Marraskuussa ei Suomessa juuri korkeapaineita katseltu.
Meteorologiaksi sanottuna: viileän polaarisen ilmamassan ja lämpimämmän keskileveysasteiden ilmamassan rajavyöhyke kulki osapuilleen koko kuukauden ajan Suomen yllä tai läheltä.
Suomeksi? Sadealueita kulki Suomen yli harva se päivä, pitkää poutajaksoa ei päässyt syntymään. Koko kuussa ei ollut yhtä ainoaa päivää, jolloin ei olisi satanut ainakin jossakin päin maata! Koko aikaa ei kuitenkaan ollut taivas pilvessä, kuun alussa nähtiin revontulia maan eteläosassa asti.
Tutkitaanpa marraskuun kulkua sääparametri kerrallaan.
Lämpötila
Suuren osan kuusta lämpötila oli vuosien 1981-2010 keskiarvon yläpuolella. Itse asiassa Helsingissä, kuten muussakin maan etelä- ja keskiosassa, oli vain kolme parin päivän pätkää, jolloin lämpötila laski edes keskiarvon tasalle, saati sen alapuolelle. Maan pohjoisosassa oli kuun puolivälin jälkeen hieman viileämpi viikko, jolloin lämpötila pysyi keskiarvon tasalla tai jäi jopa sen alle.
Lukemia:
Marraskuun korkein lämpötila oli Helsingin Kumpulan asemalla 4. marraskuuta mitattu 9,8ºC. Lähes suomalaisen juhannuksen (ainakin pessimistisen sellaisen) lämpöinen lukema ei kuitenkaan ollut ennätyslämmin, samalla asemalla on vuonna 2000 mitattu marraskuussa 10,9ºC lämpötila ja koko maan marraskuun ennätys vuodelta 2015 on peräti 14,3ºC.
Kuun toistaiseksi kylmin lämpötila -28,4ºC mitattiin Utsjoki Kevon asemalla 22. marraskuuta. Kittilässä oli 30. marraskuuta -28,3ºC. Kirjoitan tätä kuun viimeisenä päivänä, ensi yönä eli kuun viimeisenä yönä elohopea saattaa Pohjois-Lapissa laskea vielä alemmaksi. (Päivitys 1.12.2017: Marraskuun kylmimmät lukemat jäivät ennalleen, mutta talven tähän asti kylmin lämpötila mitattiin aamulla 1. joulukuuta: -30,6ºC, Utsjoki Kevo Kevojärvi.)
Kuten lämpimimmän lämpötilan kohdalla, ennätyksiä ei rikottu: Utsjoen aseman marraskuun kylmyysennätys on vuoden 1984 -35,4ºC lämpötila, koko maan marraskuun kylmyysennätys puolestaan vuoden 1915 Sodankylän -42,0ºC. Hyr. (Päivitys 1.12.2017: Korjattu koko maan kylmyysennätyksen lukemaa)
Sade
Marraskuu tuntui sateiselta. Ainakin minusta. Tilastot ovat samaa mieltä – Espoon Nuuksiossa on tähän päivään mennessä satanut 128,7 mm. Luku noussee vielä tämän päivän aikana.
Maan eteläosassa, melko lähellä etelärannikkoa, marraskuun keskimääräinen sademäärä vuosina 1981-2010 oli 70-75 mm. Vettä tuli siis Espoossa kymmeniä millejä enemmän kuin keskimääräisenä vuonna. Tässäkään asiassa ei silti käväisty lähelläkään ennätystä, koko maan ennätys on vuodelta 1996 – 216 mm!
Sateettomia päiviä ei marraskuussa koko maan mittakaavassa ollut yhtä ainutta, paikallisesti ei sentään satanut ihan joka päivä. Sadepäivien lukumäärä oli katsomissani paikoissa melko lähellä keskiarvoa, mutta hieman sen yläpuolella. Helsingissä satoi 24 päivänä, Turussa 23, Tampereella 24, Jyväskylässä ja Kouvolassa 26 päivänä. Pohjoisessa sademäärä jäi vähemmäksi, kuten keskiarvon mukaan kuuluukin: Rovaniemellä sadepäiviä oli 21 ja Ivalossa vain 15.
