Pääsiäinen on nurkan takana!
Sen kunniaksi täällä blogissakin pohditaan tällä kertaa pääsiäisviikon sääennustetta.
Meteorologille merkittävin tapahtuma tällä viikolla Suomen (ja Euroopan) säässä on kylmän ilmamassan purkautuminen pohjoisesta. Tuo kylmä ilmamassa tulee peittämään koko Fennoskandian ja hyvän viipaleen Keski-Eurooppaa. Käytännössä se näkyy kylmenevinä lämpötiloina ja vähitellen vähenevinä sateina, tosin tämän hetken ennusteissa pääsiäissunnuntai-maanantai-akselilla kartoilla häämöttää matalapaineen keskus sateineen, joka saattaa sataa aimo annoksen lunta jopa aivan etelärannikolle! Noin pitkälle ennuste ei ole vielä täysin lukkoonlyöty, joten muutokset ovat vielä mahdollisia.
Ryhdytäänpä käymään tulevia päiviä läpi yksitellen:
Tiistaina 11.4. sadealue tuo maan keskivaiheille lisää lunta, etelässä ja pohjoisessa sen sijaan on varsin poutaista.
Keskiviikkona sateet väistyvät jo ja lämpötilat osoittavat ensimmäisiä viilenemisen merkkejä.
Kiirastorstaina heikkoja lumikuuroja tulee siellä täällä, mutta kuvan lumihiutalemäärästä huolimatta päivä on melko poutainen.
Pitkäperjantaina ja lankalauantaina samankaltainen osin pilvinen ja enimmäkseen poutainen sää jatkuu. Viileneminen näkyy lämpötiloissa jo selvästi.
Pääsiäissunnuntain ja -maanantain karttoja ei enää uskalla pistää näytille matalapaineen keskuksen aiheuttaman ennusteen epävarmuuden takia, mutta ainakin tätä kirjoittaessani lumisateen mahdollisuus on maan eteläosassakin suuri.
Hyvää pääsiäistä kaikille! :)
Kyllä nämä Suomen säät ovat vuodesta toiseen ihan täyttä helvettiä. Nyt ennustetaan huhtikuun puoliväliin tänne eteläänkin lunta ja kai nollakeliä! Lontoossa oli toissapäivänä +24 astetta ja Amsterdamissa on ollut jo viikkoja +15-20 asteen lämpötiloja. Ovat toki hieman etelämpänä, mutta silti. Talven tuloa odotettiin täällä Helsingissä pitkään, mutta eihän sitä koskaan tullut. Mutta kuten niin monta kertaa aiemminkin, tällainen epämääräisen kolea (+3-7 astetta) sää onkin sitten kuukausitolkulla ilonamme… Ei kunnollista talvea, ei kunnollista kevättä, eikä varmaan taaskaan kunnollista kesääkään.
Eipä näytä Amsterdamissa olevan enää kuin kymmenisen astetta, eli kyllä tuo kylmä ilmamassa sinnekin asti on valunut. Ja mitä Suomeen tulee, on sitä pääsiäisenä ja vappuna tullut taivaalta räntää aika monta kertaa, ja silti on voinut tulla kuumakin kesä. Olisihan se jo aika saada vaihteeksi kesällä kunnon korkeapaine ja helteet. :)
Mutta sen verran lähellä pohjoisnapaahan täällä ollaan, että meidän lämpötilat ja sateet vaihtelevat rajusti riippuen ihan siitä mistä päin ilmavirtaus milloinkin käy. Tänä vuonna kävi nyt näin, että talvi valahti vähän etelämmäs, niin että itäisen Välimeren maissa oli jossain vaiheessa melko arktiset oltavat samaan aikaan kun meille tuli lännestä kosteutta ja lämpöä.
Juu, on Suomi tylsällä paikalla planeetta Telluksella.
Tuntuu kuin sään haltijat haluaisivat pitää Suomenniemen säät vankasti välillä +10 – -10 kaikkina vuodenaikoina. Ja sadetta mieluusti vähintään joka 3. päivä six- sax säänä.
