Monen heikkotuulisen ja paahteisen kesän jälkeen on palattu vähän perinteikkäämpään suomalaiseen kesäsäähän. Haaveiltujen hellekelien sijasta on nyt ollut tyytyminen aurinkoon vain tilapäisenä sääilmiönä. Erilaisia sateita tuulineen ja puuskanpoikineen onkin sitten saatu kummastella päivä toisensa jälkeen. Samalla, kun nämä nopeat sääilmiöt ovat onnistuneet sekoittamaan lomalaisten suloisia suvijuhlia ja ulkotyöläisten aiottuja aikatauluja, ovat kelit kyllä olleet mieleen pienelle joukolle ihmisiä. Ainakaan surffaajien ei tänä kesänä ole kauaa tarvinnut kunnon tuulia odotella.
Miksi kesä on ollut tuulinen?
Suomen kesäsäälle on tyypillistä, että jokin säätyyppi jää päälle pidemmäksi aikaa. Useimmiten kesällä sää jää seisomaan paikalleen, jolloin jännätään, osuuko yllemme sulkukorkeapaine vai laaja paikallaan pysyvä matalapaineenalue. On sitten vielä kolmaskin säätyyppi, jossa matalapaineet ovat liikkuvaa sorttia. Kulunut kesä on ollut oiva esimerkki nopeasti liikkuvista matalapaineista.
Liikkuvat matalapaineet ovat usein vielä kehitysvaiheessa. Nuoriin pirteisiin matalapaineisiin liittyy voimakkaampia tuulia kuin ikäloppuihin paikallaan kököttäviin tyypillisiin laajoihin kesämatalapaineisiin. Voidaan sanoa, että joka kesä Atlantilta on löydettävissä ainakin pieni kolkka, jossa on liikkeellä hyvävoimaisia matalapaineita. Tyypillisimmin kyseinen alue sijaitsee jossain Islannin ja Brittein saarten välillä. Tänä kesänä liikkuvien matalapaineiden reitti on yltänyt Atlantilta Suomeen saakka ja niin kesä on ollut normaalia tuulisempi.
Suihkuvirtauksen muodolla on myös suuri merkitys vallitsevaan säähän. Tänä vuonna säätyyppimme on pääasiassa ollut kuvan A) tyyppiä, jossa suihkuvirtaus on ollut muodoltaan melko suora länsi-itä suunnassa. Matalapaineet ovat liikkuneet vauhdilla ja tuoneet sateita ja tuulia Atlantilta. Tällainen säätyppi on meillä kesällä melko harvinainen, mutta talveen se kuuluu melkein joka vuosi. Tyypillisimmin sitä esiintyy, kun syksy ja talvi ottavat toisistaan mittaa.
Säätyyppi voi myös lukkitua paikoilleen. Mikäli suihkuvirtaus on muodoltaan voimakkaan mutkainen, muuttuu sää seisovaksi. Voimakkaimmin sää lukkiutuu, kun suihkuvirtaus muodostaa Omegan-muotoisen koukeron. Mitä isommasta Omegasta on kysymys, sitä vankemmin sulkukorkeapaine säätä hallitsee. Kuvassa B) Suomen kohdalla näkyy pieni Omega. Tänä kesänä ei suihkuvirtaus ole tuohon juuri taipunut. Mikäli haluttaisiin pitkää löhöilylomasäätä pitäisi Omegan Suomen yllä olla vielä tätäkin laajempi. Kuvassa B) nähdään myös Atlantilla mutka päinvastaiseen suuntaan (eteläänpäin). Se puolestaan tarkoittaa paikallaan pysyvää matalapainetta. Tänä kesänä säämme on ollut yhdistelmä tätä kylmää seisovaa matalapainetta ja nopeasti liikkuvia matalapaineita(A), jolloin lämmin Omega on työntynyt selvästi Venäjän pulolelle.
