Sama lauha säätyyppi on jämähtänyt päällemme ja ote pitää. Matalapaineet Pohjois-Atlantilla kuljettavat meille lauhaa ilmaa lounaasta samaan aikaan kun Venäjän ja keskisen Euroopan yllä makailee korkeapaine. Tällaiset pitkään jatkuvien säätyyppien yleisyys on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina pohjoisella pallonpuoliskolla.
Tällä viikolla lomiaan viettäville ei siis mitään mullistavia uutisia säärintamalta ole. Eikä näy sellaisia ensi viikollekaan, ainakaan tämän hetkisten ennusteiden mukaan. Pohjois-Atlantin matalapaineet tuovat ajoittain sateita mutta ajoittain Venäjän korkeapaine ulottuu Suomeen ja sää on hieman poutaisempaa.
Loppuviikon ajan maan etelä- ja keskiosassa on yleisesti päivisin plusasteita, yöllä voi kuitenkinhieman pakastaa. Pohjoisessa sen sijaan pysytellään pääasiassa koko ajan pakkasen puolella, mutta melko miedoissa luvuissa, pääosin 0… -5 asteen välimaastossa. Lämpötilat ovat viitisen astetta tavanomaista lämpimämpiä. Laajoja yhtenäisiä sadealueita tai myrskyjä ei maan yli kulje, vaan sateet ovat melko hajanaisia. Sää on myös melko pilvistä, täysin aurinkoisia päiviä ei todennäköisesti nähdä tällä viikolla eikä juuri ensi viikollakaan. Seuraava viikkokin näyttää pitkälle siis sään osalta ennusteissa samankaltaiselta.
Lumipeite on ehtinyt kadota kokonaan jo paikoin etelä- ja lounaisrannikolta. Pohjoisessa lunta kuitenkin vielä riittää 50-100 cm määrin. Maan keskiosassakin lunta on edelleen kymmeniä senttejä.
Tämä jatkuva pilvisyys on kyllä pop juttu. Ei tartte pelätä UV-säteilyä eikä käyttää aurinkolaseja + ei näy aurinkoon suunnattuja kevättouhuttajien naamoja..:)
Tälläiset säätyypit ovat olleet yleisiä 1989 vuodesta lähtien ja olivat yleisiä myös 1902-1938. 1902-1938 vuosien välillä ei ollut Suomessa yhtäkään niin kylmää talvea kuin 2010-2011 tai 2009-2010. Tähän säätyyppiin vaikuttaa varmasti moni ilmastollinen vaikuttaja. Viimeksi tälläinen vuosien lämmin putki Suomessa oli 2005-2008.
Mutta nyt 2010-luvulla tilanne on muuttunut pohjoisella pallonpuoliskolla jonkin verran. 2006-2007 kaltaisia hyvin lämpöisiä talvia koko pohjoisella pallonpuoliskolla ei enään ole, vaan myös kylmiä pisteitä esiintyy kuten tänä ja viime talvena Pohjois-Amerikassa. Saa nähdä miten tästä jatkuu, minkälainen ilmasto on 2010-luvun lopussa Suomessa itse, veikkaan että kylmiä talvia vielä nähdään Suomessa jonkin verran sekä lauhojakin.
Olen usein sanonut tätä samaa mutta pitkään jatkuvat, paikalleen jämähtäneet säätilat ovat tosiaan nykyään tosi yleisiä, suuntaan jos toiseen. Jos verrataan tätä talvea kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, on vaikea uskoa, että puhutaan edes samasta leveyspiiristä. 2012 talvi alkoi joulukuun alussa 30 senttimetrin lumisateella etelärannikolle ja sen jälkeen talvi jatkoi tasaisena kylmänä ja lumisena – lauhaa helmikuuta lukuunottamatta – maaliskuun lopulle tai jopa huhtikuun alkuun saakka.
Nyt on ollut taas kaksi täysin päinvastaista talvea. Oli suuri pettymys, ettei edes helmikuu tuonut kunnon pakkasia. Kun katsoo ilmatieteen laitoksen sivulta helmikuun pitkän ajan tilastoja, huomaa ääripäiden kärjistymisen. Vuosina 2006-12 mitattiin viisi kylmää tai hyvin kylmää helmikuuta, toki mukaan mahtui myös toinen ääripää eli helmikuu 2008. Nyt on ollut kolme hyvin lauhaa helmikuuta peräkkäin. Neljänkymmenen vuoden aikasarjasta ei löydä vastaavaa kolmen näin leudon helmikuun ”putkea”. Ennätykset on tehty rikottavaksi.
No samaa ihmettelin marraskuussa, joka oli jo neljäs peräkkäinen hyvin lauha marraskuu.
vaikka ensi talvesta on älytöntä vielä puhua, uskaltaisin jo laittaa isohkot summat peliin siitä, että marras- ja helmikuun täytyy olla jo jotain aivan toista kuin viime vuosina.
Valitettavasti en suosittele tuollaisen vedon lyömistä. Minusta on päinvastoin todennäköistä, että seuraavakin talvi on vielä lämmin. Perusteluna on se, että edelliset kaksi nykyisenkaltaista lämpökautta molemmat kestivät n. kolme vuotta, 2006-09 ja 1999-2002. 1990-luvun alun lämpökausi (1989-93/95, riippuen tulkinnasta) kesti vielä pidempään.
Olet oikeassa ettei näin montaa lämmintä helmikuuta ole koskaan ollut peräkkäin. Tammikuu sitä vastoin oli Kaisaniemessä normaalia lämpimämpi vuosina 1988-2002 eli 15 kertaa peräkkäin, joten miksei sama voisi tapahtua helmikuussakin. Kuten sanot, ennätykset on tehty rikottaviksi ja jokainen lämpökausi tekee uudet ennätykset. En usko että ilmakehä muistaa omaa tilaansa esim. vuosi sitten, joten lämmin säätyyppi on joka kerta yhtä todennäköinen.
