Meille tulee välillä ehdotuksia blogiaiheiksi. Ne ovat erittäin tervetulleita, sillä ehdotusten avulla voimme vastata kysymyksiin ja käsitellä aiheita, jotka teitä lukijoita kiinnostavat. Jos ja kun teillä on mielessä aiheita, joista haluaisitte meidän kirjoittavan, pistäkää vinkkiä kommentteihin! Toteutamme toiveita mahdollisuuksien mukaan.
Tänään yritän parhaani mukaan vastata lukijan esittämään kysymykseen
Miksi meteorologit puhuvat niin paljon suursäätilasta ja niin vähän paikallissäästä?
Ajan ja tilan puute
Sääennusteiden käyttäjät kuulevat tai lukevat meteorologin valitsemia sanoja yleisimmin televisiossa, radiossa ja sanomalehdissä. Näissä kaikissa asiat pitää ilmaista lyhyesti, sillä aikaa tai palstatilaa on rajoitettu määrä. Silti jollakin tavalla on ilmaistava tuleva sää niin, että kuulija-/lukijakunta missä tahansa levikkialueella kokee omasta säästään sanotun ainakin jotakin. ”Aurinkoista ja poutaa koko maassa” tyyppisenä päivänä se on melko helppoa, joskus taas Suomen yli saattaa olla liikkeessä kolmekin eri sadealuetta saman päivän aikana. Kullakin sadealueella on oma reittinsä ja ajoituksensa ja sadealueiden väliin jää vielä erilaista säätä.
Valitettavasti sääilmiöt eivät tunne ihmisen kehittämiä aluerajoja ja sääilmiöiden reittien ilmaiseminen parissa lauseessa voi olla välillä hyvinkin haastavaa. Lopputulos on siksi helposti muotoa ”Itä-Suomen yli liikkuu sateita, maan länsiosassa on aurinkoisempaa” siitä huolimatta, että suurelle osalle kuulijoista tai lukijoista jää mysteeriksi, kuuluvatko he tällaisessa ennusteessa maan itä- vai länsiosaan.
Suursäätila kertoo paljon myös paikallissäästä
Meteorologin silmin sääkartta on täynnä ”otuksia”: esimerkiksi Euroopassa voi olla jossakin korkeapaine, sen ympäristössä puolestaan pari merkittävää matalapaineen keskusta. Meteorologi oppii opinnoissaan jo alussa, että kuhunkin ”otukseen” liittyy sille ominaisia sääilmiöitä.
Jos meteorologille kertoo vaikkapa Suomen kuuluvan laajaan matalapaineen alueeseen ja matalapaineen keskuksen siihen liittyvine sateineen liikkuvan maamme yli itään, muodostuu hänen päähänsä jo yleiskuva siitä, mitä on odotettavissa. Kuvaus suursäätilasta antaa vinkin siitä, mistä suunnasta tuulee ja missä tuulet ovat voimakkaimmat, jonkinlaista osviittaa siihen, minkälaisia pilvisyys- ja sadealueita on odotettavissa ja mahdollisesti vieläpä jonkunlaisen arvauksen lämpötilojen kehityksestä.
Ongelmana tässä on tietenkin se, että suurelle osalle säätiedotusten käyttäjistä tämä hiljainen tieto ei välity. Tieto matalapaineen keskuksen liikkeistä ei välttämättä herätä lisäajatuksia, vaan turhauttaa: mikä sää täällä minun paikkakunnallani on? Onko pilviä, onko sateita?
Sään ennustaminen vaikeutuu pienessä mittakaavassa
Suursäätilan ”otukset” eli korkeapaineiden ja matalapaineiden sijainnit osataan nykyään ennustaa varsin hyvin useampia päiviä eteenpäin. ”Varsin hyvin” tarkoittaa meteorologian tapauksessa sitä, että muutokset niiden ennustetuissa reiteissä pysyvät usein vain kymmenien kilometrien mittakaavassa.
Valitettavasti tuo kymmenien kilometrien mahdollinen virhe vaikkapa sadealueen paikassa on virhealueella sijaitsevalle käyttäjälle merkittävä. Pahimmillaan ennustettu aurinkoinen päivä saattaa muuttua kaatosateeksi.
Kuurosateet ovat myös ongelmallisia. Niiden esiintymisalue ja kuurojen mahdollisuuden ajankohta osataan ennustaa varsin hyvin, mutta kuurojen tarkkojen paikkojen ennustaminen on toistaiseksi mahdotonta. Lause ”enimmäkseen poutaa, mutta yksittäisten sadekuurojen mahdollisuus” saattaa tarkoittaa sitä, että yhdessä huono-onnisessa paikassa tulee 20mm vettä kerralla!
Suursäätilan kertomisesta ennusteissa ei taideta ihan heti päästä, vaikka se osaa käyttäjistä turhauttaisikin; toisaalta sen informatiivisuuden, toisaalta ajankäytön takia. Paikallissääennusteita esitetään lähinnä paikallislehdissä ja pienen peittoalueen radiokanavilla, lyhyissä koko maan ennusteissa suursäätila kuvaa tilanteen etenemistä parhaiten.
Minkälaisia sääennusteita sinä suosisit?
