Maailmalta on viime aikoina kantautunut sääuutisia – esimerkiksi USA:n itärannikolla hytistiin ennätyspakkasissa ja lunta satoi runsaasti, samaan aikaan USA:n länsirannikolla oli vuodenajan keskiarvoon nähden keskimääräistä lämpimämpää säätä ja esimerkiksi eteläisessä Suomessa ei ole vielä paljoa lunta tänä talvena nähty. Lunta on silti tullut reilusti Keski-Euroopassa, jopa Välimeren eteläpuolella!
Mistä nämä lämpötilaltaan vastakkaiset sääilmiöt johtuvat? Liittyvätkö ne toisiinsa ja onko kenties ilmastonmuutos peruttu?
Ilmastonmuutosta ei ole peruttu
Halusin sanoa tämän ihan otsikossa asti. Siis ei, ilmastonmuutosta ei ole peruttu; vaihtelevuus kuuluu ilmastoon suuressa osassa maapalloa lämpenemisestä huolimatta, jopa sen edesauttamana. Katsotaanpa ihan ensin havainnollistavaa videota:
Videolla näytetään ennustetta tästä päivästä ensi keskiviikkoon asti. Värit näyttävät 850 hPa -painepinnan eli n. 1,5 km korkeudessa kelluvan kerroksen lämpötilaa. Siniset ja oranssinkeltaiset alueet vastaavat niitä alueita, joilla myös maanpinnalla ilma on kylmempää tai lämpimämpää.
Kuten videolta näkyy, lämpötila ei etene pohjoisesta etelämmäs liikuttaessa suoraviivaisesti. Napa-alueilta pullistuu etelämmäs kylmän ilman vyöhykkeitä ja vastaavasti etelästä tunkeutuu pohjoiseen lämpimämpää ilmaa. Videon ajan edetessä nähdään, kuinka molempiin suuntiin työntyvät lämpimän ja ilman massat vahvistuvat, heikkenevät ja liikkuvat.
Yhteen paikkaan sidotut ihmiset kokevat vain sen kuplan keltaoranssia tai sinistä ilmaa, jonka kohdalla he sattuvat juuri sijaitsemaan. Jos omalla kohdalla jumittaa vaikkapa sininen eli kylmä laikku, on vaikea kuvitella, että yhtäaikaa toisaalla voi olla poikkeuksellisen lämmin.
Polaaripyörre ja sää
Polaaripyörre, tuo mystinen meteorologien usein käyttämä termi, tarkoittaa käytännössä videon sinistä aluetta: ameebamaista, reunoiltaan mutkittelevaa ja keskuksensa ympäri vastapäivään pyörivää valtavaa matalapaineen keskusta, sisällään kylmää ilmaa, etelä- ja pohjoisnavan ympärillä. Polaaripyörre ja sen sisäinen kylmä läntti muodostuvat auringon epätasapainoisen lämmityksen seurauksena – päiväntasaajalla auringonsäteilyä tulee huomattavasti enemmän kuin navoilla; lisäksi mantereet jäähtyvät talvisin nopeammin kuin meret.
Polaaripyörre voi olla muodoltaan joko yhtenäinen ja selkeä tai kahteen tai useampaan ”alalänttiin” jakautunut. Jälkimmäisessä tilanteessa polaaripyörteellä ei ole yhtä ainoaa selkeää kylmää keskusta, vaan keskuksia on kaksi tai enemmän. Videolla nähdään hyvä esimerkki jälkimmäisestä tilanteesta: yksi kylmä keskus sijaitsee Pohjois-Amerikan päällä, toinen Siperian yllä.
Polaaripyörteen muoto määrittää sen, mihin tulee kylmää, mihin lämmintä ilmamassaa. Kylmimmät säät löytyvät videon tummansinisiltä ja vaaleaan vivahtavilta alueilta, lämpimämmät vaaleamman sinisiltä, peräti keltaisilta alueilta. Itäisen Pohjois-Amerikan kylmien säiden aikana alueen yllä oli laaja hyvin tummansininen laikku, samankaltainen kuin ensi lauantain ennusteen kohdalla. Sama kylmä ilma aiheutti myös idemmäksi liikuttuaan Välimeren seudun lumisateet.