Kylmä ilma lisää kesän tuulisuutta
Kylmä tuuli jo sinällään tuntuu voimakkaammalta kuin lämmin tuuli. Vähäinenkin kylmä vire löytää kevyen pukeutumisen läpi iholle aistittavaksi ja koemme pienenkin kylmän henkäyksen jo melko voimakkaana puuskana. Tämän lisäksi kylmässä ilmassa tuuli on kesällä usein oikeastikin voimakkaampaa. Siinä, missä eri alueiden väliset lämpötilaerot synnyttävät matalapaineita ja laajempia tuulijärjestelmiä, ilmakehän pystysuuntaiset lämpötilaerot säätelevät tuulen puuskaisuutta. Lämmin maa ja kylmä ilma saavat puuskat villiintymään.
Keväisin ja alkukesäisin ilmakehän pystysuuntaiset lämpöerot ovat mantereella päivisin voimakkaimmillaan. Aurinkoisena päivänä maan pinta lämpenee helposti lähelle 40 astetta, vaikka ilma olisi selvästi alle 20-asteista. Tämän seurauksena syntyy pystysuuntaisia virtauksia (tuulia), jotka alkavat siirtää maan ”ylilämpöä” ylemmäs ilmakehään. Nämä pystyliikkeet eli ns. termiikit huolehtivat siitä, että ilma päivän aikana ylipäänsä lämpenee. Aurinko ei nimittäin suoraan pysty tehokkaasti lämmittämään ilmaa, sillä ilma on hyvä eriste eikä johda lämpöä. Termiikkien kuljettaessa maan lämpöä ilmaan synnyttävät ne myös ympärilleen erikokoisia näkymättömiä ilmapyörteitä, jotka sekoittavat lämmön lisäksi muitakin ilmakehän ominaisuuksia. Samalla, kun maan pinnan lämpöä ja kosteutta kuljetetaan ylemmäs ilmakehään, saadaan vaihtokauppana ylempänä ilmakehässä puhaltavia tuulia maan pinnalle. Juuri nämä pyörteiden tuomat ylätuulen tuliaiset me koemme tuulen puuskina.
Mitä kylmempää ilma on, sitä voimakkaampia termiikkejä syntyy ja sitä ylempänä puhaltavia tuulia saadaan päiväsaikaan maan pinnalle. Kylmänä aurinkoisena päivänä puuskat voivat helposti olla peräisin selvästi yli 1 km:n korkeudelta. Kun tänä suvena matalapaineet ovat olleet vielä aktiivista sorttia, ovat voimakkaat puuskat mantereella olleet varsinkin alkukesästä lähes jokapäiväinen ilmiö. Kevät ja alkukesä on aikaa, jolloin sisämaassa puuskat voivat olla jopa voimakkaampia kuin merellä. Tästä saimme maistiaisia erityisesti kesän alkupuolella. Nyt kesän edetessä termiikit ovat vähän muuttuneet heikommiksi, eikä sisämaassa enää ole koettu aivan yhtä voimakasta puuskaisuutta, mutta matalapaineita näyttää kyllä vielä riittävän.
Voiko tällaisia kesiä tulla vielä lisää?
Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa usein mainitaan myrskyjen lisääntyvän ja matalapainetoiminnan voimistuvan. Kuluneen kesän tuulia tällä ei kuitenkaan voida selittää, vaan tämä on nimenomaan osoitus erilaisesta säätyypistä viime kesiin verrattuna. Säätyypit tulevat meillä jatkossakin vaihtelemaan ja siksi on varmaa, että tämänkaltaisia kesiä on vielä luvassa. Lomalaisten lohdutukseksi voi kuitenkin muistuttaa, että vuodet ovat harvoin veljeksiä. Toisaalta surffareille ja muille tuulen ystäville voi antaa vähän toivoa ensi kesänkin suhteen. Vaikka peräkkäiset kesät toisistaan eroavatkin, niillä on usein tapana joltain osin vähän muistuttaa toisiaan. Säässä esiintyy erilaista kaoottista vaihtelua ja joskus erilaiset säätyypit saattavat olla vuosiakin vallalla. Pitkät tuuliset jaksot ovat kuitenkin harvinaisia. Viimeksi pidempi tuulinen jakso koettiin 1980-90 lukujen vaihteessa.
Suomessa ei ole koskaan tyyntä.
