Vedetään matalapaineet Kölin yli

Ison ja vaarallisen valtameren erottaa meistä Skandinavian niemimaan Kölivuoristo.
Ison ja vaarallisen valtameren erottaa meistä Skandinavian niemimaan Kölivuoristo. Suojassa ja turvassako näin olemme? Valtameri merkitsee monia vaaroja. Kuva: Carta Marina /Olaus Magnus / Wikimedia Commons.

Kölivuoristosta huomasin juuri, että se ainakin Wikipedian mukaan onkin mieluiten ”Skandit”, mutta en nyt siihen juutu, vaan totean tarkoittavani Skandinavian niemimaan vuoristoa, josta Norja tunnetaan paremmin kuin Ruotsi. Pääasia, ettei meitä ijoitettaisi Skandinaviaan, vaan sen ja Venäjän väliin. Pohjoismaisuus on sitten asia erikseen, sittenhän mennään jo Islantiin asti – puoleenväliin uutta mannerta. Pohjois-Atlantti on se osa valtamerta, joka vauhkona velloo meistä katsoen tuon vuoriston takana. Siellä on myös se kuuluisa Golf-virta, joka lämmittää vuoristosta huolimatta myös meitä. Tosin ei aina. Me sijaitsemme suuren mantereen luoteisosassa lähellä Pohjois-Atlanttia mutta siihen nähden Kölivuoriston takana – vähän niin kuin suojassa Atlantin tyrskyiltä ja myrskyiltä. Tämän voisi kuvailla monella tavalla, mutta Suomen säätä ei voi ymmärtää asemoimatta sitä planeettamme kokonaisuuteen. Tai voi sitä yrittää, mutta laihaksi ja latteaksi jää tulos.

Skandinavian vuoriston vanha nimi, Kölivuoristo, innoittaa vaikka mihin. Meillä on keskimäärin läntinen ilmavirtaus – siis ilma virtaa meille tuon vuoriston yli. Eikä sieltä tule pelkästään ilmaa, vaan vuoden mittaan suuri määrä sääjärjestelmiä, esimerkiksi säärintamia ja matalapaineita. Kaikki ne vuoriston ylitettyään ensin kuivahtavat, ja vasta ollessaan tilanteeseen nähden riittävän etäällä vuoristosta alkavat taas elää eli vaikkapa sataa. Vähän hankala juttu sään ennustamisen kannalta. Ilman Kölivuoristoa meillä ainakin sataisi enemmän, ja voisi olla kesähelteidenkin kanssa vähän niin ja näin. Ilmakehä on kokonaisuus, joten pelkkä yhden paikallisen vuoriston poistaminen ei kuitenkaan välttämättä kerro mitään sen jälkeisistä kokonaisolosuhteista. Ja Pohjois-Amerikan Kalliovuoret ovat tämä koko Kölivuoristoasia potenssiin ties mitä. Länsivirtausten vyöhykettä sekin on. Kalliovuorten vaikutus ulottuu koko pallonpuolikon keskimääräiseen ilmavirtaukseen.

Kun pitäydytään asioiden yksinkertaistetussa ilmaisemisessa, minkä olen tämän blogin myötä ottanut haasteekseni, on vuoristo ilmavirtaukselle maastoeste, joka pakottaa ilman kulkemaan vuorten yli eli ensin nousemaan pitkin vuorenrinnettä ja vastaavasti laskeutumaan alaspäin vuoriston suojanpuolella. Kun ilma nousee näin pakotetusti ylöspäin, se jäähtyy, koska ilmanpaine ylöspäin mentäessä laskee. Vuoristojen tuulenpuolella sataa tästä syystä keskimäärin paljon, kuten vaikka Norjan Bergenissä. Suojanpuolella eli Ruotsissa käy päin vastoin, ja vielä Suomessa vuotuiset sademäärät ovat lännessä vähäisemmät kuin idässä.