Polaaripyörre tulevaisuudessa
Polaaripyörteen tulevaisuus on ilmastonmuutoksen takia epävarma. Pohjoisnavan ympäristön jään sulaminen ja napa-alueen lämpeneminen saattavat muuttaa mekanismeja, jotka pitävät yllä polaaripyörteen muotoa ja käytöstä tällaisenaan. Mihin suuntaan käytös muuttuu ja muuttuuko se? Sitä ei tiedetä, asiaan vaikuttaa niin kovin monta tekijää. Tutkimusten mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana polaaripyörre on vaikuttanut heikkenevän – sivutuotteena tilanteet, joissa sillä on useampia kylmiä keskuksia ja esim. Pohjois-Amerikassa paikoin hyvin kylmiä ja lumisia talvia. Tutkimustietoa tarvitaan huomattavasti pidemmältä ajalta, mutta muutos etenee nopeammin kuin tutkimukset.
Meteorologin näkökulmasta turhauttavaa on se, että kylmien alueiden painopisteiden siirtyminen voi hyvinkin olla merkki ilmastonmuutoksen etenemisestä, mutta kylmillä alueilla asuville ihmisille se tuntuu päinvastaiselta – todisteelta siitä, että ilmastonmuutos on peruttu.
Ilmastonmuutosta ja ilmastoa yleensäkin ajatellessa kannattaisi aina muistaa se, että sää, jonka itse näet, on vain pienenpieni murunen siitä, mitä kaikkea ilmakehässä oikeasti tapahtuu. Säähän kuuluvat kylmät ja lämpimät jaksot, mutta ilmaston muuttuminen tapahtuu suuremman mittakaavan tapahtumien seurauksena ja näkyy paikallisesta sään vaihtelusta huolimatta jo esim. muuttuneissa kasvuvyöhykkeissä, eläinten elinalueissa, meren lämpötilan muutoksissa. Asioissa, joiden varaan ruoantuotantomme ja infrastruktuurimme pitkälti nojaa.
Kiitos lukijallemme aihe-ehdotuksesta! Jos sinulle tulee mieleen aiheita, joista haluaisit lukea blogitekstejä, pistä ihmeessä meille kommenttina; koitamme toteuttaa niitä parhaamme mukaan.
Mikä tai mitkä ovat ilmastonmuutoksen syy tai syyt?
Olen kuullut paljon puhuttavan ettei ilmastonmuutoksen ensisijainen syy olekaan hiilidioksidin lisääntyminen imakehässä vaan muutokset auringon toiminnassa. Kuinka pitkältä ajalta on olemassa auringon lämpösäteilysta ja elektromagneettisesta säteilystä? Mitä muutoksia on tapahtunut sinä aikana kun mittauksia on tehty?
Kyllä se ensisijainen syy vaan on ihmiskunnan toiminnan aiheuttama hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä. Tästä ei ole tiedeyhteisössä enää mitään epäselvää. Auringon vaikutus viimeisten noin 60 vuoden aikana on ollut hieman viilentävä, kun samalla ilmaston lämpeneminen on kiihtynyt. Linkissä hyvää tietoa aiheesta:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia
No, mainitsen tännekin, että Pohjois-Amerikassa arktiset ilmamassat eivät toki ole mitään uutta talvisin, vaan suurten järvien alueella on aina lunta ja pakkasta talvisin. Tässä voi vertailla Helsinkiä muutamiin paikkoihin siellä. Tilastot vuosilta 1981-2010.
https://en.wikipedia.org/wiki/Helsinki#Climate
https://en.wikipedia.org/wiki/Sault_Ste._Marie,_Ontario#Climate
https://en.wikipedia.org/wiki/Minneapolis#Climate
”Halusin sanoa tämän ihan otsikossa asti. Siis ei, ilmastonmuutosta ei ole peruttu; vaihtelevuus kuuluu ilmastoon suuressa osassa maapalloa lämpenemisestä huolimatta, jopa sen edesauttamana.”
Nyt vain on niin, että nimenomaan ilmastonmuutosta perustellaan luonnollisen vaihtelun siivellä. Ilmastonmuutos näkyy satojen vuosien aikasarjassa jos on näkyäkseen. Toistaiseksi siitä ei ole Suomessa mitään merkkejä, on vain tuota normaalia vaihtelevuutta.
Kyllähän tuo ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessakin oikein hyvin:
http://www.ilmastokatsaus.fi/wp-content/uploads/2017/01/kuva1-suomen-vuosikeskilampotila-1847alkaen-iso-2016.png
Suomen ilmasto lämpeni 1600 -luvulta 1930 -luvulle, jonka jälkeen ei enää ole tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä. Hiilidioksidipitoisuus lähti kunnolla nousuun toisen maailmansodan jälkeen, eli harmillisesti Suomen lämpötila ei ole siihen reagoinut, ainakaan tilastollisesti merkitsevästi.
