Joulukuun alkua on hallinnut matalapaineiden intensiivinen ryöpytys – Suomi on kuulunut voimakkaan suihkuvirtauksen alla myrskyradalle. Myrskypäiviä olikin jo sunnuntai-iltaan mennessä kertynyt neljä kappaletta eli joulukuun tilastollisen keskiarvon verran. Maanantai nostattaa myrskypäivien lukumäärän joulukuun osalta jo viiteen, ja kovasti säämallit näyttäisivät liputtavat tuulisen ja lauhan joulukuun jatkonkin puolesta.
Joulukuun alku on ollut maan etelä- ja keskiosassa huomattavan lauha, myös pilvinen ja sateinen. Esimerkiksi Joensuussa ja Punkaharjulla keskimääräinen pilvisyys on ollut 99-100 %, Savonlinnassakin 97 %. Pohjoisempana päivät ovat olleet alkaneesta kaamoksesta huolimatta kirkkaampia lumen ja vähäisemmän pilvisyyden vuoksi: Utsjoen Kevolla joulukuun alun keskimääräinen pilvisyys on ollut 48 % luokkaa.
Joulukuun uusi lämpöennätys
Hyvin tuulinen ja matalapainevoittoinen suursäätila mahdollisti sunnuntaina Suomen uuden joulukuun lämpöennätyksen syntymisen, kun Maarianhaminassa lämpötila kohosi 11,1 asteeseen (aiempi 10,8 astetta mitattu 6.12.2006 Salon Kärkässä). Hyvin voimakas tuuli advektoi meille Atlantilta erittäin lauhaa ja kosteaa ilmaa, ja voimakkaat tuulet ovatkin tähän vuodenaikaan välttämättömiä erittäin korkeiden lämpötilojen esiintymisten kannalta.
Vuosisadan edetessä uusien lämpöennätysten syntymiseen on syytä totutella. Jää nähtäväksi, onko kuluvasta vuodesta muodostumassa mittaushistoriamme lämpimin ja kiilataanko keskilämpötilan osalta vuoden 1989 edelle.
Mistä hyvin korkea merivesi johtui?
Meriveden korkeus oli itsenäisyyspäiväviikonlopun aikana monin paikoin etelärannikolla jopa yli 100 cm normaalitasoa ylempänä. Erittäin korkean meriveden taustalla piilee yleensä kolme syytä: voimakkaat ja pitkäkestoiset lounaistuulet, syvät matalapaineet (alhainen ilmanpaine) ja seichet (seisova aalto; Itämeren altaan ominaisheilahtelu).
Pitkäkestoisten länsi- ja lounaisvirtausten aikana ylimääräistä vettä virtaa Tanskan salmien kautta Itämereen, jolloin kokonaisvesimäärä kasvaa. Vettä pumppautuu eniten kohti Itämeren itäisiä rannikkoalueita, ja esimerkiksi Suomenlahden itäosassa vedenpinta voi olla läntistä Suomenlahtea jopa metrin korkeammalla. Sunnuntaina vedenkorkeus oli Helsingissä n. 1,1 m, Porvoossa 1,2 m, Haminassa 1,4 m ja Pietarissa peräti yli 2 metriä normaalitasoa korkeammalla. Itämeren historian suurin vedenkorkeus on mitattu Pietarissa vuonna 1824, jolloin vedenpinta oli peräti 412 cm tavanomaista korkeammalla.
Matalan ilmanpaineen alueella vedenpinnan korkeus nousee, sillä veden pintaan kohdistuva paine pienenee. Matalapaine ikään kuin imee vettä kohti itseänsä, vastaavasti korkeapaineen alue painaa vettä kasaan. Yhden millibaarin paine-ero vastaa keskimäärin yhtä senttimetriä vedenkorkeudessa (nk. barometriefekti).
Voimakkaat matalapaineet ilmanpainevaihteluineen ja lounaan tai lännen puolelta puhaltavine myrskytuulineen voivat laukaista Itämerellä ja erityisesti pitkulaisella Tukholma-Pietari -välillä nk. seiche-aallon, joka saattaa kasvattaa vedenkorkeusmaksimeja useilla kymmenillä senttimetreillä. Samainen seicheilmiö voidaan havaita muissakin suljetuissa altaissa, vaikkapa kylpyammeessa, kun vesi poikkeutetaan liikkeelle jommasta kummasta päästä, jolloin altaan reunat heijastavat häiriön takaisin synnyttäen kahden aallon interferenssin.
Edellisen kerran kaikki edeltävät tekijät olivat läsnä 9.1.2005, jolloin Itämeren alueella mitattiin ennätyksellisiä vedenkorkeuksia, ja mm. Helsingissä vedenpinta kohosi yli 1,5 metriin aiheuttaen Kauppatorin tulvimisen. Helsingissä vedenpinnan korkeus voisi suotuisassa tilanteessa nousta peräti yli kahteen metriin – näin tapahtuu arviolta 1-2 kertaa 200 vuodessa.