Päivisin täysin tyyni sää on tosiaan meillä melko harvinainen ja toisaalta normaalisti myös voimakkaat tuulet. Heikot ja kohtalaiset tuulet tyypillisesti muodostavat pääosan meidän tuulioloistamme. Tilastomielessä havainnoista yllättävän isokin osa meillä on täysin tyyniä, mutta pääosin tyynet hetket osuvat yöaikaan ja talven kireimpiin pakkasiin ;)
Kyll
Eipä ole tänä vuonna kehittynyt Venäjän puolelle tällaisia mahtavia blokkaavia korkeapaineita. Kummallista.
Aika merkittävä tekijä meidän säähän , eikös ?
Tämä vuosi on tosiaankin ollut meillä poikkeuksellisen länsivirtausvoittoista eikä siihen ole päässyt syntymään isoja seisovia korkeapaineita, jotka vaikuttaisivat meidän säähämme. Venäjälläkin korkepaineet ovat jääneet selvästi meitä idemmäksi ja Euroopassa matalapaineet ovat talloneet korkeapaineen pirstaleiseksi ja selvästi Suomen eteläpuolelle. Maapallo on kuin tehosekoitin, jossa lämmintä ja kylmää ilmaa sekoitetaan keskenään. On osin sattumaa miten hyvin lämmin ja kylmä ilma sekoittuvat ja missä kohtaa jää isompia alueita sekoittumatta. Nyt Suomen alueella sekoitus on ollut varsin tehokasta vaikka vähän enemmän kylmää kuin lämmintä seoksessa on ollutkin.
Suomen säät ja ilmastokin siis riippuvat hyvin pitkälle siitä, missä suihkuvirtaus kulloinkin kulkee. Tällöin herää kysymys, mitkä tekijät vaikuttavat suihkuvirtauksen reittiin. Auringon aktiivisuus ainakin lienee yksi tekijä:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/8615789.stm
Pikkujääkaudellahan tällaiset kesät olivat yleisempiä, johtaen monesti katovuosiin. Tuolloin Suomen ilmasto oli yleensäkin viileämpi. Suihkuvirtaus todennäköisesti oli tuolloin keskimäärin etelämpänä kuin 1900 -luvulla ja 2000 -luvulla.
Auringon aktiivisuus on yksi tekijä. Lämpötilaerot maapallolla muodostavat suihkuvirtauksen. Yleensä tämän kesän tapainen voimakas läntinen suihkuvirtaus on tyypillinen talviaikaan, jolloin lämpötilaerot pohjoisen ja päiväntasaajan välillä on suurimillaan. Kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen ja pienikin muutos jossakin tekijässä saattaa aiheuttaa pidemmän jatkokehityksen. Maapallo pyörii kerran akselinsa ympäri vuorokaudessa ja niin päiväntasaajalla maanpinta pyörii paljon kovempaa kuin napojen lähellä eli voidaan oikeasti ajatella maapallon olevan tehosekoitin, jossa myös vuoristoilla on iso merkitys virtauksen muovaamisessa. Kun virtaus muuttuu jossain kohtaa vähän, saattaa sillä jatkon kannalta olla suuretkin muutokset kokonaisuuden virtauksiin.
On kuin sekottaisi kepillä astiassa olevia aineita keskenään ja katselisi sekoituksen tulosta. välillä kuviot voivat jäädä pitkäksi aikaa samanlaisiksi ja sitten yhtäkkiä muuttaa täysin muotoaan..
Arvelit aivan oikein pikkujääkauden suihkuvirtauksesta. Se kulki paljon etelämpänä.