Tuossakin yritetään ratsastaa luonnollisella vaihtelulla, jota kuvan alun lämpeneminen on, eihän hiilidioksidipitoisuus silloin edes juuri noussut! Eli mars opiskelemaan tilastollista analyysiä…
Miksi asiallista ja aiheellista kommenttiani ei julkaistu?
Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton. Foreca ei ota kantaa siihen, kuka on ”oikeassa” tai kuka on ”väärässä”, kukin kirjoittaja vastaa itse omasta tekstistään ja mielipiteestään. Valitettavasti moni teksti joudutaan jättämään julkaisematta sen takia, että tekstin alkuun tai loppuun on laitettu jotakin, jota ei voida julkaista. Niinpä tällainen mielipide jää kokonaan julkaisematta. Valitettavasti blogin kommenteissa ollaan liian usein siinä rajalla. Viimeaikaisten kommenttiketjujen tekstejä on nyt käyty uudelleen läpi ja muitakin rajalla olleita tekstejä on karsittu. Pyydämme siis asiallista keskustelua, jossa asiat saavat tulla esille, mutta esim. kirjoittajaan tai kommentoijiin kohdistuvat loukkaukset kannattaa jättää tekemättä, mikäli haluaa saada oman mielipiteensä julki. Kiitokset!
Suomen ilmaston lämpötiloista ei ole mitään tarkkaa tietoa ennen 1800-luvun puoliväliä, joten voisitko Leone ystävällisesti esittää jotain todisteita väitteellesi lämpenemisestä 1600-luvulta 1930-luvulle.
Suomen ilmasto on lämmennyt 1930-luvun ja varsinkin toisen maailmansodan jälkeen tilastollisesti hyvinkin merkittävästi. Eikä se ole tiedelähteiden mukaan luonnollista vaihtelua vaan ihmiskunnan hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaa.
”Ilmastonmuutosta ei ole peruttu” Oletan että puhutaan samasta asiasta, eli, katastrofaalisesta antropogeenisestä ilmaston lämpenemisestä? Voisitko muistuttaa meitä tästä, katstrofaalisen antropogeenisen ilmaston lämpenemisen hypoteesin perusteista? Kirjoitit ”auringon epätasapainoisen lämmityksen seurauksena” missä siis näkyy antropogeeninen osuus? Voiko sitä mitata? Oletko siis sitä mieltä että luonnolliset vaihtelut vaikuttavat enemmän kuin ihmisten tuottama hiilidioksiidi, (n.4%) ?
Luonnollisten tekijöiden perusteella ilmaston pitäisi tällä hetkellä viilentyä hitaasti kohti seuraavaa jääkautta. Mutta ihmisen toiminta on muuttanut tilanteen nopeasti lämpeneväksi. Aiheesta löytyy kyllä suunnaton määrä asiallista tietoa netistä. Ja tottahan toki myös päinvastaista, lähinnä öljy-yhtiöiden ja vastaavien tuottamaa propagandaa, mutta oikea ja väärä tieto pitää vaan pystyä erottamaan toisistaan.
Voitko tarkentaa, mitä luonnollisia tekijöitä tarkoitat?
Tietenkin voin. Laitan sinulle vaikkapa pari linkkiä, joiden kautta pääset aiheen opiskelussa alkuun:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia#6
https://fi.wikipedia.org/wiki/Milankovićin_jaksot
Haluaisin tietää merijään vaikutuksesta kevään lämpötiloihin rannikolla. Kuinka paljon merijää viilentää rannnikkoalueen kevättä? Nythän on Helsingissä ihan hilkulla, tuleeko merijäätä tänä talvena ollenkaan. Kevät olisi mielenkiintoinen seurattava, jos jäätä ei tulisi.
Mihin perustat väitteen: ” Nythän on Helsingissä ihan hilkulla, tuleeko merijäätä tänä talvena ollenkaan. Kevät olisi mielenkiintoinen seurattava, jos jäätä ei tulisi”?
Hei! Hyvä kysymys. Meri vaikuttaa rannikolla Suomessa lämpötiloihin aina tasaavasti; talvella se lämmittää (meren ollessa sula) ja kesällä se viilentää. Teoreettisesti ajatellen osa auringonsäteilystä kuluu jään sulattamiseen meren ollessä jäässä, tuota osaa ei sulan meren tapauksessa olisi, vaan tuo säteilyosuus olisi käytettävissä muuhun käyttöön.