Tämäkin lämpökausi loppuu toki joskus. Mutta nykytilanteen jatkuminen on minä tahansa hetkenä paljon todennäköisempää kuin raju muutos.
Minäkään en suosittele Jussille lyömään tuollaista vetoa. Niin kuin Orlando sanoo ilmakehällä ei ole tässä mielessä muistia. Jos esim kylmän, normaalin ja lämpimän kuukauden todennäköisyys on kullakin 1/3, neljä peräkkäistä lämmintä sattuu todennäköisyydellä 1/81. Siitä huolimatta ensi helmikuu on lämmin todennäköisyydellä 1/3.
No ei sillä ole muistia lämpimäänkään suuntaan..:) Oisko vuoro lähemmäs keskiarvoja välillä?
All in all, tässä on kyse meillä suursäätilasta ei lämpökausista tai kylmistä kausista. Enemmän täällä on periaatteessa potentiaalia kylmään kuin vielä kovin paljon lämpimämpään, edellyttäen, että talvisin virtaus alkaa käydä enemmän mantereelta tai pohjoisen kantilta.
Osaako Aleksi sanoa, kun puhutaan koko vuoden keskilämpötilasta, miksi kaikki viralliset tahot seuraavat vain kalenterivuoden (tammi-joulukuu) keskilämpötilaa? En ole ikinä nähnyt mitään artikkelia tai kirjoitusta jossa olisi seurattu vuoden keskilämpötilaa liukuvasti. Onko jokin syy miksi näin ei tehdä? Vai olenko minä ainoa, jolle tämä on tullut edes mieleen?
Itse olen tehnyt tällaista vertailua mielenkiinnon vuoksi, koska minusta pelkkien kalenterivuosien tarkastelu rajoittaa näkymää ja antaa väärän kuvan siitä vaihteluvälistä, jolla vuoden keskilämpötila voi todellisuudessa olla. Jos tarkastellaan kalenterivuosia, niin 2008 oli Kaisaniemessä lämpimin vuosi (7,6 astetta) ja 2014 oli toisella sijalla (7,3 astetta). Kuitenkin liukuvalla keskiarvolla nähdään, että toukokuu 2013 – huhtikuu 2014 oli lämpimämpi kuin kumpikaan näistä, 7,9 astetta. Omien laskujeni mukaan tuo oli myös koko mittaushistorian lämpimin vuoden mittainen jakso, kun edellinen ennätys saavutettiin vuosina 2007-08.
Viimeisimmän jakson (helmikuu 2014 – tammikuu 2015) keskilämpötilaksi tulee Kaisaniemessä 7,7 astetta. Seuraavalle jaksolle tämä tulee nousemaan, koska kuluva helmikuu on varmasti lämpimämpi kuin viime vuonna. Jos ja kun kevät jatkuu huippulämpimänä, on odotettavissa että em. ennätys rikkoutuu lähiaikoina ja todennäköisesti päästään 8 asteen yläpuolelle.
Oletko Orlando miettinyt, että miksi Kaisaniemessä on nykyisin lämpöisempää paljonkin kuin esim. lämpöisenä vuonna 1938. Itselläni pistää silmään esim. termisen kevään 2013 kartassa Helsinki omanlaisella päivämäärällään, joka on jopa Hankoakin aikaisempi :
http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/kevaan_alku_2013.gif
Kaisaniemessä vaikuttaa UHI-ilmiö merkittävästi, eikä tässä kaikki. Laivaliikennekkin on kasvanut varmasti Helsingin edustalla 1930-lukuun nähden, joka pitää meren auki talvella aina laajoin aluein. Jolloin mereltä puhaltava tuuli on nykyään hieman lämpöisempi kuin ennen.
Suurimmaksi osaksi johtuu varmaan siitä, että koko ilmakehä on nyt lämpimämpi kuin silloin. Esim jos verrataan joulukuuta 1929 ja 2006, jotka olivat molemmat säätyypiltään hyvin samanlaisia, eli ”niin lämpimiä kuin mahdollista”. 1929 keskilämpötila oli 2,9 astetta, 2006 se oli 4,1 astetta. Tästä voidaan päätellä että samalla säätyypillä tulee siis nykyään asteen verran korkeammat lukemat kuin 80 vuotta sitten. Suunnilleen saman verran on maapallon keskilämpötilakin noussut.
Tietysti Helsingin seutu on kasvanut, ehkä sekin vaikuttaa jotain. Vaikkakin kantakaupunki Kaisaniemen ympärillä ei ole juuri muuttunut noista ajoista, samanlaista kivikylää se kai oli jo silloin.
Varmaan sitäkin, ja myös Atlantin pintalämpötilatlämpötilat olivat 1929 hieman kylmemmät kuin nyt, joka aiheutti sen ettei länsivirtaus kyennyt tuomaan samanverran lämpöä avomereltä kuin nyt :
http://2.bp.blogspot.com/-ytOFYQ5RHvk/UAALZOKKpRI/AAAAAAAAAH8/TmFdGTB05GU/s1600/Fig5-3.gif
Ottakaa vertailuperusteeksi mieluummin 850hpa tason lämpötilat, niin mikroilmasto ja meren vaikutus vähenee. Näkee samalla todellisen ilmamassan lämmön.
Kyllä liukuvia 12 kuukauden jaksoja myös seurataan maailmalla. Aivan äskettäin näin että globaalisti jakso helmi 2014 – tammi 2015 oli lämpimin 12 kuukauden jakso tähän asti. Aika todennäköistähän se olikin koska kalenterivuosikin oli sitä. En vaan nyt muista lähdettä.