Jos rinteessä kuulee lumen humahtelevan, on syytä pötkiä pakoon. Tuhoisia lumivyöryjä sattuu joka talvi suurilla vuoristoilla, mutta valkoinen vaara vaanii myös omilla jyrkimmillä tuntureillamme. Pienehkökin vyörymäalue voi sysätä liikkeelle tonneittain junan vauhdilla jyräävää pyörteistä lumimassaa, joka silmänräpäyksessä hautaa alleen paikalle eksyneen hiihtäjän.
Rinteen jyrkkyys
Lumivyöryn syntyyn vaaditaan aina varsin jyrkkä rinne ja niinpä normaalissa ”koskemattomassa” metsämäessä ei lumivyöryn vaaraa juurikaan ole. Rinteen jyrkkyyden pitää olla yli 20 astetta ennen kuin vyöryt ovat ylipäänsä mahdollisia. Kun rinteen jyrkkyys ylittää 30 astetta, ovat vyöryt mahdollisia paikoissa, missä on epävakaata lumimassaa. Eniten vyöryjä esiintyy rinteissä, joiden jyrkkyys on 35 ja 50 asteen välillä. Kaikkein herkimpiä kohtia vyöryille ovat ne kohdat, jossa rinne muuttuu yhtäkkiä jyrkemmäksi. Myös kapeat kivikko alueet tai muut paikalliset ohenemat lumipeitteessä aiheuttavat epäjatkuvuuskohtia ja näin potentiaalisia vyörymän alkupaikkoja.
Lumen asettuminen
Lumikerroksen vakaus rinteessä riippuu rinteen jyrkkyyden lisäksi myös lumikiteiden muodosta ja rakenteesta. Lumihiutaleiden pudotessa maahan niiden sakarat usein katkeilevat ja sulavat pois. Pyöristyneet kiteet asettuvat maassa tiiviisti vieriviereen toisiaan vasten. Mitä märempää lumi on, sitä nopeammin se asettuu paikoilleen. Kireässä pakkasessa satanut kuiva pakkaslumi pysyy pitkään ilmavana ja asettuminen voi kestää päiviä. Nopea lumentulo kasvattaakin lumivyöryriskiä vielä pari päivää satamisen jälkeen. Usein vyöryt käytännössä tapahtuvatkin lumimyräkän jälkeisenä ensimmäisenä aurinkoisena päivänä.
Tuulen vaikutus
Tuuli on toimelias apuri lumisateelle. Yhdessä ne voivat saada aikaan useiden kymmenien senttien lumikertymiä varsinkin suojan puoleisen huipun ylärinteille. Tuulen kinostamat lumilipat hajoavat herkästi ja aiheuttavat näin vyöryjä. Tuulella on varsin suuri rooli epävakaiden lumikerrosten luomisessa. Voimakas tuuli voi muokata suuria paikallisia lumieroja vielä pitkään sateen jälkeenkin. Erityisesti kevyt pakkaslumi liikkuu ja muokkautuu tuulessa niin pitkään kuin tuulta vaan riittää.
Irtolumivyöryt
Myös lauhtuminen ja auringonpaiste heikentävät lumen rakennetta. Kevätauringon ahnas säteily saa usein aikaan irtolumivyöryjä, joissa yksittäinen lumikokkare alkaa kieriä kasvaen levenevänä kiilamaisena vanana alas rinnettä. Tällaiset irtolumivyöryt voivat saada suureen rinteen alaosissa aikaan käsittämätöntäkin tuhoa. Hiihtäjälle ne antavat kuitenkin yleensä etukäteen varoitusmerkkejä.
Laattalumivyöryt
Vaarallisen laattalumivyöryn voi laukaista vaatimatonkin poikittainen suksen sivallus rinteessä. Siinä kokonainen rinne voi riisuutua lumesta yhdessä rysäyksessä. Säänvaihtelut muodostavat rinteeseen kerrostumia, joiden rakenne vaihtelee. Kahden tiheämmän lumikerroksen väliin jäävä ontto tai huokoinen kerros on riski lumilaatan liikkeellelähtöön. Erityisen herkästi laatta lähtee liikkeelle heikon keskikerroksen alla majailevan lumen ollessa hyvin liukaspintaista. Kohtalokas liukupinta syntyy, jos vanhan lumen päälle on muodostunut kuuraa. Syvä kuura aiheuttaa kidesokerilumeksi kutsuttua rakennetta, joka antaa liukumaan lähtevälle laatalle ikään kuin kuulalaakerit alleen. Näin jopa kilometrin levyinen lumilaatta singahtaa liikkeelle ja kasvattaa edetessään valtavat voimat. Sen kaamealta syleilyltä soisi jokaisen sivakoijan ehtivän karkuun.
Hei Pete!
Kirjoitit, että irtolumivyöryt ”antavat kuitenkin yleensä etukäteen varoitusmerkkejä”. Voisitko täsmentää, millaisia varoitusmerkkejä? Sori että olen niin laiska p*ska, etten viitsi itse etsiä vastausta, mutta kun sinä varmaan osaat sanoa suoralta kädeltä, niin päätinpä kysäistä.
Moro Jarno!
Irtolumivyöry alkaa usein melko pienestäkin ”lumikokkareesta”, joka ottaa mukaansa vähitellen ympäröivää lunta ja kasvaa ensin pikkuhiljaa ja myöhemmin kasvu alkaa nopeasti kiihtyä. Tällaiset vyöryt ovat usein jo nähtävissä paljon ennen vaarallista vaihetta. Kaikki alut eivät johda edes kunnon vyöryyn ja usein tällaisiin rinteisiin ei edes mennä.
Laattalumivyöry on puolestaan yhtäkkinen ja totaalinen. Se ei yleensä anna juurikaan varoitusmerkkiä suksen poikittainen liike rinteessä tai mikä tahansa lumenpinnan hajoaminen voi epävakaassa tilanteessa kuoria hetkessä koko rinteen lumesta…
Kiitoksia vastauksesta. Tuohan oli tietenkin niin itsestäänselvää, että tunnen itseni lähinnä typeräksi, Eipä tietty olisi ensimmäinen kerta.
Kukapa ei olisi joskus tuntenut itseään typerykseksi ;) Useimmitenhan sitä vaan ei tunnusteta. Se, että joku uskaltaa kirjoittaa sen tänne kaikkien nähtäväksi, kielii ilmeisesti siitä, että tämä on sinulle kuitenkin äärimmäisen harvinainen ja outo tilanne =)
Viis siitä. Näyttää siltä, että viikonloppuna alkaa kevät Etelä-Suomessa. Vihdoin ja viimein!
Mikä se on sinun kevään määritelmäsi ? Itselläni on kevättä on, kun auringon paistaessa kuulee tai näkee lumen sulavan ;)
Minulle kesän merkki on se, että alkaa arska lämmittää kunnolla