Sääprofeetta Rinne onnistui kohtalaisesti tiivistämään sen, mitä olen usein miettinyt. Erityisesti harmittaa YLE:n säätiedotukset, joissa kulloinkin vuorossa oleva äänityöntekijä yrittää sanoa jotain säästä mielellään alle 30:ssä sekunnissa – ilmeisesti jonkin ohjelmapäällikön (veronmaksajan kustantaman) määräyksestä,ettei vain T Virtasen
”Cafe Tropical” myöhästy toistamasta niitä ainoita kuubalaisia rytmejä, jotka Telle tuntee TROPIIKISTA.
Ymmärrän problematiikan sääprofeetan näkökulmasta ja onkin myönnettävä, että paikallisradiot sentään joskus kertovat paikallissään, joka aina välillä osuu kohdallekin. Mitä säätiedotuksiin yleensä tulee, on tv parempi kuin radio.
Jos säätilan tiedottamista voisi hiukan tarkentaa yleisellä tasolla, kannattaisi määritellä terminologiaa sen verran, että kerrotaan mikä on Itä-, Etelä-, Länsi-, Pohjois-Suomi edes maakunnan tarkkuudella (luojan kiitos tuosta byrokratian idiootti-ilmaisusta Väli-Suomi lienee luovuttu). Olisi siitä ainakin se hyöty, että ei tarvitse tyytyä siihen kuuluisaan säätilamuotoiluun ”on pimeää ja lunta sataa ja kaikkia v.tuttaa” tai jotain sinne päin.
Kiitän säärohveetta Rinnettä siitä, että hän ilmaisee asiansa selkeästi (ehkä hiukan koruttomasti) niin, että tavallinen mehtämieskin sen jotenkin ymmärtää eikä kuten kielen erikoisasaintuntija Föhr, joka joskus tuntuu rakastavan enemmän kieltä kuin säätiedettä (annamme sen hänelle kuiteski anteeksi).
Muuten kiitos Forecan blogisteille ja säätieteilijöille, jotka ennustavat ainakin paremmin kuin valtio-omisteinen virkamiesvetoinen sääprofetianlaitos, jota minäkin veronmaksajana ylläpidän
Hyvää syksyä ja tarkempia ennusteita
Harry Kaven
Ehkäpä suur- ja paikallissäätilaa kuvaavia animoituja karttoja voisi yhdistää saumattomasti niin, että näiden välillä voisi zoomata tarpeen mukaan. Animaatiossa pienet sadepisarat ainakin havainnollistaisivat hyvin sadealueita eikä paikkakuntien tai maakuntien nimiä tarvitsisi liikoja luetella. BBC muistaakseni käyttää sen tapaisia esityksiä.
Suursäätilan ennustaminen on erittäin tärkeää, koska valistunut lukija/kuulija voi siitä vetää myös omat johtopäätöksensä. Jonkin paikkakunnan piste-ennuste ei paljoa kerro, koska säätila voi olla sellainen, että esim. 100 km:n päässä on ennustettu kulkevan laaja sadealue. Tällainen sadealue saattaa hyvinkin muuttaa reittiään niin että omalla paikkakunnalla sataakin ennustetun poutasään sijaan. Näin käy hyvin usein varsinkin silloin matalapaineet tulevat kaakosta tai suoraan etelästä. Itä-Suomeen ennustettu runsas sade saattaa yltääkin huomattavasti lännemmäksi. Kiitokset Forecalle siitä, että sen omilla sivuilla onkin osioita, jotka kertovat jotakin suursäätilasta, kuten seuraavaa 3 vuorokautta kuvaava sadeanimaatio. Minusta nämä ovat jopa tärkeämpiä tietoja kuin jonkun paikkakunnan piste-ennuste. Tässä Foreca on ilmatieteen laitosta edellä. Älkää missään tapauksessa luopuko suursäätilaa kuvaavista ennusteista vaan pikemminkin niitä tulisi kehittää.
Säitä ei voi onneksi säädellä ja paikkakohtaiset säät tosiaan vaihtelee, joten sadekuurojen ennustaminen tarkkaan paikkakuntakohtaisesti (tai tonttikohtaisesti; joskus naapurissa sataa meillä ei) tuskin koskaan tulee onnistumaan es. kesäpäivänä. Kai jokainen tietää, ettei sää tunne kunnan tai valtion rajoja….paitsi maantieteellisesti Suomessa on eri sää kuin es.Espanjassa, joka tuntuu unohtuvan useimmilta ! Mutta sään vaikutus eri ihmisten elämään on erilainen. Joillekin ihmisille se on elintärkeä mm. toimeentulon vuoksi, toisille huvin vuoksi ja joskus toivoisi tv.ssä mtv meteorologien ennustavan kesällä säätä muillekin, kuin lomailijoille, joilla on mahdollisuus mennä sinne minne se aurinko paistaa. Josko se ainainen auringon haikailu loppuisi ja jäisi aikaa ennusteiden kertomiseen. (Sama koskee mtv nettisääuutisia. Toki voin lopettaa niiden katsomisen ja keskittyä vain ilmatieteenlaitoksen säätietoihin, mutta tulee vertailun vuoksi etsittyä kaikki mahdolliset ennusteet ja sääuutiset.)
Suursäätilan kehityksestä on ilman muuta kerrottava. Toki jotkut katsovat vain paikallissäätä, eivätkä ymmärrä mitään kokonaistilanteesta. Ei kuitenkaan pidä mennä matalimman riman kautta.