Heinäkuu on pian vaihtumassa elokuuksi ja vieläkin tuntuu ikään kuin kesä ei olisi kunnolla päässyt alkamaankaan. Tämä toki näkyy tilastoissakin, sillä kesäkuun alusta tarkasteltuna kesä on ollut monin paikoin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen kolea (esimerkiksi Vihdin, Lahden ja Hämeenlinnan mittausasemilla) ja maan kaakkoisosassa, esimerkiksi Virolahdessa, jopa ennätyksellisen kolea. Kulunut kesä on ollut monin paikoin kylmin vuoden 1962 kesän jälkeen. Kolea kesä näkyy myös salamatilastoissa, sillä tästä kesästä on hyvää vauhtia muodostumassa mittaushistoriamme vaisuin ukkoskesä.
Pääkaupunkiseudulla ei vielä yhtään hellepäivää
Tämä päivä mukaan luettuna Suomessa on tänä kesänä ollut 14 hellepäivää, joka jää noin puoleen tavanomaisesta. Erikoista on myös se, että kesän korkein lukema, 27.0 astetta, on mitattu jo toukokuun puolella, eikä tämän jälkeen olla toistaiseksi korkeampiin lukemiin päästy.
Pääkaupunkiseudulla kulunut kesä on ollut noin kaksi astetta tavanomaista kylmempi, poikkeama kylmempään suuntaan on ollut laajalti 2-3 astetta maan etelä- ja keskiosassa. Sen sijaan pohjoisessa poikkeama on huomattavasti pienempi ja paikoin ollaankin Ilmatieteen tilastojen valossa lähellä tavanomaisia lukeamia. Utsjoki muodostaa tässä pienen poikkeuksen, sillä siellä kulunut heinäkuu on ollut 0,5 astetta tavanomaista lämpimämpi.
Erikoisena voidaan pitää myös sitä, ettei pääkaupunkiseudulla, eikä toisaalta monilla muillakaan paikkakunnilla olla tänä kesänä mitattu vielä yhtäkään hellepäivää, ei Helsinki-Vantaallakaan. Helsingin Kaisaniemen korkein lämpötila tähän päivään mennessä on 17. kesäkuuta mitattu 24,2 astetta, Kumpulan mittauspisteellä 24,5 ja Helsinki-Vantaalla 19. toukokuuta mitattu 25,0 astetta. Helsinki-Kaisaniemessä helteettömyys kesä-heinäkuussa ei ole poikkeuksellista meren viilentävän vaikutuksen vuoksi, sillä viimeksi vuosina 2012 ja 2004 heinäkuun 27. päivään mennessä ei myöskään ollut yhtään hellepäivää. Sen sijaan helteetön kesä olisi Helsinki-Vantaalla jo poikkeuksellista: viimeksi näin on käynyt v. 1974, jolloin koko kesä jäi pääkaupunkiseudulla helteettömäksi.
Kesäinen lämpö mahdollinen vielä elo- ja syyskuussakin
Tilastojen valossa elokuu on suuressa osassa maata hitusen kesäkuuta lämpimämpi kuukausi. Joinakin vuosina kesä on kunnolla näyttänyt kyntensä vasta loppukesästä, näin kävi viimeksi esimerkiksi vuonna 2015, jolloin elokuu oli kesän lämpimin kuukausi 15 hellepäivällänsä. Toisinaan kesäistä lämpöä on riittänyt vielä syyskuullekin saakka – Suomen leveysasteilla hellettä voi esiintyä syyskuun puoliväliin saakka. Vuonna 1968 peräkkäisiä syyskuisia hellepäiviä oli viisi kappaletta.
Pian alkava elokuu näyttää epävakaiselta ja melko viileältä erityisesti maan keski- ja pohjoisosassa. Lähinnä etelässä on näköpiirissä kesäisempiä yli 20 asteen lämpötiloja, mutta melko satunnaiselta näyttävät aurinkoiset ja lämpimät hetket. Suursäätila Euroopan alueella on pysymässä muuttumattomana: olemme armotta jäämässä elokuun alkaessakin suihkuvirtauksen koleammalle ja epävakaisemmalle puolelle, kun taas helle pitää pintansa Etelä- ja Keski-Euroopassa. Helteisen ja kostean ilman pulsseja on kuitenkin aika ajoin saapumassa kohti Suomea, eikä ole täysin poissuljettua, että yksittäisinä päivinä osassa maata helteitä esiintyisi. Pitkäkestoinen ja lämmin korkeapainesää näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä skenaariolta ainakin elokuun ensimmäisellä puoliskolla.