Tuuli
Myrskypäiviä oli marraskuussa vain yksi, 23. marraskuuta. Myrskypuuskia sen sijaan havaittiin huomattavasti useammin, yhteensä 12 päivänä. En laskenut myrskypäiviin tai myrskypuuskapäiviin lainkaan mukaan tunturiasemahavaintoja, muuten myrskypäivälaskuri olisi pompannut pilviin. ”Huipulla tuulee” -sanonta ei ole syntynyt syyttä!
Kokonaisuutena marraskuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja melko sateinen. Seuraavaksi jäämme seuraamaan, minkälainen joulukuu on tulossa! Minkälainen olisi sinulle ihanteellinen joulukuun sää?
”Kuun toistaiseksi kylmin lämpötila saavutettiin kaksi kertaa: lämpötila laski lukemaan -28,3ºC sekä Utsjoki Kevon asemalla 22.11. että Kittilän asemalla 30.11.. Kirjoitan tätä kuun viimeisenä päivänä, ensi yönä eli kuun viimeisenä yönä elohopea saattaa Pohjois-Lapissa laskea vielä alemmaksi (tätä tekstiä täydennetään, jos niin käy).”
Ensi yön alin menee jo joulukuulle.
Joulukuun ihanne sää -5-10 astetta pakkasta lumisadetta ja poutaa aina välillä:)
Marraskuun kylmyysennätyksen osalta Ilmatieteen laitos löytää historiasta -40 asteen alituksenkin. Tämä on tapahtunut Sodankylässä 30.11.1915, jolloin pakkasta oli -42 astetta.
http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia
Tuo onkin niin kylmä lukema marraskuulle, että se peittoaa nykyvuosiin verrattuna jopa lähes kaikki talven kylmimmätkin lämpötilat. 2000-luvulla on tähän mennessä ollut vain kolme vuotta (2001, 2006, 2012), jolloin koko talven kylmin lämpötila on ollut tuota kylmempi. Sanoisin, että nykyään ollaan todella kaukana noista marraskuun ennätyskylmyyksistä, kun -30 asteen alittavat marraskuutkin ovat jääneet jo vähemmistöön.
Aurinkoinen ja sateeton joulukuu olisi paras, mutta se lienee mahdottomuus. Poutainen ja vähäsateinen joulukuu on varmaan realistisempi vaihtoehto. Ei kovia tuulia ja vain pieniä pakkasia.
Marraskuussa Suomi kuului enimmäkseen polaariseen ilmamassaan. Lämpötilat eivät päässeet laskemaan juurikin siksi, koska oltiin melkein koko ajan matalapaineessa, joka kuljetti sulalta mereltä lämpöä sisämaahan. Korkeapaineen hetkinä olikin sitten melko kylmää.
Tälläne sama kun marras kuu oli.Ei pakkasta yhtään kiitos.
Ihanne sää joulukuulle, kuten 3kk siitä eteenpäinkin olisi 1-10 astetta pakkasta. Vielä kun saataisiin siihen vähintään 30cm lunta, niin olisi oikein mukavat ulkoilusäät.
Vantaalla siis asun ja Karkkilasta olen kotoisin. Nyt, kun ikää tulee seuraavaksi 37 -vuotta, niin olen alkanut miettimään, että olisikohan tuolla Rovaniemellä työpaikkoja tarjolla. Olen tällainen ulkoilua rakastava ihminen, ja ainakin viime vuosina siellä on ollut ihan oikeat vuodenajatkin, kun taas täällä etelässä on jatkuvasti se 5-15 astetta ympäri vuoden ja taivas pilvessä.
Vuodesta 2010 alkaen automaattisesti tunti tunnilta kirjattujen päivttäisten keskilämpötilojen marraskuiden keskilämpötilat Jyväskylän lentoasemalta noin 20 km:n päässä ovat olleet:
v. 2010…….. – 5 C
v. 2011………+ 2 C
v. 2012………+ 1 C
v. 2013………+ 1 C
v. 2014………+ – 0 C
v. 2015………+ 3 C
v. 2016………- 3 C
v. 2017………+ 1 C
Eli ei voine ainakaan näiden perusteella vetää selviä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen ilmastomuutoksesta.