Mekin koetamme saada vasta istutettuja pikkuhavuja ja perennapenkkiä jo kolmatta kesää kunnolla kasvamaan. Viime kesinä kasvu on alkanut niin myöhään kesällä, että kylmät yöt saapuvat juuri kun kasvit ovat alkaneet kukkia ja havut ovat tuhoutuneet liikaan vesisateeseen.
Talvella taasen on tullut pakkasjaksoja lumettomaan maahan ja se vasta onkin ollut monen kasvin tuho.
Myös maalaaminen tai öljyäminen on työlästä viime kesinä, koska ennen seuraava kuurosadetta kuivumisaika ei ole riittänyt.
Eivät säät taida olla herkkua myöskään viljelijöille yms.
Helpottaneeko oloa edes tämä valitus? Tuskin, sillä ilmastonmuutos tulee lisäämään juuri tämän tyyppisiä säitä.
Näin on, agendan mukaan ilmastonmuutos lisää kaikenlaisia säitä ja erityisesti niitä, jotka aiheuttavat harmia. Tottahan nyt päästöt ovat pahaksi.
Silti pakko sanoa, että joulun vesisade on surkeamman tuntuista kuin tämä takatalvi, joka on tulossa.
Ihan hyvin saattaa vappuun asti mennä kylmissä merkeissä, GFS ei näytä ensimmäistäkään merkkiä kunnon lämpenemisestä. Tänään SYKE päivitti jään paksuudet ja jo nyt alkaa laajalti jäänpaksuudet olemaan keskimääräistä suurempia, seuraavassa mittauksessa 20 päivä jäänpaksuudet ovat varmaankin reilusti isompia. Onhan se jo korkea aikakin saada esim. Tornionjoen jäänlähtöjä tuonne Dalton -lukemiin, eli toukokuun lopulle tai peräti kesäkuun alkuun.
Toisaalta merialueilla jäätä oli ja on huomattavasti keskimääräistä vähemmän ollut koko talven. Nytkin keskimäärin olisi koko Pohjanlahti ja Suomenlahti sekä Saaristomeri vielä jäässä, mutta eipä ole jäätä kuin Perämeren puolivälistä ylöspäin ja itänaapurin puolella Suomenlahdella hiukan. Veden lämpötila on ollut 1…1.5 astetta yli keskimääräisen koko Itämerellä tämän talven, joten siellä on lämpimämpää alustaa tarjolla ilmavirtauksille.
http://www.metla.fi/uutiskirje/mil/2012-01/uutinen-1.html
”Erityisen yhtenäinen kylmä jakso oli vuosina 1807–1820.”
https://en.wikipedia.org/wiki/Dalton_Minimum
Tässä auringon magneettikentän voimakkuus maapallon kohdalla viimeisen n.600v ajalta, myös 2009-2010 minimi vihreällä värillä suhteutettuna menneisyyteen :
http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/lr_mccr07update.png?itok=blHL-E1Q
Eli tarkoittaa juurikin tätä :
https://www.spaceweatherlive.com/en/help/the-interplanetary-magnetic-field-imf
Tällä hetkellä aurinko on n. 1930-luvun aktiivisuustasossa. Kaukana ollaan vielä pikkujääkauden lukemista. Esim vähän ennen 1900-luvun alkua auringon magneettikentän voimakkuus oli vain reilut 1nT, tuo on yli 3x pienempi aktiivisuus kuin 2009-2010 magneettikentän osalta. Aika hyvin tuo magneettikenttä korrelloi esim. Uppsalan lämpötilaan :
http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/uppssala.png?itok=umZgkjw-
Ja varsinkin Englannin lämpötilaan :
http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/aurinkovs_cet.jpg?itok=t8gMrRTX
Tuon arvo on tällä hetkellä reilut 5nT. Täältä voi piirtää IMF suuruuksia ( kannattaa laittaa 27-day average aina 31.3.2017 asti ) :
https://omniweb.gsfc.nasa.gov/form/dx1.html
Kovinhan kylmältä tuo pääsiäinen vaikuttaa, onkohan tämä pitkittynyt kunnollisen kevään tuleminen sitä ilmaston luontaista vaihtelua vai muuta. Ainakin täällä itäosissa tuntuu tuskallisen pitkältä tämä kulunut talvi, kun pakkaset tuli jo heti marraskuun vaihduttua. Toki välissä on ollut leutojakin jaksoja, mutta silti kun on tottunut viime vuosina lyhyisiin talviin, niin oudolta tämä nyt tuntuu.