Golf-virralla on tällä hetkellä poikkeuksellisen pohjoinen reitti ja siksi Suomessa sataa vettä ja on lämmintä. Golf-virran positiolla/paikalla on erittäin voimakas korrellaatio NAO-indeksiin :
http://nefsc.noaa.gov/ecosys/ecosystem-status-report/figures/pp1.png
kylmä 1960-luku selittyy myös tuolla reitillä erinomaisesti. koko 60-luvun ajan golf virran reitti oli poikkeuksellisen eteläinen :
http://nefsc.noaa.gov/ecosys/ecosystem-status-report/figures/Climate_gspath.png
Tässä vielä lisää tosta golf virran reitin vaihtelusta :
https://en.wikipedia.org/wiki/Latitude_of_the_Gulf_Stream_and_the_Gulf_Stream_north_wall_index
Ja tässä paperissa väännetään rautalangasta kuinka tuo indeksi tehdään sivuilla 135-137 :
http://www.researchgate.net/publication/227694689_The_North_Atlantic_Oscillation_and_the_latitude_of_the_Gulf_Stream
Eiköhän se selvii sit kokonaan ku lukee noi. Uskotko Markus että tuolla on vaikutusta Suomen ilmastoon paljon ??
Näyttäisi minusta olevan.
Hyvä blogi oli lämpöennätyksistä. Toki Itämerikin on kuumin viimeiseen 30 vuoteen, jos tarkistat :
http://www.smhi.se/oceanografi/istjanst/havsis_en.php
Sekin vaikuttaa lämpöennätyksiin.
Kertokaa joku viisaampi, mistä löydän tuon GSNW-indeksin/Gulf-Stream-north-wall-indeksin joka on ajantasalla asioista:
NOAA sivuilta nopeasti löytyy vain tälläinen tuosta :
http://www.opc.ncep.noaa.gov/sst/GulfStream_compare.shtml
Golf-virralla on tällä hetkellä poikkeuksellisen pohjoinen reitti ja siksi Suomessa sataa vettä ja on lämmintä. Golf-virran positiolla/paikalla on erittäin voimakas korrellaatio NAO-indeksiin :
http://nefsc.noaa.gov/ecosys/ecosystem-status-report/figures/pp1.png
kylmä 1960-luku selittyy myös tuolla reitillä erinomaisesti. koko 60-luvun ajan golf virran reitti oli poikkeuksellisen eteläinen :
http://nefsc.noaa.gov/ecosys/ecosystem-status-report/figures/Climate_gspath.png
http://koti.mbnet.fi/tilastot/html/tampere_pirkkala.html
Tässä vielä lisää tosta golf virran reitin vaihtelusta :
https://en.wikipedia.org/wiki/Latitude_of_the_Gulf_Stream_and_the_Gulf_Stream_north_wall_index
Ja tässä paperissa väännetään rautalangasta kuinka tuo indeksi tehdään sivuilla 135-137 :
http://www.researchgate.net/publication/227694689_The_North_Atlantic_Oscillation_and_the_latitude_of_the_Gulf_Stream
Eiköhän se selvii sit kokonaan ku lukee noi. Uskotko Markus että tuolla on vaikutusta Suomen ilmastoon paljon ??
Näyttäisi minusta olevan.
Hyvä blogi oli lämpöennätyksistä. Toki Itämerikin on kuumin viimeiseen 30 vuoteen, jos tarkistat :
http://www.smhi.se/oceanografi/istjanst/havsis_en.php
Sekin vaikuttaa lämpöennätyksiin.
Sori kun tuli pariin kertaan tekstit… tää Forecan blogin kommentointi sekoili jotain.
Kiitos hyödyllisistä linkeistä.
MMM ifj. PÁLYI Zoltán
Hohhoijaa. Olisihan se jo aikakin, että vuoden 1938 ennätys menisi rikki. Onhan tässä välissä nimittäin melkein 80 vuotta ihmisen aiheuttamaa valtaisaa lämpenemistä. Nyt sanovat, että kun sama aika mennään eteenpäin, niin Suomen talvet lämpenevät 7 astetta. No miksei ne sitten viimeisen 80 vuoden aikana ole lämmenneet?
Mikä vuoden 1938 ennätys?
Etkö Leone todella parempaan pysty. Näinkö paljon ottaa pannuun, ettei kylmeneminen olekaan alkanut vaan uusia lämpöennätyksiä taotaan toisensa perään. Voivottelit että jo on aikakin 1938 ennätyslämmin vuosi rikkoa, sinun ilmasto on näköjään vuoden mittainen ja sen perusteella tehdään tulkinta kylmeneekö vai lämpeneekö. Katso sitä 30-vuoden keskiarvoa ja sitten kun sen keskiarvot laskee niin keskustellaan sitten.
