, jossa sijaitsee avajaisissa ja päättäjäisissä käytettävä olympiastadion, sijaitsee rannikkokaupunki Gangneungia korkeammalla, mutta ei kuitenkaan yhtä keskellä vuorenhuippuja kuin moni kisapaikka.
Tässä vielä sääennuste seuraaviksi päiviksi Etelä-Koreaan:
Perjantain ja lauantain aikana tuuli näyttää voimistuvan – toivottavasti se ei tuo ongelmia mäkihyppykisoihin.
Onnea kaikille urheilijoille ja viihtyisiä penkkiurheiluhetkiä Suomen päässä kisoja seuraaville!
Ohessa linkki mielenkiintoiseen tutkimukseen, kuinka kohonevat lämpötilat vaikuttavat talviolympialaisten järjestämiseen tulevaisuudessa:
http://biologi-jari.blogspot.fi/2018/02/talviolympialaiset.html
Tuostakin käppyrästä näkee sen, että Helsinki lienee yksi maailman lämpimimmistä paikoista pohjoisuuteensa nähden. Pohjois-Eurooppa ja koko Länsi-Eurooppa ovat muutenkin todella lämpimiä. Harva tätä mieltää, mutta vertailu Aasian maihin on hieno esimerkki. Mikäli maapallon pyörimissuunta olisi toinen, niin tilanne olisi taas toisinpäin (näin yksinkertaistetussa teoriassa) – mielenkiintoista.
Näinhän se menee. Pohjois-Amerikassakin Suomea ilmastollisesti talvella vastaavat alueet ovat yli 1000 km etelämpänä.
Amerikan itärannikolla on näin, mutta länsirannikolla lämmin merivirta tuo lämpöä pohjoiseen ja Alaska on ilmastoltaan paikoin suomalaistyyppistä.
Onneksi on olemassa Forecan blogi. Auttaa hieman mediassa helposti vastaan tulevien ”tietojen” aiheuttamassa ahdistuksessa.