Itselleni tulee tästä mieleen vuoden 2006 huhtikuu, kylmää oli ja räntää sekä lunta tuli usein. En muista mihin aikaan tuonna vuonna pääsiäinen oli, mutta lunta oli kuun puolivälissä täällä vielä runsaasti.
Toisaalta v.2006 sää muuttui toukokuussa täysin, lämmintä ja aurinkoista säätä oli koko kuun. Ja itse kesä oli tuolloin lämmin, tosin huonona puolena oli, että kesä oli liian kuiva, kasvit ja muut kärsivät vedenpuutteesta.
Saa nähdä, milloin suursäätila muuttuu ja tuoko toukokuun alku muutoksen.
Täällä Länsi-Suomessa pakkaset alkoi jo lokakuun alkupuolella, joten eiköhän ne idässä alkanut kans? Joka tapauksessa talvi tuntuu pitkältä vaikkei kylmä ollutkaan yleisesti ottaen.
Tämä on aivan normaalia vaihtelua ja hyvä että mekin täällä saamme edes joskus harvoin muistoja siitä millaiset huhtikuut olivat 20-60 vuotta sitten. 2000-luvulla ei juuri ole kylmiä huhtikuita ollut ja varsinkaan kylmiä huhtikuun loppupuoliskoja.
Muistoista puheenollen, 2000 -luvun huhtikuut ovat tuoneet muistoja 1930-1940 lukujen keväistä, sekä myös 1700 -luvun jälkipuoliskolta. Kuten Metlan jutussa sanotaan:
”Sarjasta ei näy, milloin ihminen on alkanut lämmittää kevättä, saati ylipäätänsä vaikuttanut kevään lämpöolojen kehitykseen. Se, että sarjan alkupäässä on kylmempää kuin loppupäässä, sopii hyvin yhteen pikkujääkaudesta palautumisen kanssa. Pikkujääkauden olemassaolo ja sen lämpöolot – mistä Tornionjoen jäänlähtöaineisto on oiva esimerkki – on syytä muistaa etenkin pohdittaessa lämpötilan muutosten kynnysarvoja ja niiden suhdetta peruuttamattomiin muutoksiin ympäristössä. ”
Itse asiassa keväiden lämpeneminen on hidastunut (ellei jopa pysähtynyt) 1900 -luvulla. Pidetään faktat faktoina eikä keksitä satuja.
Maaliskuun alussa ennustettiin että keväästä tulee normaalia lämpimämpi, ja sille annettiin 70-80% todennäköisyys. No, eipä tuo siltä näytä. Miten voikin aina mennä metsään nämä pitkänajan ennusteet? Kun ei ole periaatteessa kuin kolme vaihtoehtoa, joko tulee normaali kevät, normaalia lämpimämpi, tai normaalia kylmempi. Aina ennustetaan pieleen??? Sanoin jo kuukausi sitten että kun ennustetaan normaalia lämpimämpää kevättä, mitä todennäköisemmin tulee normaalia kylmempi kevät, ja niinhän tässä näyttää käyvän. Miksi ihmeessä näitä pitkän ajan ennusteita tehdään, kun ne menevät aina pieleen?
Pitkänajan ennusteet ennustetaan aina lämpöisemmiksi koska yritetään pönkittää ilmastoagendaa. Saadaan ihmisten mieliin lämpenevää ilmastoa, vastoin tietysti reaalimaailmaa.
Tätä on tiede.