petri väität että peräkkäisillä kesillä on usein taipumus muistuttaa toisiaan näin taitaa käydä melko harvoin esim kaksi kokonaisuudessaan lämmintä kesää 2013 ja 2014 oli kuitenkin kaksi ääripäätä toisiinsa nähden vasta elokuun alussa oli kumpanakin vuonna pari viikkoa samanlaista säätä 2013 harvinaisen lämmintä alkukesää (juhannus helteinen) seurasi kuitenkin ajoittain viileähkö heinäkuu ja 2014 harvinaisen koleaa alkukesää (lunta juhannusviikolla) harvinaisen lämmin heinäkuu. Ensi kesään tämän vuotisella kesällä ei ole vaikutusta ja mikäli tämä säätyyppi pääsee talvella muuttumaan kuten kävi kesän 2012 jälkeen jolloin matalapaineputki katkesi kuin seinään joulukuun alussa mistä alkoikin sitten 2013 lokakuun puoliväliin kestänyt korkeapainevoittoinen aika niin silloin taidamme saada täysin päinvastaisen kesän kuin mitä tämän vuotinen kesä on ollut viimeksikin karkausvuoteen johtava talvi on ollut kunnollinen pituutensa puolesta 1987-88 vasta vappuna taisi lämmetä kunnolla ja kun lämpeni niin lämpöhän jäi päälle elokuun alkuun saakka. Tilastollisesti edelliset kolme kertaa kun on ollut matalapainevoittoisia kesiä eli 1987, 1998 ja 2012 seuraavana vuonna noista hellepäiviä kertyikin jo alkukesästä parisenkymmentä kappaletta 1988 niitä tuli 19, 1999 23 ja 2013 peräti 26 eli voi hyvinkin olla että tuleva talvi on hieman tavanomaista lauhempi mutta ei lähellekään niin lauha kuin kaksi edellistä ja sitten talvi venähtääkin kevätpuoleltaan harvinaisen pitkäksi ja kevät jääkin lyhyeen. En usko millään että terminen kevät starttaisi etelärannikolla kolmannen kerran peräkkäin helmikuun puolenvälin paikkeilla ennemminkin uskon siihen että nyt taitaa tulla peräkkäin kaksi lyhyen puoleista kevättä ja terävärajaista lämpenenemistä talvesta kesään.
Hei Jani
Olet aivan oikeassa, että peräkkäiset vuodet eivät olle kopioita toisistaan. Taisit kuitenkin lukea pitkän tekstini vähän hyppien ja valikoiden. Vai tahallaanko vääristelet sanomisiani :)
”Lomalaisten lohdutukseksi voi kuitenkin muistuttaa, että vuodet ovat harvoin veljeksiä. Toisaalta surffareille ja muille tuulen ystäville voi antaa vähän toivoa ensi kesänkin suhteen. VAIKKA PERÄKKÄISET KESÄT TOISISTAAN EROAVATKIN, niillä on usein tapana joltain osin vähän muistuttaa toisiaan.”
Tällä tarkoitin sitä, että usein vertailtaessa peräkkisiä kesiä, löytyy niistä usein pieni pätkä myös samankalataista säätä . Ei niin, että ne ajallisesti osuvat samaan kohtaan kesää. Esim jos ensin on totaalinen hellekesä, seuraavana löytyy selvä helle jakso… Toisaalta, jos tuolloin helle jakson lisäksi löytyy selvä tuulinen kausi. Voi seuraava ollakin tuulinen kesä kokonaisuudessaan… jne. Tällä oli lähinnä tarkoitus lohduttaa, että ensi kesällekin voi tulla vielä pienempi tuulinen jakso. Nimittäin 1990-luvun lopulta asti kesäiset surffituulet ovat vähentyneet vuosi vuodelta kesää 2007 ja tätä lukuunottamatta.
Ehkäpä tämä oli vaan liiallista toiveajattelua. Kuinka sitten ensi kesänä oikeasti käy, selviää kuitenkin jo vuoden päästä;)
en vääristele mutta epäilen vahvasti että nyt tulee kolme kunnollista talvea peräkkäin maan eteläosaan asti ja kolme normaalia kuumempaa kesää edelliset länsivirtauskesät 2000 ja 2008 kävi nimenomaan näin toki 2000-01 ja 2008-09 pakkasia saatiin vasta helmi ja maaliskuussa mutta kunnollisempia talvia ne olivat verrattuna kahteen aiempaan 2001-2002 ja 2002-2003 sekä 2009-2010 ja 2010-2011 olikin sitten kunnon talvia kaikki 2002 helmikuuta lukuun ottamatta raketit ainakin ammuttiin koko maassa selvässä talvikelissä eikä kahden edellisen uudenvuoden kaltaisessa shortsisäässä joten petri laitapa muistiin nyt saadaan kolme kunnollista talvea ensi talvi toki taitanee jäädä lämpöoloiltaan lauhahkoksi mutta venähtää keväämmällä pidemmälle kuin normaalisti säätyyppi muuttuu korkeapainevoittoisempaan suuntaan talven edetessä mikä sitten luonnollisesti estää aikaiset lämpöaallot kun matalapaineita ei ole niitä tuomassa. sitten tulee taas kaksi kovempaa talvea perättäin 2016-17 ja 2017-18. Seuraava musta joulu ja shortsikelinen uusivuosi koetaan joko tänä vuonna tai 2018.
