Kevättalvisiin korkeapainesäihin sisältyy pikku riesoja, vaikka jopa pilvetöntä auringonpaistetta riittää aina häikäisyksi asti. Tuo talven jälkeen yltäkylläisen kirkas auringonpaiste voi siis tietty olla myös riesa joillekuille, mutta sitä en nyt tarkoita. Enkä edes sitä tosiseikkaa, että öisin muodostuu lämmön ulossäteilyn vaikutuksesta maanpinnan läheinen lämpötilainversio eli ilmakerros, missä lämpötila kohoaa ylöspäin mentäessä.
Tuollainen ilmakerros estää esimerkiksi maanpinnan läheistä ilmaa ”vaihtumasta” ylempien ilmojen kanssa, jolloin esimerkiksi liikenteen ilmansaastepäästöt kasautuvat juuri siihen ilmaan, jota hengitämme. Auringonpaiste rikko tuon inversiokerroksen, mutta ei aina, jos on lunta ja rannikolla meri jäässä. Nyt menee näillä päivälämpötiloilla inversio rikki, muutenhan näitä lämpötiloja ei saavutettaisi.
Perusfysiikkaa siis riittää vaikka vuoden jokaiselle päivälle, kuten vielä yöllekin. Pitkälti luonnontieteeseen perustuva maailmankuva arkipäiväistää kaiken niin, ettei ympärillä tapahtuvia asioita enää edes erikseen ajattele. Mutta yksi todellinen kevättalvisen aurinkoisen ja kuivan sään terveysriski kanattaa tiedostaa.
Katupöly kaupungeissa on juuri nyt tärkeä asia, etenkin jo maan eteläosassa. Teitä, katuja ja muita käytäviä on pitkin tarvea hiekoitettu, lisäksi teitä on kulutettu, tehokkaimmin nastarenkain. Kun auringonpaiste kuivattaa sulaneen tienoon, ja varsinkin jos vielä tuulee, kadun pölyä on myös ilmassa, jota hengitämme. Pölypitoisuudet voivat nousta suuriksi ja oireita aiheuttaviksi. Ja vaikkei varsinaisia oireita erikseen olisikaan, niin keuhkoihin se pöly hengityksen mukana menee.
Olen jo pitkään pitänyt tärkeänä, että etenkin kaupunkien ilmanlaadun olisi ainakin nyt ensiksi Euroopan osalta oltava reaaliaikaisesti helposti saatavilla esimerkiksi matkailun käyttöön. Kaupunginvaltuutettuna Helsingissä yritin lobata tätä vuosituhannen vaihteen paikkeilla eurooppalaisen kaupunkiverkoston kautta, mutta silloin kulttuurierot eri maiden välillä katsottiin käytännön esteeksi. Tarkoittanee, ettei ilmanlaadusta pahemmin haluta hiiskua, ainakaan joissain maissa. En ole seurannut, onko millaista kehitystä tapahtunut, mutta ainakin meillä Suomessa ollaan näissä asioissa avoimia. Ilmanlaatua varten on internetissäkin oma ilmanlaatuportaalinsa, jonka oheistan tähän. Sen avulla pääsee ilmanlaatuasioissa alkuun.
ILMANLAATUPORTAALI: http://www.ilmanlaatu.fi/ilmanyt/nyt/ilmanyt.php
Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Sanden_ICE3.jpg
Tällaisena ihan pienenä toiveena vaan pyytäisin, että voitaisiinko jo viimeinkin lopettaa se nastarenkailla ajavien syyllistäminen? Etenkin nyt kun VTT:kin on tullut tutkimuksissaan siihen tulokseen että nastat pelastavat henkiä. Kiitos.
Niin, jos eri asioiden tilastointi ja muu tarkastelu jäisi siihen, että joku asia vain ja ainoastaan pelastaa henkiä, niin johan mutaan juuttuisimme koko ihmiskunta. Kyllä meidän tulee pyrkiä ymmärtämään mahdollisimman kokonaisia maailmoja. Voi olla vaikeata arvioida likimainkaan luotettavasti, mitkä elämät nastat ovat pelastaneet ja mitkä vieneet pölynä keuhkoissa. Tämäkin typistyy helposti arvokeskusteluksi, missä jokainen puolustaa omaa elämäntapaansa viimeiseen asti ja on jo etukäteen päättänyt, miten asia on. Mutta voipi olla, että tälläkin mitalilla on useita puolia. Itse asiassa nastojen pölyntuotto taitaa olla mitatumpi fakta. Mutta ei ole minun asiani syyllistää ketään. En ole esim. esittänyt, että nastarenkailla ajosta tulisi luopua – tälläkään perusteella. Vaikka kalliiksi tulee teiden ylläpito jo ilman niitäkin.
Nimenomaan, asioita pitäisi pystyä käsittelemään mahdollisimman ehjinä kokonaisuuksina. En missään nimessä sano etteikö asiasta saisi puhua. Päinvastoin, asioista saa ja pitääkin puhua. Mutta ei yksipuolisesti ja tosiasioita vääristellen.