Itse jään jumiin siihen, kuinka paljon energiaa jään sulatukseen kuluu; mikäli määrä on suuri, jään puuttumisen tuoma lisälämpö on suurempi kuin silloin, jos sitä kuluu vain vähän.
Äkkiseltään, vailla laskutarkistusta, sanoisin, että Suomen sään vaihtelevuuden vaikutus on suurempi kuin jäällisyyden tai jäättömyyden vaikutus; tarvittaisiin säänsä puolesta sama kevät kahteen kertaan niin, että ainoastaan jäätilanne muuttuu, että näkyisi ero. Nyt jään aiheuttama signaali jäänee ”taustakohinan” taakse.
Omakotitalossaan asuvalle on ollut eläkeindeksin leikkauksen takia (Lipponen ja Sauli Niinistö) tänä talvena erittäin edullista asua lämmityskustannuksien huomattavan suurina vähenemisenä. Eduskuntatermein sanottuna olisi tarvittu äärimmäisen suuri netto-korotus eläkkeisiin, jotta sillä olisi ollut merkittävää vaikutusta, mikäli olisi ollut oikein pakkastalvi kuten ennen lokakuun puolivälistä alkaen.
Olisikin äärimmäisen hyvä, jotta talvet jatkossakin olisivat leutoja ajatellen köyhien asemaa kalliissa ja kylmässä isäinmaassamme, Suomessa.
Ilmasto näyttää muuttuneen ainakin siten, että ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja lämpöjakauma vaihtelee yllättävästi. Meteorologeille tämä aiheuttanee päänvaiva erityisesti siksi, etä tilastoilla on ennustamisessa varmaan merkittävä osuus. Kun ilmasto on vuosikymmeniä noudattanut pääpiirteissään samaa kaavaa, tilastoista on ollut ennustamisessa paljon hyötyä, mutta ilmakehän liikkeiden muuttuessa vaikeasti ennustettavalla tavalla tämä etu menetetään ainakin osaksi
Puhuttaessa säästä (ja etenkin ”ilmastonmuutoksesta”), merkitystä ei ole alle kymmenien ellei satojen tuhansien vuosien tutkimustuloksilla. Voisihan minäkin tehdä tutkimuksen aiheesta, että elinikänäni keskilämpötila on noussut paikkakunnallani 0,5 astetta, ja päättää, että syynä on autot. Tosiasiassa autoilla ja noin mitättömällä tilastotiedolla ei miljoonia vuosia vanhan maapallon sääolosuhteita tutkittaessa mitä merkitystä.
Eikä miljoonia vuosia sitten vallinneilla sääolosuhteilla ole mitään merkitystä meille nykyihmisille. Minuun ja lapsiini ja lapsenlapsiini jne. vaikuttaa vain tämä nykyinen ihmisen aiheuttama kiihtyvä ilmaston lämpeneminen ja kaikki sen mukanaan tuomat haitat.
Ihan kuin ilmamassat pyörisivät myötäpäivään pohjoisnavan ympärillä, ei vastapäivään? Tuolla videolla siis.
Kieltämättä totta! Tuo vastapäiväinen kiertosuunta on keskimääräinen, mutta yksittäisissä välitilanteissa, kuten juuri tuo videolle osunut, saattaa olla hyvinkin erilaisia hetkellisiä tilanteita. Vastapäiväisyys näkyisi paremmin esim. kuukauden mittaisessa videossa, mutta videoita tuottava koneemme ei valitettavasti sisällä niin pitkän ajan sääennustedataa.
Maapallo on historiansa aikana ollut suurimman osan aikaa lämpimämpi kuin nyt. Pohjoisnapa on ollut myös enimmän osan aikaa jäätön. Ilmasto on aina muuttunut suuntaan tai toiseen. Jääkarhut sopeutuvat tilanteeseen ja selviävät muutoksesta. Ellei ihminen sitten ammu kaikkia karhuja. Ilmaston muutoksen klikkijournalismin osalta sen sijaan on viime vuonna saavutettu historian suurin mittaustulos. Ellei median päästöjä vähennetä, kasvu jatkuu.
Tuo ”uhkilla rahastaminen” on kyllä tämänpäivän maailmassa ikävä ilmiö, esim. huijarit ym. käyttävät sitä härskisti hyväkseen keräämällä hyväuskoisilta rahaa. Tällöin todelliset ongelmat jäävät ratkaisematta ja oikeasti apua tarvitseville jää luu käteen.