OK, laitetaan muistiin ja täällähän nuo ennusteesi pysyvät tallessa :)
en vääristele mutta osui silmään viimeksi länsivirtaus kesää on seurannut kyllä jotain aivan muuta seuraavat 2-3 vuotta joten epäilen että niin käy nytkin 2016-17 ja 2017-18 talvet taita olla jälleen kunnon pakkastalvia maan eteläosaa myöten ja seuraavat kolme kesää jälleen keskimääräistä lämpimämpiä koska vääjäämättä tämä nykyinen tasaisempi sää loppuu joskus ja muuttuu niin että talvella on talvi monta viikkoa jatkuvine pakkasineen ja kesällä on kesä monta viikkoa jatkuvine helteineen joten laita muistiin kolme seuraavaa talvea on kunnollisia toki ensi talvi lämpöoloiltaan vielä melko lauhahko mutta kestää keväämmällä pidempään kuten 2012-2013 ja kolme seuraavaa kesää myös .
Tässä muuntokaavaa
Vuosi 2012 oli samanlainen kuin 2009
Vuosi 2013 oli samanlainen kuin 2006
Vuosi 2014 oli samanlainen kuin 2007
Vuosi 2015 näyttää samanlaiselta kuin 2008
joten tästä seurannee tämä
Vuosi 2016 samanlainen kuin 2013
Vuosi 2017 samanlainen kuin 2010 pitkine pakkas ja hellejaksoineen
Vuosi 2018 samanlainen kuin 2011 tässä lumeton joulu mahdollinen
Vuosi 2019 samanlainen kuin 2012.
Eli voisikohan karkausvuosien yllättävän kauan jatkunut kujanjuoksu ilman pitkiä pakkas ja hellejaksoja vihdoinkin päättyvän ja nyt ne vuodet siirtyisivät karkausvuotta edeltäviin vuosiin eli 2015, 2019, 2023, 2027 eli näinä vuosina ei taida pakkanen paukkua eikä helle helliä
Kaisaniemessä on ollut tähän mennessä’ kolme tuntia hellettä yhteensä.
Perinne tarkoittaa siis kesää ilman yhtään kunnon hellepäivää. Pidän jossain määrin perinteitä arvossa, mutta ihan näin perinteistä kesää en kyllä toista muista. Taitaa kohta jäädä kakkoseksi myös kesä 1962?
Tästä on tulossa Suomen surkein kesä koskaan täällä rannalla, jos tämä jatkuu elokuun. Vaikka somekulttuurin positiivis-nationalistinen narratiivi on hankala puhuttaessa säistä, kun sää on niin paikallinen ilmiö. Ei se paljon uusimaalaista lämmitä jos Joensuussa on rikottu helleraja. Jos Kuhmossa on sadekuuroja, niin sanotaanko silloin, että Suomessa sataa? Ei, sanotaan kepillä karttaa osoittaen että Kuhmossa ripottelee. Kun Kuhmossa on hellettä, niin jostain syystä sanotaan että Suomessa oli hellepäivä, eikä osoiteta kepillä, että tuolla Kuhmossa se oli :)
Se on kyllä totta, että kansa tuntuu tykkäävän kovasti. Someen ei tartte kirjoittaa kun ”onpas huono kesä”, niin heti on alla sata kommentoijaa hihkumassa riemusta. Kansa haluaa siis kesän ilman yhtään hellepäivää.
Kyllä, me olemme arktinen kansa.
Edelliset perinteikkäät kesät etelässä ovat olleet vuosina 1993 ja 1998. Noista onkin jo aikaa, joten varsinkin lapsille ja nuorille on tämä kesä on hyvää tutustumista Suomen sykliseen säähän. Pohjois-Atlantin sykli (70 – 80 v.) on tullut jälleen siihen vaiheeseen, että sään vaihtelun voi odottaa lisääntyvän. Silti lämpimien kesien pitäisi jatkossakin olla Suomessa hyvin edustettuina, sillä syklin on ennustettu vaihtuvan viileään vaiheeseen vasta n. vuonna 2030.