Välimeren helteet voivat laukaista vaaralliset syys- ja talvimyrskyt
Välimeren alueella kulunut kesä on ollut useamman asteen tavanomaista lämpimämpi, mikä näkyy myös tällä hetkellä Välimeren pintalämpötila-anomaliassa. Ranskan Rivieran ja Egeanmeren kumpuamisalueita lukuun ottamatta Välimeri on 2-4 astetta tavanomaista lämpimämpi ja saavuttaa huippulämpötilansa yleensä vasta elokuun loppupuolella. Äkillinen suursäätilan muuttuminen ja Välimeren joutuminen syksymmällä kylmemmän ilmamassan piiriin voivat laukaista tuhoisat syysmyrskyt tuuline ja tulvasateineen. Mikäli ennätyshelteet Välimeren alueella jatkuvat vielä pitkään ja merivesi lämpenee entisestään, voi eteläeurooppalaisilla olla edessään ennen näkemättömän rajuja syys- ja talvimyrskyjä.
Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos
Tämä kesä muistuttaa ilmeeltään kesää 2004, jolloin myös suurin osa koko sen kesän hellepäivistä keskittyi Lappiin, vieläpä aivan pohjoisimpaan Lappiin. Varsinkin heinäkuussa 2004 hellepäiviä oli kyllä Lapissa, mutta monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa jäätiin kokonaan ilman hellettä.
http://ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2004
Kesän tämänhetkinen lämpöhuippu on sen verran matala, että jos säätila suosisi syyskuisia hellepäiviä, niin tuo lukema voitaisiin ylittää vielä syyskuussakin. Tilastojen mukaankin se on mahdollista, koska syyskuun lämpöennätys on +28,8 astetta. Eikä tietenkään mikään estä sitäkään, etteikö ennätyksiä voisi myös parantaa.
Markus päättyykö tämä koleus pidemmäksi aikaa enää tänä vuonna vai pitääkö ensi vuotta odottaa.
Jos on meillä Suomessa olleet helteet vähissä, niin toisista Pohjoismaista voi katsoa Tanskan tilannetta. Siellä nimittäin uhkaa ensimmäinen täysin helteetön heinäkuu 38 vuoteen. Viimeksi näin on ollut Tanskassa vuonna 1979.
http://www.dmi.dk/nyheder/arkiv/nyheder-2017/juli/foerste-gang-i-38-aar-juli-kan-ende-uden-sommerdag/
Tosin täysin helteettömät heinäkuut tai varsinkaan kesäkuut eivät ole ennenkuulumattomia Tanskassa. Helteettömiä heinäkuita on Tanskassa ollut 3 kappaletta, heinäkuut 1962, 1974 ja 1979. Vuonna 1974 Tanskassa koko heinäkuun korkein lämpötila oli vain +23,5 astetta. Helteettömiä kesäkuita on ollut 8 kertaa vuodesta 1874 alkaen. Helteettömiä elokuitakin on ollut 6 kertaa, viimeisin vuonna 1962.
Tanskassa on tähän mennessä ollut koko kesänä vain 7 hellepäivää. 5 hellepäivää toukokuussa ja 2 hellepäivää kesäkuussa.
Suomessa heinäkuu on ainoa kuukausi, jolloin ei ole ainakaan vuodesta 1961 alkaen jääty kertaakaan ilman hellepäivää.
Joten jos jotain yhtään lohduttaa, niin Suomi ei ole kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä aivan pahnanpohjimmaiseksi kaikista Pohjoismaista hellepäivien osalta jäämässä. Onhan toki vielä Islantikin Pohjoismaa, mutta Islannissa hellepäivää voi hyvällä syyllä kutsua jo harvinaisuudeksi. Siksi on ehkä realistisempaa tehdä vertailua kolmeen muuhun Pohjoismaahan.