Pohjois-Norjan Lofoottien äskeisen ärhäkän matalapaineen on määrä liikkua tänä yönä kaakkoon ja olla aamulla jo Pohjois-Karjalassa. Lofooteilla ollessaan sen voimakkaimmat länsituulet ovat saattaneet esimerkiksi sopivasti osuessaan Norjan vuonoihin nostaa niissä vedenpintaa niin, että vaikkapa laivoja on saattanut huuhtoutua maalle. Näin on tapahtunut ennenkin, ääritilanteissa. Kölivuoriston suojanpuolella tällainen matalapaine menettää voimaansa, jo pelkästään jouduttuaan lämpimältä mereltä kylmälle maalle. Siitä huolimatta se saattaa vielä hyvinkin jaksaa aiheuttaa jäljessään jopa myrskypuuskaisia pohjoistuulia myös Suomessa nyt sunnuntaina. Viisas varautuu, tietäähän tulevaisuutta ei voi ennen kuin se on eletty.

Mainittu matalapaine eli suuri ilmapyörre heittää perässänsä kylmää ilmaa aina Etelä-Suomeen asti, mutta vain lyhyeksi aikaa, sillä ensi viikkoa hallitsee melko voimakas ja lauha läntinen ilmavirtaus. On siinä kunnon talvi edelleen hakusessa, ja liukkaita kelejä riittää. Mutta nyt madekeiton pariin, saakoot matalapaineet sen, mikä niille kuuluu. Jos ei kölin ali, niin sitten yli. Tulos on sama.

 

Kuvan linkki: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6f/Maelstrom%2C_Carta_Marina.png

 

 

15 vastausta artikkeliin “Vedetään matalapaineet Kölin yli”

  1. Mukavaa on sinun, Juha Föhr, sää blogeja lueskella. Sopivasti faktaa ja mukavasti muuta! Ja eipä blogikirjoituksen lukija voi olla huomaamatta kirjoittajan loistavaa suomenkielen ja historian tietämystä ja osaamista…
    Noo, ei ihan aamu rutiiniin minulla kuulu, että blogikirjoituksia lukisin. Mutta ensimmäisen kahvikupin aikana on pakko katsoa koneelta Forecan täsmäsää, sadetutka ja ennusteet…
    Siis et sää, enkä mää, vaan sää :D

  2. Lämmin ilma tulee Suomeen aina jotain kautta. Joskus etelästä, joskus lounaasta, ja tällä kertaa lännestä. Föhn-tuuli lämmittää tähän aikaan jo mukavasti, ja tästä päivästä alkaen päästäneen eri puolilla Suomea jo yli +10 asteen lukemiin.

    Sadekausi alkaa olla tämän vuoden osalta paketissa, vaikka matalapainevyöry jatkuukin toistaiseksi. Ehkäpä maaliskuun puolelle tultaessa se alkaa jo hellittää ja antaa tilaa eteläisille korkeapaineille, kuten kävi viime vuonna. Kunnon talvea, josta puhut, ei tullut tänä vuonna, kuten ei viime vuonnakaan. Nykyisen lämpökauden aikana sellaisia ei yksinkertaisesti esiinny.

    1. Viitannet nyt lämpökaudella vallitsevaan suursäätilaan, joka siis aiheuttaa tämän lämpöpiikin.

      1. Tarkoitan pidempää ajanjaksoa jonka aikana sää on lähes yhtäjaksoisesti lämmintä, ja mahdolliset viileät jaksot ovat lyhyitä. Talvella se tarkoittaa matalapainevoittoista, sateista säätyyppiä, kesällä taas yleensä kuivuutta ja paikallaan pysyviä korkeapaineita.

        Tämä nyt meneillään oleva lämpökausi alkoi toukokuussa 2013, minkä jälkeen pisimmät normaalia viileämmät sääjaksot ovat olleet pituudeltaan n. 2 viikkoa, viime vuoden tammikuussa sekä kesäkuussa. Näitä lukuunottamatta sää on ollut koko ajan joko lämmintä, tai erittäin lämmintä.

  3. Mistähän johtuu muuten, että tällaisessa säätyypissä meteorologit ennustavat jostain syystä aina liian alhaisia lämpötiloja?

    Esim. Turkuun ennustetaan tämän päivän maksimiksi +7 astetta, vaikka klo 11 aikaan aamulla on jo +8 astetta, ja päivän lämpimimpään hetkeen on vielä useampi tunti aikaa. Huomisen maksimilämpötilaennuste on +3, vaikka tuo lienee lähempänä yön minimilämpötilaa.

    Näppituntumalla toteutuneet lämpötilat ovat lähes aina, kaikkina vuodenaikoina ja säätiloina korkeammat kuin ennustetut. Mutta tällaisessa säätyypissä ero näyttää jostain syystä korostuvan entisestään.

