Meteorologeille esitetään usein enemmän tai vähemmän kiperiä sääaiheisia kysymyksiä. Yksi yleisimmistä kysymyksistä liittyy kesäisiin sade-ennusteisiin ja on muodoltaan jotakin seuraavankaltaista:
”Miksi (sijoita paikkakunnan nimi tähän)n paikallissääennusteessa väitettiin että koko päivän paistaa, mutta sadekuuro tuli ja pilasi päivän?”
Ketuttaahan tuo, jos sadekuuroa ei ole paikallisennusteessa näkynyt. Omallekin kohdalle on osunut useampi poutaiseksi oletettu kesäjuhlapäivä, jonka aikana on juostu korkokengissä ja juhlamekossa viivana kohti lähintä sateensuojaa kakkulautanen kädessä.
Meteorologin näkökulmasta kesäiset sadekuurot ovat paikallissään suhteen yksi vaikeimmin ennustettavia säätilanteita. Tutkakuvassa kesäinen sadekuurotilanne näyttää usein allaolevan kuvan mukaiselta (kuvittele lisäksi mielessäsi, että jokainen pikku sadetäplä elää ehkä puolesta tunnista tuntiin, uusia syntyy koko ajan, vanhoja kuolee, osa kuuroista fuusioituu möykyiksi ihan vaan kiusallaan ja kaikki liikkuvat tuulen mukana)
Käyttäjän näkökulmasta sama tilanne näyttää puolestaan allaolevalta. Itse muistan ainakin pari kertaa todistaneeni tilannetta, jossa talon toisella puolella sataa, toisella paistaa; kuurot ovat erittäin paikallisia. Meteorologi ei syyttä käytä sanoja ”paikoin sadekuuroja”.
Kuuropilvet ovat varsin pienikokoisia, leveydeltään kilometrin luokkaa. Tietokoneiden sääennustemallien hilaväli (eli erotustarkkuus) on parhaimmillaankin useita kilometrejä, joten ennustemalli ei mitenkään pysty erottamaan yksittäisiä pilviä toisistaan. Sen sijaan tietokoneet ovat nykyään ja varsin taitavia erottamaan alueen, jolla kuuroja tulee tulemaan. Foreca onkin ensimmäisenä Suomessa, ehkä jopa maailmassa, jakanut ennusteissaan sateet kahteen tyyppiin: jatkuvaan sateeseen ja sadekuuroihin. Kuurot näkyvät sade-ennustekartoissamme palluroina ja graafeissamme mahdollisen sateen raidoitettuina palkkeina (kuva alempana).
Tämän johdatuksen kautta itse asiaan: Miten tunnistat sääennusteistamme, onko sadekuuroja odotettavissa? Eli
PIKAOHJE – PYSYNKÖ KUIVANA VAI KASTUNKO LÄPIMÄRÄKSI?
1. Avaa selaimellasi sivumme www.foreca.fi ja etsi sieltä paikkakunta, jonka saderiskin haluat tietää.
2. Voit vilkaista symboliennusteita, mutta älä luota pelkästään niihin! Tietokoneiden sääennustemallit eivät näe yksittäisiä kuuroja. Symbolit otetaan automaattisesti mallin yksittäisistä pikseleistä eikä ole takeita, etteikö oman paikkakunnan pikseli satu olemaan aurinkoinen koko päivän ympäristön kuuroista huolimatta.
Ensimmäinen vilkaisu kannattaa tehdä täsmäsäägraafiin: jos jonkin kellonajan kohdalla näkyy viivoitettu vaaleansininen palkki, kyseistä ajanhetkeä edeltävän 6 tunnin ajalle on ennustettu sadekuuroja. Sadetta on siis ennustettu mikä tahansa määrä viivoitetun palkin alareunasta yläreunaan. Kuuroja on odotettavissa alueella, mutta ei tiedetä, tuleeko niitä osumaan ennusteen katsojan omalle kohdalle vai ei.
3. Seuraavaksi kannattaa avata allaolevan kuvan mukainen sade-ennustekartta (joihin linkit sivustomme vasemmassa pystypalkissa) ja katsoa, löytyykö oman paikkakunnan ympäristöstä pallomaisia saderakkuloita. Lähivuorokauden ennusteissa kannattaa luottaa ”Sadetutka ja -ennuste”-karttaan, pidemmälle ulottuvissa ”Sade 3 vrk”-karttaan. Meteorologin todellisuutta on se, että muutaman kymmenen kilometrin ennustusvirhe on säämallilta täysin mahdollinen; mikäli kuuroja on ennustettu lähiympäristöön, niihin kannattaa varautua, vaikka oma piste-ennuste sanoisi toista.
4. Pysytkö kuivana sekä kohtien 2 ja 3 ennusteiden mukaan? Jos pysyt, mahtavaa! Kastumiseen on vain pieni mahdollisuus. Jos et, kannattaa varautua näyttämään tältä…