Minua itseäni kyllä ihmetyttää, kun puhutaan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä että ne ovat kasvaneet kuten v.2016, niin ottavatkohan tilastojen tekijät ym. tahot huomioon, että niihin paljolti vaikuttaa millainen talvi meillä on ollut. Jo maalaisjärkikin sanoo, että jos on ns. normaali talvi loskatalvien joukossa, niin lämmityksen tarve kasvaa samoin päästöt. Samoin liikenteen päästöt kasvavat kun autot kuluttavat enemmän polttoainetta kylmässä.
Olen monasti ihmetellyt syytä, miksi maapallon polaaripyörre on kovin epämääräinen muodoltaan. Kun taas saturnuksen polaaripyörre on kaunis kuusikulmio muodoltaan ja maapallon kaikkea muuta.
Mikähän mahtaa olla syynä maan polaaripyörteen epämääräiseen muotoon?
https://saturn.jpl.nasa.gov/science/saturn/hexagon-in-motion/
Ilmakehän liikkeisiin tietenkin vaikuttaa paljon se, onko alla merta vai mannerta. Näin ollen meidän ilmakehäämme ei voi verrata suoraan ”kaasuplaneetta” saturnuksen vastaavaan. Kuinkahan muuten tuo polaaripyörre mahtaa toimia eteläisellä pallonpuoliskolla, missa napa-aluetta ympäröi laajalti meri (tämä kysymys kuuluisi blogin kirjoittajalle) ?
Mielenkiintoinen kysymys! Kirjallisuuden mukaan eteläinen polaaripyörre on muodoltaan yhtenäisempi kuin pohjoinen; Manneralueet muuttavat pohjoisen polaaripyörteen muotoa pitkulaisemmaksi.
Erittäin mielenkiintoinen kysymys! Näin äkkiä en osaa sanoa varmaa vastausta, mutta veikkaisin, että syitä ovat esim. Saturnuksen koko (maan pyörteiden kokoiset yksityiskohdat jäävät pienemmiksi kokonaisuuteen verrattuna) sekä sen kemiallisen koostumuksen, gravitaation, pyörimisnopeuden yms. yhteisvaikutus. Planetaarinen meteorologia on ihan oma tieteenalansa, olenpa nähnyt jopa tutkimuksen, jossa harjoitustyönä meteorologit päättelivät, minkälainen planeetan tulisi olla ominaisuuksiltaan, jotta saataisiin Game of Thronesin maailman kaltainen ilmasto. :)
Nythän amo on huipussaan. Ei sillon kannata pohjoisella pallonpuoliskolla odotella 70luvun kaltaista kylmyytta jollon amo oli montussaan.
Teksti tai blogi on hyvä. Valtamedia valitettavasti usein sotkee sään ja ilmason jos satutaan olemaan oranssin laikun sisällä kuten kirjoitit.. kuten puhuttaessa suomen talvitulvista. Ilmanpainejakauma oli suotuisa sillon lauhalle säätyypille suomessa ja mielestäni silloin ei ole oikea aika kuitenkaan etsiä todistetta ilmastonmuutokselle jos täällä on lämmin sää.. yhtälailla hyvin kirjoitit kuinka kylmäkään sää ei peru ilmastonmuutosta… mutta tuon pitäisi toimia myös toiseenkin suuntaan ja toimittajien pitäisi pitää malttia vaikka vettä suomessa sataisikin talvella.
Tuossa on hyvä kuvaaja Suomen ilmaston lämpenemisestä:
http://www.ilmastokatsaus.fi/wp-content/uploads/2017/01/kuva1-suomen-vuosikeskilampotila-1847alkaen-iso-2016.png
Kiitoksia! Tosiaan, kylmien aaltojen sattuessa sanomalehtien kommenttipalstat täyttyvät ”ilmastonmuutos peruttu, omalla takapihallani on kylmä” -henkisistä kommenteista, lämmin sää puolestaan pistetään aina ilmastonmuutoksen piikkiin. Todellisia tieteellisiä tuloksia saadaan vasta tarkastelemalla suuren alueen, jopa koko maapallon, sääparametrien keskiarvojen muutosta pitkällä aikavälillä.
Tässä puhutaan nyt ilmeisesti troposfäärin tason ”polaaripyörteestä”, eikä aidosta stratosfäärin (10 – 30 hpa) polaaripyörteestä?