Usein tuntuu että nastarenkaiden vastustajat syyttävät kaikesta tien kulumisesta nastoja. Jotkut tuntuvat uskovan että teiden urautuminen olisi jopa ihan viimeaikoina voimakkaasti kiihtynyt nastojen vuoksi, vaikka ainakaan nastarenkaiden suhteellinen osuus ei ole edes voinut kasvaa, sillä nehän olivat aiemmin pakolliset.
Harvempi tuntuu ottavan huomioon mm. sellaisia asioita kuten se että säästöjen takia teitä pinnoitetaan nykyään ohuemmilla asfalttikerroksilla kuin ennen. Tai sen tosiasian että suuri osa maanteistä alkaa olla lähes puolen vuosisadan ikäistä rungoltaan. Voi ihan perustellusti kyseenalaistaa olivatko maanteiden pohjat alunperinkään riittävän vahvoja nykyisen raskaan kaluston tarpeita ajatellen, ja missä kunnossa teiden pohjat sitten nykyään ovat? Pinnoitteen uusiminen kun ei muuta alustaa mitenkään. puoli vuosisataa kuormitusta, tärinää, routaa ja kaikkia mahdollisia sulamis-jäätymisilmiöitä mitä ajoitellen rakoilevan pinnoitteen alla ylipäätään voi esiintyä muokkaavat alapuolista maata monin tavoin. Mikäli alla olevaa maata ei ole poistettu kantavaan kerrokseen asti, on tien pohja todennäköisesti jo paikoitellen vajonnun huomattavasti ja tien rakentamisessa käytettyyn soraan sekoittunut alempien kerrosten maa-aineksia jolloin tienpohjan ominaisuudet ovat muuttuneet alkuperäisestä huomattavasti.
Onpa esitetty erilaisia arvioita ns. sinkkupyörienkin vaikutuksesta urautumiseen. Ja hetken kun miettii, niin jo perus geometrian taidoilla voi käsittää että vaikka kosketuspinta olisi sama, niin tien pohjarakenteessa paine on suurempi. Paineen tasaamiseksi pitäisi sinkuilta siis edellyttää paripyöriä suurempaa kontaktipintaa. Ja silti, eipä tämäkään kysymys ole aivan näin yksinkertainen, sillä onhan tiedossa sekin, että paripyörillä kuluu enemmän dieseliä. Ilmastonmuutos ynnä muu huomioiden ei sinkkujenkaan kieltäminen ole mitenkään yksiselitteinen ratkaisu.
Ja pölyyn palatakseni, voisin vielä huomauttaa että VTT:n tutkimuksessa todetaan nastojen kieltämisen todennäköisesti johtavan lisääntyvään hiekan käyttöön. Eli eipä tämä asia ole aivan yksiselitteinen edes sen katupölynkään osalta.
Juuri näin. Useimmat asiat ovat paljon monisyisempiä kuin miltä ne ensi kädessä näyttävät tai miltä niiden halutaan näyttävän. Lisäksi poliittisia kysymyksiä, joten kaikenlainen mediasoppa on valmis. Ja vaalit vielä tulossa…
Ihan vaan pikaisena täsmennyksenä lisäisin, että kommenttini ei suinkaan ole henkilökohtaisesti Föhriä vastaan, vaan tarkoitukseni oli ottaa kantaa asiaan enemmän yleisellä tasolla. Etenkään hänen vastauksensa jälkeen en missään nimessä väitä nimenomaan hänen syyllistäneen ketään.
Nastarenkaista tulisi mielestäni luopua ja kiireesti. Olen itse ajanut kitkoilla talvisin viimeiset 15 vuotta ja niillä pärjää hienosti. Viimeistään tulee stoppi, kun piki loppuu meidän teistä. Muuallakin maailmassa pärjätään ilman nastoja (kuten Norjassa, jossa on talvisempaa kuin täällä), miksei meillä täällä lauhkealla vyöhykkeelläkin?
Hyvä Masa!
Minä käytän NOKIAN Hakkapeliittaa Unkarissa talvisin 3-4 kuukautta ja kun tiet ovat jäässä tai tallatusta lumesta vaarallisen liukkaita, olen erittäin kiitollinen aidosti suomalaisesta keksinnöstä, nimeltään nastarenkaat. Vaimoni ja molemmat Lapseni ovat korvaamattoman kalliit minulle ja heitä ei ole enemmän, kuin jokaista vain yksi.
Ja sitä kadun pölyä tulee kyllä paljon muualtakin, kuin pelkästään nastojen kulutusvaikutuksesta. Jos pölyä nousisi yksinomaan nastojen kuluttamisesta, eikä edes huomaisi…
Nastallisin, silti ystävällisin terveisin!
Ja mukavaa alkukevättä.
Zoltán
J.k.: Mielipiteeni ylläpidän nastarenkaiden kannustajana, vaikka 2014-15 talvi oli poikkeuksellisen leuto kautta Eurooppaa, näin myös Karpaattien altaassa.