Tornadokausi on parhaillaan vilkkaimmillaan Yhdysvalloissa, kun taas Euroopassa vilkkain kausi ajoittuu kesään. Viime viikolla Euroopan pyörremyrskysesonki sai räväkän alun Pohjois-Saksassa, Rostockin eteläpuolella, kun voimakkuudeltaan F3-luokan trombi* repi irti talojen rakenteita ja tuhosi ajoneuvoja. Tänä vuonna Yhdysvalloissa tornadoja on ollut kuitenkin paljon tavanomaista vähemmän: toukokuun 6. päivään mennessä tornadohavaintoja oli 245 eli lähes puolet tavanomaista vähemmän. Vilkkaimpina tornadovuosina havaintoja on kertynyt toukokuun alkuun mennessä jopa yli 600.
Tornadon synty
Tornado syntyy yleensä voimakkaan ukkospilven, kuten esimerkiksi supersolun, yhteyteen. Tornadon synty on jokseenkin monimutkainen: se vaatii syntyäkseen monessa eri ilmakerroksessa eri suuntaan puhaltavia tuulia ja pyörteisyyttä. Voimakkaissa ukkospilvissä on aina merkittäviä nousuvirtauksia, joissa lämmin ja kostea ilma nousee maanpinnalta ylöspäin ja ruokkii ukkospilveä. Jos nousuvirtaukset ovat tarpeeksi voimakkaita ja ”imaisevat” sisäänsä ukkospilven yhteydessä esiintyvän vaakasuuntaisen pyörteen, voi tornado muodostua. Tornado näkyy pilven alareunaan muodostuvana suppilona, jossa paine laskee rajusti painaen suppiloa alaspäin. Täysin kehittyneestä tornadosta voidaan puhua silloin, kun suppilo koskettaa maata. Jos tuuli (perusvirtaus) on kuitenkin maanpintatasolla liian voimakasta, tornadon synty estyy tai suppilo ei koskaan yllä maanpintaan saakka. Näin ollen otollisimmat olosuhteet syntyvät, kun maanpinnalla tuuli (perusvirtaus) on heikko, ylempänä ilmakehässä on voimakas virtaus ja nousuliikkeet ovat merkittäviä. Tornadojen voimakkuutta mitataan Fujita-asteikolla (0-5).
Koska tornadon synnystä on hankala kirjoittaa ilman käytännön esimerkkiä, kannattaa vilkaista tämä video.
Yhdysvaltojen tornadot
Tornado Alley (tornadokuja) on Yhdysvaltojen Keskilännessä sijaitseva alue, joka on maapallomme tornadoherkintä seutua. Mutta miksi näin?
Yhdysvaltojen etelä- ja pohjoisosien välillä lämpötilaero voi kasvaa keväällä erittäin suureksi. Etelän suunnalta, Meksikonlahdelta saapuvat lämpimät ja kosteat ilmavirtaukset, voivat nostaa päivälämpötilan reilusti yli 30 asteeseen eteläisissä osavaltiossa, kun taas pohjoisissa osavaltioissa lämpötila voi olla 20-30 astetta alempi. Kanadan puoli on vielä talven jäljiltä kylmä ja verrattaen kuiva, joten sieltä saapuvat pohjoiset ilmavirtaukset ovat täysi vastakohta eteläisille. Matalapaineita syntyy herkästi Yhdysvaltojen etelä- ja keskiosaan, kun lämpötilaero etelän ja pohjoisen välillä kasvaa suureksi ja lämmin syöttövirtaus Meksikonlahdelta kuljettaa kosteutta kohti pohjoista. Tornadon syntyä edesauttaa seuraava sääasetelma: voimakas lämpimän ja kostean ilman syöttövirtaus Meksikonlahdelta kohti pohjoista, pohjoisesta vastaan puhaltava kylmä ja kuiva ilmavirtaus ja yläilmakehässä lännestä kohti itää puhaltava voimakas suihkuvirtaus.
Yhdysvaltojen tornadot saavat paljon media-arvoa, mutta tiesittekö, että on olemassa eräs maa, missä tornadot ovat vaatineet Yhdysvaltojakin enemmän kuolonuhreja ja aiheuttaneet suurta taloudellista vahinkoa? Kyseessä on Bangladesh. Siellä tornado-olosuhteet ovat Yhdysvaltojen tapaan otolliset keväisin, kun Himalajalta puhaltavat hyiset sekä kuivat ja Intian valtameren kosteankuumat ilmamassat törmäävät keskenään. Bangladeshin verrattaen primitiiviset olosuhteet vaativat usein lukuisia kuolonuhreja. Vuonna 1989 Daulaptur-Saturia -niminen F5-luokan tornado on ollut kaikkien aikojen kuolettavin: se vaati peräti 1300 ihmisen hengen. Tässä esimerkki viimeisimmästä merkittävästä bangladeshilaisesta tornadosta.
Tornadoja (trombeja) myös Euroopassa
*Euroopassa tornadoja nimitetään usein trombeiksi. Otollisimmat olosuhteet syntyvät kesäisin, kun Välimereltä tai Mustaltamereltä virtaa kosteaa ja lämmintä ilmaa kohti pohjoista ja samaan aikaan lännestä lähestyy matalapaine, jonka länsipuolelta puskee viileämpää ja kuivempaa ilmaa kohti itää. Jos yläilmakehän suihkuvirtaus on tämän lisäksi voimakas, on trombien syntyminen mahdollista.