    1. Amatöörin arvioni on, että sääennusteiden taustalla olevat numeeriset mallit eivät osaa aavistaakaan, että helmikuussa voisi Suomessa olla näin lämmintä ja automaatttisesti hieman aliarvioivat sään lämpenemisen. Eihän siinä mitään järkeä ole, että helmikuussa on näin lämmintä :). Tyypillisiä lukemia huhtikuun alkuun.

  4. Ok. Onko sulla heittää näkemystä, mistä tämä lämpökausi johtuu? Itse näen tilanteen vai n suursäätilan kautta, mutten syitä tälle suursäätilalle.

    1. En tiedä mistä se johtuu. Ehkä ilmakehässä on jokin toistaiseksi tuntematon mekanismi joka aiheuttaa tällaisen. Ehkä Jäämeri ja Pohjois-Atlantti ovat nykyään niin lämpimiä talviaikaan, että matalapaineet voimistuvat niiden yllä aina myrskyiksi. Syy voi olla mikä vain, mutta sattumasta ei voi olla kyse, kun samanlainen tilanne esiintyy niin säännöllisesti vuosi toisensa jälkeen.

      Ilmiö on laajempi kuin pelkkä suursäätyyppi ja sen ”päälle jääminen”, koska lämpökaudella säätyypit vaihtuvat pari kertaa vuodessa, vuodenajan mukaan lämpimämpään. Nyt vallitseva säätyyppi on lämmin ainoastaan talvella, ja siksi se vaihtuukin kuivaan ja korkeapaineiseen säätyyppiin joskus kevään aikana. (Viime vuonna ja mm. v.2007 näin kävi jo maaliskuussa.) Vastaavasti joskus loppusyksyn aikana kuiva säätyyppi vaihtuu takaisin sateiseksi.

      1. Ainakin Atlantin lämpötilat tukevat tällä hetkellä hyvin voimakasta +NAO tyyppistä tilannetta taisi olla sama viime vuonna. Perinteiseen -NAO tyyppistä tilannetta tukee yleensä viileä vesi Yhdysvaltojen itäosassa ja lämmin Afrikan puolella. Nyt tilannet on päinvastoin tosiaan:

        http://www.ospo.noaa.gov/data/sst/anomaly/2015/anomnight.2.9.2015.gif

        1. NAO-indeksihän on ollut koko talven tukevasti plussalla, kuten pitääkin. Ainoa poikkeus oli jouluviikko. Ennen pitkää, kesän lähestyessä NAO ja AO painuvat taas miinukselle, mutta ihan vielä ei ole sen aika:

          http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao_index_ensm.shtml
          http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao_index_ensm.shtml

        2. Tähän vielä mielenkiintoinen huomio: tammikuun 2015 keskimääräinen NAO oli ennätyksellisen korkea sarjassa joka alkaa vuodesta 1950. Marras-, joulu- ja helmikuulta löytyy muutama korkeampi arvo, mutta tammikuun ennätys meni rikki nyt:

          http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/norm.nao.monthly.b5001.current.ascii.table

          Myös joulukuun 2014 NAO oli erittäin korkea.

  5. me amatöörit täällä yksinämme pohdiskelemme, mutta osaako Juha kertoa, miksi meillä on jo kolmatta vuotta peräkkäin helmikuussa tällainen suoraan sanottuna ihan paska talvikeli? Jo kolmas hyvin lämmin helmikuu peräkkäin. Löytyneekö tilastoista kolmea näin lämmintä? Ilmatieteen laitoksen sivujen mukaan ei ainakaan yli 40 vuoteen. Esim. 1989-1990 oli erittäin lämpimät helmikuut, mutta jo 1991 oli huomattavasti talvisempi.

    Moni ennuste povasi polaaripyörteen kiepsahtavan niin, että tänne oltaisiin saatu kunnon lopputalvi, mutta missä polaaripyörre nyt lymyilee?