Kannattaa taas vilkaista vaikkapa tuota 90 viimeisen vuorokauden kuvaajaa, niin näkee, että kyseessä on vain hyvin paikallinen ilmiö:
https://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/rnl/sfctmpmer_90a.rnl.gif
Eli ei se globaali ilmaston lämpeneminen ole mihinkään loppunut, vaikka tällä palstalla asuvat pakkomielteiset tieteenkieltäjät jotain sellaista vihjailevatkin. Etelä-Euroopassa, Ameriikassa, Aasiassa ja ties missä on tänä kesänäkin rikottu mittaushistorian kuumuusennätyksiä lukuisissa paikoissa. Kannattaa muistaa se.
Tanska on tuossa linkin globaalissa kuvaajassa niin pieni paikka, ettei sen väriä edes erota. Eikä sen lämpötiloilla siksi ole edes Suomenkaan vähäistä vertaa globaalissa mittakaavassa.
Olen samaa mieltä kanssasi. Suomen jääminen poikkeuksellisten suihkuvirtausten takia kylmän ilman ”pussiin” ei muuta sitä tosiasiaa, että globaalitasolla ilmasto lämpenee. Mutta ei se paljon lohduta ainakaan minua, koska minulla ei ole varaa matkustaa ulkomaille nauttimaan kunnon kesäsäistä. Alkaapa jopa kohtalaisen kovasti jurppia, tämä Suomen p***a ”kesäsää”. Ilmasto on tosiaan muuttumassa ihan päin p…tä.
Kyse ei liene mistään mielipiteistä vaan ihan faktoista.
Yleensäkin näissä keskusteluissa toivoisin vähemmän henkilökohtaisia mielipiteitä ja enemmän keskustelua faktapohjalta.
Tätä kannattanee harjoitella aluksi peilikuvan kanssa.
Jotenkin ihmetyttää, kun tuo maaginen 25,1 olisi jotenkin kesän ”sujumisen” tärkeimpiä indikaattoreita. ”Ei yhtään hellepäivää, seitsemän hellepäivää jne” Mitä ihmeen eroa sillä on, jos virallinen lukema on vaikkapa 24,9 tai 25,1. Näistä sitten vedetään otsikoita ja tilastoita ja tulkitaan kesän kulkua. Tämä on vähän kuin urheiluennätysten seuraamista; mikä vuosi voittaa kylmyydellään/kuumuudellaan. –
Juurikin näin. Mutta onhan tuo säästä keskusteleminen ollut aina ihan perinteistä meininkiä.
Hyvin harvat haluavat keskustella aihetta sivuavasta oikeasti tärkeästä ihmiskunnan ongelmasta, eli ilmaston lämpenemisestä. Kun oman keittiön ikkunan lämpömittari näyttää kylmää kesäsäätä, on koko ongelma helppo kuitata huuhaaksi tai salaliitoksi. Tai vaikka meillä Suomessa olisi kuumaa, löytyy maailmasta aina jostain Himalajalta tai jostain muualta kylmää säätä. Eli lämpenemisen kieltäjät löytävät aina jostain sitä denialismiaan tukevaa kirsikanpoimittua kylmää säätä. Ja samalla he unohtavat tai tahallisesti sivuuttavat kaikki ne suuremmassa osassa maailmaa vallitsevat kuumat säät.
Eli yhteenvetona, jokaisen pitäisi ymmärtää se, että säät vaihtelevat todella paljon, ja samalla ilmasto lämpenee. Ja eräiden pitäisi myös kyetä myöntämään tämä fakta.
Itse asiassa OIKEAT tieteelliset tutkimukset ovat sitä mieltä, että AGW on kirsikanpoimintaa ja Auringon aktiivisuus on iso(in) tekijä erityisesti meidän paikallisilmastossamme:
http://www.maol.fi/fileadmin/users/EDimensio/Dimensiossa_julkaistua/ilmastonmuutos_DM1202.pdf
Tämä kesä oli vain yksi kesä niiden tuhansien kesien joukossa, joiden säätä Auringon aktiivisuus on ohjannut. Niistä syntyy sitten ilmasto ja sen vaihtelut ja sitten on lisänä vielä yllä olevassa erinomaisessa paperissa mainittu akselikulman muutos joka vie kohti seuraavaa varsinaista jääkautta.