Euroopan mittakaavassa trombeja esiintyy yleisimmin Länsi- ja Keski-Euroopan alavilla alueilla. Trombitilastojen kärjessä ovat Alankomaat sekä Belgia – myös Saksassa, Pohjois-Ranskassa, Puolassa ja Ukrainassa trombeja koetaan muuta Eurooppaa yleisemmin. Tiettävästi tuhoisimmat F4-, ehkä jopa F5-luokan trombit, on koettu Alankomaissa sekä Venäjällä. Viimeisin F4-luokan trombi on havaittu 3.8.2008 Alankomaissa. Eniten kuolonuhreja vaatinut trombi, voimakkuudeltaan jopa F5, on sattunut Länsi-Venäjällä (Jaroslavlin alueella) kesäkuussa 1984. Se vaati yli 400 ihmisen hengen, ja tuulen nopeuden arveltiin olevan hetkellisesti jopa yli 100 m/s.
Suomessakin trombit ovat jokakesäinen ilmiö. Monen yllätykseksi voimakkain Suomessa havaittu trombi on ollut Fujita-asteikolla peräti 4! Ilmatieteen laitoksen mukaan voimakkuudeltaan vähintään F2-luokan trombeja havaitaan Suomessa joka toinen kesä. Keskimäärin trombeja havaitaan 14 kesässä, tosin osa niistä jää havaitsematta.
Mielenkiinnosta tiedustelen kuinka jyrkkä nouseva trendi tornadojen ja muiden myrskyjen lukumäärien kehityksessä näkyy? Äärisääthän lisääntyvät ilmaston muutoksen johdosta.
Kalle, mielenkiintoinen kysymys! Täältä löydät Yhdysvaltojen tornadotilastoja: http://www.ncdc.noaa.gov/climate-information/extreme-events/us-tornado-climatology/trends
Mitään yksimielistä tutkimustulosta ilmastonmuutoksen ja tornadojen korrelaatiosta ei ole, mutta ilmaston lämmetessä tornadot (trombit) yleistynevät korkeilla leveysasteilla, kuten esimerkiksi Suomessa. Myrskyjen määrässä on puolestaan ollut havaittavissa joillain alueilla laskeva trendi, kuten esimerkiksi Suomen talvimyrskyissä. On arveltu, että joillain alueilla myrskyt saattavat vähetä, mutta voimakkaiden myrskyjen osuus kasvaa.
Kiitos Markus vastauksestasi.
Tuosta linkkaamastasi NOAA:n kuvasta tosiaan näkyy selvästi laskeva trendi, eli tornadojen määrä on USA:ssa laskenut. Ilmasto on siis muuttunut, mutta ei myrskyisempään, vaan rauhallisempaan suuntaan? Samoin näyttää tilastojen valossa tapahtuneen voimakkaiden myrskyjen (cyklonien) määrän kanssa.
Mielenkiintoista on mielestäni se, että myrskyjen uutisoinnissa annetaan ymmärtää myrskyjen lisääntyneen ja nimenomaan seurauksena ilmaston muutoksesta, vaikka tilastojen mukaan tälläistä ei näytä tapahtuneen. Miksi uutisointi on tälläistä?
Kalle, vaikea sanoa tornadojen osalta, kun en niihin ole sen enempää perehtynyt, mutta paikoin myrksyjen määrä on vähentynyt. Ainakin viime aikoina Suomessa myrskyjen määrä on ollut laskujohteinen. Myrskythän saavat voimansa talvisin napa-alueen ja tropiikin välisestä voimakkaasta lämpötilaerosta. Ilmaston lämpenemisen myötä napa-alueet lämpenevät suhteessa tropiikkia enemmän, joten niiden välinen lämpötilaero pienenee. Maalaisjärjellä ajateltuna tämä tietäisi myös myrskyjen vähenemistä, mutta todellisuus jää nähtäväksi.
Olipa mielenkiintoista asiaa. Bangladeshin tulvat tiedän, mutta tuo trombi-ilmiö oli uutta. Kuvaavaa on myös se, että Yhdysvalloista ”kertovaa” trombivideota on katseltu lähes 10-kertainen määrä verrattuna aitoon Bangladesh-videoon. Mielenkiintomme suuntautuu usein meille tarjottuun länsiuutisointiin. Siksi on mainiota, että joku edes joskus vilauttaa uutisointia maailman toiselta puolen.
Marita, näinhän se on. Harva voisi kuvitellakaan, että tornadot ovat vaatineet Yhdysvaltojen ulkopuolella itse asiassa enemmän kuolonuhreja. Nyt ainakin älypuhelimet videokuvausominaisuuksineen ovat levinneet jo ympäri maapallon, joten eiköhän tulevaisuudessa saada uutisointia ja tornadomateriaalia laajemmiltakin alueilta.
Tornado Alley ei itseasiassa uusimman tutkimuksen mukaan olekaan Yhdysvaltain tornadoalttein alue, vaan tilastollisesti eniten suppiloita löytyy hieman perinteistä piirrosta idempää. Vielä tiheämmin tornadoja esiintyy Pohjois-Amerikassa ehkä Kanadan puolella, mutta harvan asutuksen vuoksi niistä ei saada juurikaan tietoa.
Ahaa, tämä oli mielenkiintoista tietoa. Kiitos!
Hei, tarkoitit varmaan Yaroslavlia. Suomessa kaupungista käytetään translitteroitua muotoa Jaroslavl.
Kiitos Jussi tarkkaavaisuudesta! Eipä tullut heti mieleeni :-)
Kun nyt näyttäisi tilastojen valossa myrskyt vähenevän, voisitteko te meteorologit valistaa myös tv- ym toimittajia tästä. Saammehan koko ajan kuulla, kuinka myrskyt lisääntyvät. Lisäksi nyt sähkönkäyttäjät maksavat miljardeja siitä, että tehtiin laki sähkön runkolinjojen maahan upottamisesta. Kun kuulemma myrskyt lisääntyvät.