Hei! Tässä blogitekstissä käytetään polaaripyörteestä mm. Wikipediassa esitettyä määritelmää ”A polar vortex is an upper level low-pressure area lying near the Earth’s pole.” (ikävä kyllä en äkkiseltään osaa viitata tieteellisiin julkaisuihin, joissa samaa määritelmää on käytetty)
Hiilidioksidin lisääntyminen syventää ongelmia, kuten kylmäpurkaukset omenankukinta-aikaan (2017) Euroopassa ja siksi omenat ovat kalliita. Aurinkoenergian talteenoton,maanlämmön ja ilmalämpöpumppujen asentamista tulisi helpottaa verohelpotuksilla. Niitä myönnettäisiin vuokralaisille ja omistusasunnossa asuville könttäsummana. Samalla asentaminen toisi töitä ja verotulot palaisivat valtion kirstuun. Sijoittajatkin kahmaisisivat osansa kun taloyhtiön kulut pienenesivät. Muita verohelpotuksia ei saisi myöntää.
Muuten uutta jääkautta ei tarvitse pelätä. Jääkaudesta on 60 teoriaa, mutta mikään ei oikein pelitä. – Miten jäätiköt loppuivat heti Uralin ja toisaalta Alaskan länsiosassa! – Käsitykseni mukaan mantereiden nopeasti irtaantuessa vedenpaisumuksen jälkeen Atlantilla ja muuallakin oli runsasta tulivuoritoimintaa. Lämmin meri muodosti valtavasti vesihöyryä, mutta se satoi lumena joka jäi sulamatta, koska tulivuorien tuhka himmensi aurinkoa niin paljon.
Kysyn vain että mitä ongelmaa hiilidioksidin lisääntyminen syventää.. Ilmasto on muuttunut ja tulee muuttumaan myös tulevaisuudessa (joskus jopa hyvin nopeasti ja historiallisesti katsottuna erittäin lyhyessä ajassa) ja itse en usko että ihmiskunta pystyy sitä muuttamaan muuta kuin hyvin marginaalisesti jos ollenkaan. Hiilidioksidista jotkut puhuu saasteena ja se on täysin väärä sana kuvaamaan kaasua, jota ilman täällä ei eläisi yhtään mikään. Itseasiassa siitä on ollut maapallolle jopa hyötyä http://www.bbc.com/news/science-environment-36130346 .
Ja ei uutta jääkautta tarvitsekkaan pelätä koska elämme keskellä jääkautta parasta aikaa (kyllä koska meillä on pysyvät jäätiköt molemmilla navoilla). Tulevaa on huono ennustaa lämpeneekö maapallo vai alkaako jäähtymään, mutta ilmastoon voisi sopia sanonta jos haluaa tietää tulevaisuuden, niin katsoo mitä menneisyydessä on tapahtunut http://www.c3headlines.com/temperature-charts-historical-proxies.html
Totta, valitettavasti suurella osalla ihmisiä on käsitys hiilidioksidista jonakin myrkkynä, vaikka itse höngimme sitä ulos keuhkoistamme koko ajan. Samalla jää liian vähälle huomiolle kaikki ne todelliset myrkyt joita kemian- ja lääketeollisuus sekä kaivokset jne. syytävät ympäristöön ollen suurelta osin syypäitä aiheuttamaamme lajien sukuputtoon.
Ihmiskunnan fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat tällä hetkellä noin 40 gigatonnia vuodessa. Siitä noin puolet menee meriin happamoittaen niitä. Loput jää ilmakehään aiheuttaen ilmaston lämpenemistä.
Toki muutkin myrkyt ovat ongelma, mutta tuo edellä mainitsemani on tiettävästi suurin syyllinen lajien sukupuuttoon.
Joanna, elämme totuuden jälkeistä aikaa. Sinäkin tiedät sen.
Tuleepas tuossa kohta nopea lauhtuminen, kun ilmanpaineet sattuvat sopivasti tuomaan lämpimän tuulahduksen kaukaa Atlantilta. Media saa taas uuden todisteen ilmastonmuutoksesta.
Kuulemma etelä Suomessa sulaa lumet pois.
Kiitoksia kaikille hyvistä kommenteista ja pahoittelut, että olen vastannut niihin näin hitaasti! Työpäivät vilahtavat äkkiä säätä seuratessa ja vastaaminen on lykkääntynyt kohtuuttomasti. Kiitos kärsivällisyydestänne, koitan kiristää vauhtia jatkossa!