Eli miksi jatkat tieteenvastaista AGW -urpoilua?
”Oikeat tieteelliset tutkimukset”? BUHHAHHAA! Tiedätkö edes mitä on oikea tieteellinen tutkimus? Tiedoksesi: MAOL:in Dimensio-lehdessä julkaistuja artikkelit eivät todellakaan ole sitä. Kieltämättä, näyttäähän se asiaa mitään ymmärtämättömästä hienolta, kun kirjoittajana on ollut ihka oikea prohvessoori. Hohhoijaa!
Voisitko urpoilun lomaan osoittaa paperista jonkun kohdan, joka ei pidä paikkansa? Perustelut myös mukaan.
Voisitko urpoilun sijaan esittää tieteellisiä tutkimuksia?
Ja näin selvennykseksi: Ei. En osoita mitään kohtaa paperista vääräksi. En edes viitsi lukea sitä, koska se ei ole tieteellinen tutkimus. Sen tieteellinen painoarvo on nolla, zero, nada, koska se ei ole julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa. Ymmärrätkö?
Eli ole ystävällinen ja siirry takavasemmalle kunnes voit esittää OIKEAA tieteellistä tutkimusta.
Heh, olisko esim. tuo sitten sellainen:
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1111/j.0435-3676.2005.00255.x
”The twentieth century warming does not stand out as an anomalous feature in the last 3600 years.”
Kaikki Skandinaaviset proxytutkimukset antavat samat tulokset. Vai tarkoitatko kenties AGW -porukan keskenään vertaisarvioimia tekeleitä, joita setvitään paraikaa oikeudessa?
Miksi Leone et vastaa? Miksi elämäntehtäväsi on tieteellisten faktojen vastainen loputon lapsellinen inttäminen ja loputon denialismihörhöily?
Kyllä tähän kesään on vaikuttanut Pohjois-Atlanti vielä aurinkoakin enemmän, pintalämpötilat on Norjanmerelläkin ollut kesäkuussa ja heinäkuun alussa kylmimmät sitten vuoden 2000.
Joka johtui kylmästä keväästä joka taas johtui…
Eli kevät on kaikkein herkin vuodenaika reagoimaan aktiivisuuteen, joka viiveellä vaikuttaa jonkin verran kesäänkin. Toki blocking on se tärkein asia, joka kylmyyden luo.
”Joka johtui kylmästä keväästä joka taas johtui…”
Atlantin lämpösisältö on maailman toiseksi suurimpana valtamerenä sen verran suuri, ettei yksi kevät taida hetkauttaa sen lämpötiloja juurikaan suuntaan tai toiseen.
Miksi Leone jatkat looooooputtomasti tuota idioottimaista denialismihörhöilyäsi?
Sinulle on kerrottu näissä kommenttiketjuissa jo moneen kertaan, että auringon aktiivisuuden vaihteluilla ei ole mitään käytännön merkitystä Suomen ilmaston nykyisessä muuttumisessa, ja että se muutos ei ole viileämpään suuntaan vaan kovaa vauhtia lämpimämpään suuntaan.
Miksi Leone elämäntehtäväsi on näiden tieteellisten faktojen vastainen loputon lapsellinen inttäminen?
Miksi Leone et vastaa?
Metlan paperi on julkaistu 2012 ja nythän kesät ovat alkaneet mennä kuvan 6 vihreän projektion (Auringon aktiivisuus) mukaisesti. Ja viileneminen tulee jatkumaan, sillä aktiivisuuskehitys osoittaa jyrkästi alas.
Lisäksi tuossa on huomionarvoista se, että pikkujääkaudella kesien keskilämpötila oli 2 astetta alempi kun taas varsinaisen jääkauden kynnyslämpötila on 4 astetta alempi. Tämä kesä on siis hyppäys puoliväliin kohti varsinaista jääkautta!