Kaisaniemen vuosien keskiarvot:
1921-1950 +5,24
1981-2010 +5,89
1991-2015 +6,30
Eli eihän Leone ole lämmennyt yhtään, eihän
Nerokkaasti viimeisessä aikajaksossa on auringonpilkkumaksimi alussa ja lopussa, eli maksimit ovat yliedustettuja. Jopa Ilmatieteenlaitos on useissa tutkimuksissaan todennut, että asialla on selkeä vaikutus. Oulun yliopisto taas julkaisi muistaakseni viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan laskevalla syklillä Skandinaviassa on korkeammat lämpötilat kuin nousevalla, johtuen aurinkotuulen voimakkuudesta. He ennakoivat myös tästä talvesta lauhaa ja ainakin alku näyttää siltä.
Suomessa melkein 70 vuotta on parempi ilmaston aika tai tarkalleen ottaen 65-80 vuotta. Mitä pitäisi mielestäni tarkastella. Koska Atlantin sykli on noinkin hidas kuten edellä maintsin :
https://www.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg1/en/ch3s3-6-6.html
1950-1980 löytää varmaan kylmimmän 30v jakson viimeisen 100v ajalta. Nyt ollaan Atlantin lämpöhuipussa oltu jo 2005 vuodesta ja lämpöennätyksiä tehdään vielä 5-15v. 5-15v päästä Alarmisti on paniikissa kun huusin ikkunassa oleva lämpömittari laskee Atlantin kylmetessä ja silloin täällä on samantyyppinen ilmasto kuin 1950-1960, eli vesisadetalvet ovat vain muisto menneisyydestä.
Onhan niitä tammimetsiä ollut pohjoisimmassa Lapissakin. Eikä varmaan ihmisillä ollut siihen osuutta. Hieman ihmettelen suomalaisten intoa näihin ”ilmastotalkoisiin”. Suomihan hyötyy ilmaston lämpenemistä. Ja nyt intoilijat sanovat varmaan, että tulee kansainvaelluksia ym.
Kyllähän näitä lämpötiloja pitäisi katsoa vähän pidemmällä aikajanalla. Nyt tulee uusia ennätyksiä vähän väliä ja katsotaan vain sataa vuotta.
Hieman ihmettelen näiden tieteenkieltäjien intoa saarnata dogmaansa joka paikassa. Tässäkin oli blogikirjoitus, jossa ei edes puhuttu ilmastonmuutoksesta, mutta silti pitää päästä puhumaan siitä.
Tieteestä puheenollen, ilmastomallinnus on sitä yhtä paljon kuin Angry Birds -peli: kummankin perusta muodostuu fysiikan kaavoista ja ovat käyttäjilleen mukavaa viihdettä. Lisäksi kummallakin tehdään rutkasti rahaa.
Ilmastomallinnuksesta voi joskus tulevaisuudessa tulla oikeaa tiedettä, kunhan vain saadaan aikaiseksi malli, joka pystytään verifioimaan mittausdataa vastaan. Sitä odotellessa…
Voi olla, että sääilmiöiden ennätyksellisyyttä korostava viestintä tulkitaan turhankin herkästi ilmastoalarmismiksi sen sijaan, että se vain tulkittaisiin keltaiseksi uutiseksi. Ehkä syy tähän on takavuosien uutisointi, jossa ennätyssää-uutisiin usein liitettiin myös se (nykyisiillään onneksi poissaoleva) alarmismi tyyliin ”Koemmeko ikinä enää valkoista talvea?”. Sen jälkeen toki saatiin pari vuotta kunnolla lunta sinne minne tarvitaan eli mediaeliitin Hellsinkiin jopa siihen pisteeseen, että lumenluonnista tuli paikallinen uutisaihe.
Jos toisaalta ihmiset hieman turhan herkästi vetävät yhtenevyyden säätilaennätysten ja ilmastoalarmismin väliin, samaa ilmiötä tapahtuu toisella puolella ilmastopoliittista spektriä: missä kohtaa kritisoimassasi viestissä sanottiin, että ilmastonmuutos on kokonaisuudessaan puppua eikä toteudu missään määrin? Koska kasvihuoneilmiön (joka on todistettavissa ja todistettu laboratoriossa kaasujen ominaisuuksia tutkimalla) kiistäminen on sitä tieteenkiistämistä. Missä sinä nyt näit tieteenkieltämisen?
Pata kutsuu kattilaa mustaksi…
Pienenä täsmennyksenä; joulukuun viralliseksi lämpöennätykseksi varmistui 11,1 astetta.
Kiitos Jere!
Onko tietoa, että Tanskan salmien kautta olisi jälleen tullut ns.suolapulsseja meidän murtoveteemme?