Sensijaan vettä on tiputellut päättyneen kuukauden melkein jokaisena päivänä, mutta sademäärät ovat olleet Petri Takalan ilmaisua lainaten ”pikku ripsuja”. Ainakin kesämökkini alueella pohjavedenkorkeus on hieman alle vuosien 1980-2010 mitatuista pohjavesien keskimääräisistä korkeuksista,
Vuosi 2017 on ollut palstatilalliselle erittäin hyvä. Ei ole ollut paahtavia helteitä ja vettä on tullut juuri sopivasti ilman kaatosateita viljelyksille. Vain alkukesästä pari kertaa on tarvinnut suorittaa energiaa kuluttavia kasteluita pumppuineen. Normaaleissa pohjavesikaivoissa on riittänyt hyvälaatuista talousvettä. Sienisato oli myös runsas täällä Keski-Suomessa samoin marjoja oli tarjolla keskimäärin kohtuullisesti. Myöskään ei ole tarvinnut kuluttaa energiaa sisäilman viilennykseen kuten muutamina mahdottoman kuumina kesinä 2010-luvulla.
Eli summa summarum kulunut vuosi on ollut erittäin antoisa ja helppo vuosi palstatilalliselle. Toivottavasti nyt lauhkeat kelit vallitsevat jatkossakin, jotta ei tarvitsisi käyttää Suomessa kalliiksi eri muodoissaan saatettua energiaa itsensä lämpimänä pitämiseen. Ja toivottavasti kevät alkaisi jo helmikuun alussa lumien sulamisvettä katolta tiputtaen kuten monasti on käynytkin!
Hei, Suomessa plussakelit ja täysin lumetonta, Ruotsissa ja Norjassa etelää myöten pakkasta ja lunta. Onko tämä sattuma vai ilmastonmuutosta, ja Suomesta on tulossa kurakelimaa kun Ruotsi ja Norja saa hienot talvikelit?
Ruotsi ja Norja sekä Suomen pohjoisosa ilmentää sitä että kuulutaan polaariseen ilmamassaan. Eteläiseen Suomeen tuuli on käynyt mereltä päin, seurauksena nollakeliä. Kun meri alkaa jäähtyä ja jäätyä, niin kylmää tulee riittämään myös etelään. Tammi-maaliskuussa odottanee kovat pakkaset. Kevät alkanee taas hyvin myöhään.
Ja lumetonta on enää Luonais-Suomessa, joten talvi on edennyt rivaksti myös meillä, mikä on yhtäpitävä tuon kanssa:
http://www.solen.info/solar/
Edelleenkään auringon pienillä aktiivisuusvaihteluilla ei ole mitään mainittavaa vaikutusta ilmastoomme, vaan nykyinen lämpeneminen aiheutuu ihmiskunnan tuprutteluista:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia#12
Keskimääräinen sää syntyy siitä, että välillä on keskimääräistä lämpöisempää tai sateisempaa ja joskus taas keskimääräistä kylmempää ja sateettomampaa.
Katselin juuri Kaisaniemen säätilastoja vuodesta 1844 alkaen, eikä siitä laskettua keskimääräistä säätä ollut kertaakaan. Yhden kerran 170 vuodessa esim. sademäärä on ollut yhden millimetrin päässä keskimääräisestä.
Miksi Suomen vaihtelevassa säässä ylipäätään niin paljon puhutaan keskimäräisestä ja tavanomaisesta säästä, kun sitä ei esiinny koskaan?
Te ette muuten saa toivoa yhtään säätä. Se on tosi ärsyttävää kun toivotte. Taas se joka luki sen ennusteen toivo lunta. Mä en halua ikinä lunta enkä pakkasta. Se et olis koko ajan plussaa on hyvä mut sais olla lämpimämpää. Vesisateen kestää ja se on tärkeetä et ei ole liukasta. Kun sataa vettä ei oo liukasta ja se on hyvä. Helsingissä ei mitään lunta oo ollu kun hetken onneks. Toivottavasti tää talvi menis näin ja pysyis plussalla.