Miksi Leone jatkat looooooputtomasti tuota idioottimaista kylmenemishörhöilyäsi? Miksi se on elämäntehtäväsi?
Miksi Leone et vastaa?
Hohheli vastaa jo omiin kysymyksiinsäkkin täällä. Mikä noin kiukuttaa ?
Täsmennätkö hieman peikko, missä ihmeessä joku ”Hohheli” muka vastaa omiin kysymyksiinsä?
Ja jos peikko et huomannut (tai ymmärtänyt), minä ihmettelin sitä, miksi Leone ei vastaa hänelle esitettyihin kysymyksiin.
Ensin meni Keski-Suomen osalta ennusteet pieleen sateiden suhteen. Noh nyt on tullunna vettä ihan riittävästikin jopa ennustettuja runsaammin. Tämä on ollut siunaus viljelyksille, metsän kasvulle, marjoille ja nyt jo ilmestyville sienille. Toivottavasti sateet ropisivat kerran pari parissa viikossa!
Nyt on kyllä sanottava, että lämpötilojen suhteen povaukset on menneet täysin perseilleen viimeisenä esimerkkinä kulunut viikko, jonka piti olla oikein kesän helteisin, mutta kyllä Jyväskylän seudulla vain pilvet jököttävät kauttaaltaan ja lämpötila nippa nappa 18 C???? Sääli koululaisia kesän kannalta.
Olen pannut merkille parinkymmenen vuoden ajalta, että kun virtaukset käyvät ison naapurin puolelta, niin ennusteet eivät pidä kutiaan. Eikö sieltä saada satelliitti-media vai mistä ihmeestä se johtuu?
Olisko ollut noin kuudes kerta putkeen tänä kesänä, kun luvattu helle jäi saapumatta. Tartteis päivittää pikkujääkautiset asetukset malleihin ja meteorologien takaraivoon, niin alkais osumaan paremmin ennusteet.
Tuorein GFS tarjoaa taas sellaista skenaariota, että liipaisinherkimmät meteorologit saattavat rynnätä Iltalehteen maalaamaan hellettä seuraavalle viikonlopulle…
Taitaa olla mennyt järki jäähän siellä ihannoimassasi pakastimessa asuessa…
Jatkuvampi koleus, pilvisyys ja sateet eivät tässä vaiheessa enää saa mitään muuta aikaan, kuin sen että pahasti myöhässä olevat viljat mätänevät peltoon!
Varsinkin ohra on hyvin arka kosteudelle ja sateelle tähkän kasvettua ja kaatuu ja mätänee nopeasti.
Vanha sanontakin sanoo että sade ennen juhannusta sataa laariin ja sen jälkeen sade sataa laarista pois.
No nyt ei kyllä ole ollut kunnon kasvua ennen juhannustakaan vaikka kosteutta olisi ollut, koska kunnon lämpö ja auringonpaiste puuttuivat…
Ja itäiset mantereiset ilmavirtaukset nimenomaan toisivat sitä lämmintä kesäsäätä, jota ei tänä syksynä olla nähty. (ja oikean talven vesisateen sijaan)
Ei käynyt käyrä taas lähelläkään hellettä H-Vantaalla, vaikka nyt piti lähteä. Puhumattakaan nyt Kaisaniemestä.
Ei saaneet meteorologit narrattua kesämökille helteiseen ja aurinkoiseen säähän? :)
Juuri katsoin Muuramen ukkostutkalta, kun saderintama lähestyy Jyväskylän seutua. Minusta se vaikuttaa yhtenäiseltä saderintamalta eikä kuurottaiselta kuten eilennä julistettiin medioissa. Myös Jyväskylän sademääräksi oli vielä aamulla merkitty vain 2 mm. Saapas nähdä miten käy?
Ei sen puoleen mitään henkilökohtaista menetystä tule. On jopa parempi, kun taas ropisisi kunnolla. Kaikki kasvu on vauhdissa ja sieniä syntyy mukavasti. Saa eläkeläinen Suomen kalliin ruoan jatkeeksi syötävää toistaiseksi ilmaiseksi luonnosta.
Tuo on lämmin rintama, kylmä vasta tulossa.