Tosi perinteikkäitä kesiä Suomessa on ollut vuosina 1962 ja 1987. Elokuun pitäisi olla hyvin viileä, jotta tätä kesä olisi paljon perinteikäs.
Kolme tuntia kuulostaa tosiaan pahalta jopa Kaisaniemessa. Toisaalta rannikon läheisyydessä on tänäkin vuonna kuitenkin ollut sisämaata aurinkoisempaa eli jos yhtään lohduttaa niin muualla on ollut vielä pilvisempää vaikka hellerajan yläpuolella on oltukin jokunen tunti kauemmin. Itselläni helleraja ei ole mikään tärkeä juttu, mutta auringonpaiste kyllä paljon mukavampi kuin sade tai harmaa pilvi.
Lisälohdutuksena vielä,että mikäli pelkkä hellerajan rikkoutuminen on tärkeää. niin sehän on vielä mahdollista syyskuussakin. Pientä muutoksen elehdintää kartoilla on näkyvissä, mutta minne sitten lopulta muutos sää asettuu, ei voi tässä vaiheessa kun jännätä… Suihkuvirtaus alkaa selvemmin mutkitella…
”Perinteikäs” oli tässä kirjoituksessa vähän kevytkengäisesti valittu sana, mutta tarkoituksella ;)
Nyt GFS näkee jonkinmoista omegan tynkää ensi viikolle. Sen mukaan jo sunnuntaina alkaisi jetti hivuttautua pohjoisemmaksi ja korkea vahvistuisi etelästä. Mitäs Forecan kristallipallo, eikö yhtään ole samaa mieltä?
Aivan turhaa on vielä arvuutella, niin monesti on yksittäisissä ajoissa ollut muutoksen merkkejä, mutta pääosa(ainakin 80% ajoista) on ollut saman säätyypin jatkumisen kannalla koko kesän ja oikeassa ovat olleetkin, poikkeuksena tämä parin päivän piipahdus jonka myös useampi peräkkäinen ajo ennusti.
Kyllä mulle jo iski paniikki eilen. Eli oli pakko lähteä kesken työpäivän käymään Porissa surfaamaassa (ajoa yhteensä melkein 600 km), kun alkoi pelottaa, että tuullet alkaa tältä kesältä olla tässä ;) Ainakin yritys lämpimälle on näkyvissä myös EC:ssä. Kuten Mies totesi ei kuitenkaan tästä vielä kannata lööppejä repiä.
Eikös siinä GFS:ssäkin sitten vielä lopuksi voimistunut matalapainetoiminta uudelleen. Muutenkin tuo korkeapaineen muodostuminen on vielä joka ajossa ja eri malleissa kovin erilainen eli pari päivää vielä varmaan tilanne astettuu malleissa ennen kun osaavat ennustaa todellisen muutoksen
Tuoreimmassa GFS -päivityksessä edelleen näyttää korkean vahvistumista ensi viikon alkupuolelle. Joskohan elokuun alkupuoli olisi sitten viimeinkin rantakeliä…
Selvästikin ilmakehä nyt vähän harkitsee pitäisikö muuttaa muotoaan. Käytännössä mallit ova samanlaisia viikonlopulle asti ja avainasemassa on matalapaine, joka on tuolloin saapumassa Brittein saarille. Uusi GFS näyttää sen lähtevän suoraan kohti pohjoista, jolloin korkeapaieelle olisi otollinen paikka pulahtaa meille ja sulkea matalapaineet jatkossa. On kuitenkin mahdollista, että matala kulkeutuukin koilliseen, jolloin sen jälkeen voi alkaa uusi matalapaineperheiden vaellus Pohjolan ylitse. Nyt mallit vuorotellen vaihtava kantaansa jatkon suhteen. Uskoisin että keskiviikkona alkaa mallit jo löytää yhteisen ja oikean linjan. Todellisuudessa ei ehkä ilmakehä itsekkään ole vielä lopullisesti päättänyt, mitä tehdä ensi viikolla =)