    1. Ilmakehän käyttäytymiselle näyttää olevan tyypillistä, että tiettyjä sääjaksoja saadaan perättäin, esim. lauhoja talvia 1990-luvun alkupuolella, tai sitten yleistyy tuulisuus tms. mutta ilmeisesti tällainen yksinkertaisesti vain kuuluu ilmakehän luonteeseen kokonaisuutena ihan ilman jotain tiettyä ”syytä”. Sattumaksi se lähinnä on luonnehdittava aina kunakin yksittäisenä ilmiönä erikseen. Kylmää ja pakkasta on nyt sitten vuorostaan jossain muualla, tosin ei tämä mitään nollasummapeiäkään ole. Ja nytkin lämpötilamme johtuvat sään tuulisuudesta ja siitä, että ilma samalla virtaa vuoriston yli sopivasti. Tähän aikaan vuodesta tulee pakkasta ihan itsestään jo sillä, että on selkeää ja ilma paikallaan. Nyt siis ei niin ole. Tämä talvi nyt vain on tällainen, kaikki ne ovat erilaisia ja miesmuisti on joskus luvattoman lyhyt. Käsittääkseni nyt on mitattu lounaassa aivan huomattavia lämpötiloja helmikuisiksi, muttei ole sattunut silmiini tilastopohjaisia uutisointeja siitä, missä mahdollisesti mentäisiin esim. jonkinlaisten ennätysten suhteen.

      1. Kaikki vuodet ja talvet ovat erilaisia, kun tarpeeksi läheltä tarkastelee. Isossa mittakaavassa vaihtelu on kuitenkin minusta vähentynyt. Nykyisin sama säätyyppi, useimmiten lämmin sellainen, jää usein paikalleen hyvin pitkäksi aikaa, viikoiksi tai jopa kuukausiksi. Vuosikymmeniä sitten oli ihan tavallista, että säätyypit vaihtelivat lyhyelläkin aikavälillä, vuoteen mahtui sekä kylmiä että lämpimiä kuukausia, ja esimerkiksi lauhan talven jälkeen saattoi tulla viileä kevät. Tätä ei ole Suomessa tapahtunut ainakaan 30 vuoteen.

        Tänä talvena, kuten jo pari viime vuotta, sään ennustaminen on ollut sään harrastajalle helppoa. Riittää kun vain ennustaa lämmintä, ja osuu aina oikeaan.

    2. Ennusteet useimmiten epäonnistuvat, mikäli ne ennustavat sään viilenemistä. Niin on käynyt tänäkin talvena moneen kertaan. Sen sijaan lämpimät ennusteet toteutuvat käytännössä aina. Tällä hetkellä kaikki ennustemallit ovat yksimielisiä siitä, että vahvoja matalapaineita virtaa Jäämerelle seuraavien 10 päivän ajan ja Suomessa tuuli pysyy yksinomaan lounaassa, ja on aivan 100% varmaa että näin todella myös käy. Jos sen sijaan ennusteissa olisi näköpiirissä matalapaineiden taukoamista, tai jopa pakkasia esim. viikon kuluttua, tämä ennuste ehdittäisiin perua moneen kertaan, kuten on nähty.

      Tämä matalapainevyöry tulee ennen pitkää loppumaan, mutta tässä vaiheessa ei voi tietää milloin niin tarkalleen käy. Voi käydä kuten viime vuonna, ja jo maaliskuussa on aurinkoista, kuivaa ja lämmintä. Tai sitten huhtikuukin voi olla vielä sateinen ja tuulinen. Joka tapauksessa kevät on lämmin tavalla tai toisella, ja joka tapauksessa viimeistään heinäkuussa alkaa pitkä hellejakso.

      Näyttää vahvasti myös siltä, ettei tämä jää viimeiseksi lämpimäksi talveksi sarjassaan. Viime aikoina tällaisilla yhtäjaksoisilla lämpökausilla on ollut tapana kestää vähintään kolme vuotta. Viimeksi näin kävi 2006-2009, sitä ennen 1999-2002. 1990-luvun alun lämpöjakso kesti tulkinnasta riippuen 4 tai 6 vuotta 1989-1993/95. Nykyinen lämpökausi alkoi keväällä 2013, ja on jatkunut nyt vajaat kaksi vuotta. Ennusmerkkien pitäessä paikkansa, sen päättymistä voidaan odottaa aikaisintaan vuoden 2016 aikana. Valitettavasti siis kurjaa säätä on tarjolla myös ensi talveksi, jos mitään ennenkuulumatonta ei tapahdu.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.