Nyt tänään näyttää, että Helsinkiin tai H-Vantaalle saattaa tulla muutaman minuutin helle. Lähelle menee.
Tänään saatiin H-Vantaalla 5 minuuttia hellettä sitten. Huomenna iltapuluissa lukee: ”Vantaalla kunnon seksihellepäivä”, tai jotain. Kesän ensimmäinen lämmin päivä pari päivää ennen koulujen alkua.
Kun 2010 Joensuussa mitattiin lämpöennätys, Iltalehti repäisi lööpissä ”Onko maailmanloppu jo alkanut?” :)
Jos Suomessa mitattaisiin jokin kylmyysennätys, niin ties mitä ilmastodenialistit silloin repäisisivät. Mutta aika harvassa ne kylmyysennätykset ovat nykyään näin lämpenevässä ilmastossa.
Lopettaisit jo tuon ilmastojankkaamisen. Kukaan järkevä ihminen ei ilmastohuijaukseen usko, vaikka sitä kuinka valtamedia yrittääkin hyväuskoiselle kansalle myydä (ja siinä samassa vedota kansan omaantuntoon vihermaksuja korottamalla, nimimerkillä Tervetuloa hulevesimaksu…).
Normaalia säänvaihtelua vainen maapallon ikään nähden, mutta niinhän sitä on aiemminkin todettu, että ”Mitä suurempi valhe, sitä suurempi mahdollisuus, että siihen uskotaan”.
Kas, lapsellista salaliittohörhöilyä taas. Miksi sitä pitää tunkea joka paikkaan?
Hohhoijaa taitaa olla yölöysissä (=yövuorossa). Silloin kirjuutukset pakkaavat olemaan vähän sitä sun tätä tai kuten meillä päin sanotaan, että ”puhutaan ikäänkuin ei olisi alaleukaa lainkaan”. :)
Ja kas, myös lapsellista herjaamista taas. Miksi teillä säälittävillä nettitrolleilla ei ole mitään muuta elämää?
Vaikka kuinka on kylmästä jankattu, niin välihuomiona, että kulunut vuosi on noin 0,5 astetta ollut normaalia lämpimämpi tähän mennessä. Mitenköhän jatkon käy? Alkaako länsi ja lounas taas puhua syyskuusta eteenpäin
Tuossa globaali lämpenemistilanne viimeisten 365 vuorokauden ajalta:
https://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/rnl/sfctmpmer_365a.rnl.gif
Suomen viime aikojen ”kylmyys” on todellakin ollut vain hyvin paikallinen ja todennäköisesti pian ohimenevä ilmiö. Eiköhän Arktiksen punainen eli reilusti yli 2 astetta normaalia lämpimämpi hiivi meille Suomeenkin ihan lähivuosina.
Paras keino ilmaston lämpenemiselle on koko maapalloa käsittävä syntyvyyden säännöstely, joka pitäisi kirjata oikein YK:n peruskirjaan. Rikkaiden valtioiden kuten Suomen(?) pitäisi alkaa ehkäisyn valistaminen ja kortonkien sekä muiden ehkäisyvälineiden jakaminen ruoka-avun sijasta. Ja pm. Sipilä voisi ottaa yhdeksi lisä-kärkihankkeekseen Suomessa laestadiolaispiirien saattamisen järkevään perhesuunnitteluun tärkeänä pitämänsä bio-energiansa lisäksi. Se olisi jo iso helpotus tavallisten veronmaksjienkin kannalta.
Lisääntyvä ihmismäärä on kaiken pahan alku ilmastomuutokselle ja paljolti kaikille maapallon resursseille ihmiselämän säilymiseksi pallolla. :)
Se on kyllä ihan eri asia mitä se arktiksen lämpö tänne tuo…
Kesäsäät tulevat matereelta etelän-idän suunnalta ja tämä syksyhän on ollut noiden pohjoisten virtausten ja ilmamassojen hallitsema.
