Tänään aloittaessani töissä iltavuoron Suomen sadetutkakuva näytti kärpässieneltä. Kuva oli kauttaaltaan pikkuisten pilkkujen peittämä, kukin pilkku vastasi yksittäistä sadekuuroa. Kuuroja oli kerääntynyt isommiksi ryppäiksi pääkaupunkiseudun ympäristöön, salamanpaikannin oli havainnut pilvissä peräti kaksi salamaa.
Meteorologin palvelevaan puhelimeen soittaneen asiakkaan mukaan samalla, kun salamat oli havaittu maassa, kuurojen sateet tulivat lumena. Samaa kertoivat muut olomuotohavainnot ja sosiaaliseen mediaan pian ilmaantuneet valokuvat: kuuroissa tuli sekä vettä, räntää, lunta että rakeita.
Lumisateen yhteydessä ei Suomessa usein salamoi, kuinka näin pääsi käymään?
Salamat vaativat syntyäkseen Cumulonimbus-pilven eli korkean kuuropilven. Cumulonimbuksen malliesimerkki on näyttävän korkea valkoinen torni, jonka huipulla lepää komea alasin. Cumulonimbus piilottaa sisään voimakkaat nousevan ja laskevan ilmavirtauksen. Viime päivinä sää on ollut epävakainen ja suosinut kuuropilvien syntymistä, kauniita alasimia on näkynyt omasta koti-ikkunastanikin useita kappaleita.
Jotta Cumulonimbus-pilviä voisi syntyä, tarvitaan kolme asiaa: riittävästi kosteutta, epävakaa ilmamassa (epävakaudesta kirjoitin viime viikolla, tekstin voi käydä kertaamassa täältä) sekä jokin asia, joka ”työntää” ilman nousuliikkeeseen. Viimeksimainittu voi olla esimerkiksi auringonpaisteen lämmityksen aiheuttama noste, vuorenrinne, jota pitkin ilma lähtee nousuun tai ilmamassojen välisen rajapinnan eli säärintaman sisäinen noste.
Salama puolestaan vaatii syntyäkseen riittävän suuret jännite-erot pilven ylä- ja alaosan sekä pilven ja maan välillä. Pilven sisäisten jääkiteiden ja vesipisaroiden törmäillessä toisiinsa syntyy pilven alaosaan negatiivinen ja yläosaan positiivinen varaus. Negatiivisen pilven alaosan houkuttamana pilven alapuolelle maahan syntyy positiivinen varaus.
Tämän päivän säätilassa kosteutta ja epävakautta oli riittävästi ja aamupäivän auringonpaiste tönäisi nousuliikkeet vauhtiin. Ilma on vielä varsin viileätä, koko maassa päivälämpötilat ovat pysytelleet yksinumeroisissa lukemissa; vastaavassa säätilanteessa lämpimämmällä ilmalla ukkosia olisi kehittynyt varmasti enemmän. Rakeita ja lumihiutaleita ukkospilvessä on aina (ukkospilvestä suurin osa on keskikesälläkin pakkasen puolella!), mutta useimmiten ne ehtivät sulaa ennen maahan osumistaan. Tänään viileä ilma aiheutti sen, että aikaa sulamiseen ei ollut riittävästi, ja me saimme nähdä, ainakin tutkakuvassa, harvinaisehkon lumisateisen ukkoskuuron.
Huomenna on vielä jonkinlainen mahdollisuus vastaavien kuurojen kehittymiseen, ukkosen mahdollisuus on suurin maan lounaisosassa. Hyvää viikonlopun viettoa kaikille!
Kolmesta tutkaimien havaitsemasta maasalamasta kaksi oli lentokoneiden aiheuttamia.
Klo 12.56 Barcelonasta Helsinki-Vantaalle laskeutumassa ollut Norwegian-yhtiön lentokone ”laukaisi” maasalaman Keravan itäpuolella. Laskeuduttuaan kone joutui tarkistukseen.
http://yle.fi/uutiset/salamaniskut_sotkivat_norwegianin_matkustajien_aikataulut_helsinki-vantaan_lentokentalla/8832796?origin=rss
Klo 13.43 Lontoosta Helsinki-Vantaata lähestyvä Norwegian-yhtiön toinen lentokone ”laukaisi” niinikään maasalaman, joka löi Espoon Lippajärvellä mäntyyn ja eteni puhelinlinjaa pitkin rintamamiestaloon sytyttäen tulipalon. Lentokone joutui tarkastukseen.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001165035.html
Klo 13.59 Maasalama iski Kirkkonummen Masalassa tekonurmikentälle. Valmentajan kenkä sai osumaa. Jalkapalloturnaus keskeytettiin ukkosen ja voimakkaan lumi/raesateen takia.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/387381-jalkapalloturnaus-keskeytyi-kirkkonummella-salama-iski-valmentajan-kenkaan
Tuli tutkittua vielä tuota uutisoitua väitettä että Norwegian-yhtiön kone olisi toiminut ns laukaisevana tekijänä salaman syntymisessä. Tuo kone lensikin alueen yli klo 13.53 ja laskeutui Helsinki-Vantaalle klo 13.56. Klo 13.53 alueella rekisteröitiin pilvisalma ja tuo maasalama 10 minuuttia aiemmin ja itsekin Niipperissä asuvan kuulin pamauksen tuolloin. Eli meniköhän uutisointi nyt ihan oikein ?
http://www.nordicweather.net/salamatilasto.php?fi
Vastaan edelliseen itse. Pilvisalamaksi rekisteröity lienee kuitenkin osunut maahan tai ainakin männyn latvaan. Tutkaimet kun eivät yleensä rekisteröi pilvissä tapahtuvaa sähköistä toimintaa.