Et näköjään ymmärtänyt sanomaani, joten väännetään rautalankaa: Ne värit siinä kuvaajassa eivät ilmaise absoluuttisia lämpötiloja vaan poikkeamia normaalista eli käytetystä vertailukaudesta (tällä hetkellä 1981-2010). Meillä Suomessa on nyt viimeisen vuoden ajan ollut poikkeuksellisesti ”vain” noin 0-1 astetta normaalia lämpimämpää, kun ihan lähellä Arktiksella on ollut yli 2,5 astetta normaalia lämpimämpää. Tuskin menee kauan, kun meillä Suomessakin liitytään siihen vähintään +2 asteen punaiseen kerhoon. Ja jos käytetään vertailukautena esimerkiksi viime vuosisadan alkupuolta, niin Suomi on ollut siinä kerhossa jo kauankin, ja kohta jo +4 asteen kerhossa.
Ei ole ilmasto suomessa +4c lämmennyt 1900 luvun alusta. Miksi muuten katsot tuosta noaan sivuilta 1985-1996 jaksoon vertailua, se oli pohjoisatlantillakin kylmää aikaa. Vertailisit nykyhetkeen mielummin 30-50lukuja
Ymmärryskyvyssäsi peikko näyttää olevan jokin ongelma. Kukaanhan ei ole väittänyt, että Suomen ilmasto olisi lämmennyt +4 astetta 1900-luvun alusta. Tällä hetkellä lukema on noin +2-3 ja minä veikkasin sen +4 toteutuvan lähitulevaisuudessa. Mitähän tästä et kenties kyennyt ymmärtämään?
Ja sinä se et taida ymmärtää hölkäsen pöläystäkään luonnosta.
Ei luonto elä millään keskiarvoilla ja talven vesisateilla!
Kasvukausi on kolme viikkoa jäljessä normaalista!
Idänhepokateistakaan ole kuulunut vielä mitään, vaikka niiden olisi pitänyt ruveta meluamaan se kolme viikkoa sitten.
Taitavat kuolla kylmyyteen ennen kuin kerkeävät aikuisiksi…
Sinä EsaT et näytä ymmärtävän hölkäsen pöläystäkään sään ja ilmaston erosta.
Tiedoksesi, että kylmä sää yhtenä kesänä tai milloinkaan muulloinkaan ei kumoa millään tavalla nyt käynnissä olevaa ilmaston lämpenemistä.
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/395229355 -> Eli koleana kesä jatkui edelleen. Oli ilmeisesti neljäs keskimääräistä kylmempi kuukausi putkeen. Jos elokuu menee samoilla linjoilla, taitaa kesä 2017 päästä korkealle koleimpien kesien listalla?
Eteläisimmässä Suomessa viilein kesä 1996 tai 1998 jälkeen todennäköisesti. Pohjoisempana nuo kesät eivät olleet yhtä poikkeavia, joten mahdollisesti paikoin kylmin sitten 1993. Toisaalta myös 2008 oli maan keski- ja pohjoisosissa kylmä.
Vastaukseen vaikuttaa tietysti sekin, tarkastellaanko pelkkää sydänkesää (kesä-heinä-elo) vai koko kasvukautta.
Muistat kenties että elokuu 1996 oli erittäin lämmin ja kuiva.
Olihan se, mutta kesäkuu oli kolea, ja heinäkuu erittäin kylmä.
Esim. Helsinki-Vantaalla kuukausikeskilämpötilat t – k – h – e – s:
1987: 8,4 – 12,6 – 15,3 – 12,5 – 9,1
1993: 13,3 – 12,2 – 16,0 – 13,6 – 6,5 [syyskuu = ennätys]
1996: 9,3 – 13,5 – 14,7 – 17,6 – 8,8
1998: 10,4 – 14,4 – 16,2 – 13,6 – 11,5
2017: 9,9 – 13,8 – 16,1
Jos maan keskiosaa edustaisi vaikka Jyväskylän lentoasema:
1987: 7,0 – 12,7 – 14,2 – 10,5 – 7,2
1993: 11,6 – 10,6 – 15,1 – 12,5 – 4,6
1996: 7,7 – 13,0 – 13,8 – 16,1 – 7,1
1998: 7,7 – 13,1 – 15,6 – 12,4 – 9,7
2017: 7,0 – 12,5 – 14,4