Tietäjät itäisiltä mailta pakkaseen

Julkaistu
Tässä eivät juokse nuuttipukit, vaan kolme viisasta miestä: Balthasar, Melchior ja Gaspar - itämaan tietäjät. Mosaiikki on 500-luvulta! Kuva: Wikimedia Commons.
Tässä eivät juokse nuuttipukit, vaan kolme viisasta miestä: Balthasar, Melchior ja Gaspar – itämaan tietäjät. Mosaiikki on 500-luvulta! Kuva: Wikimedia Commons.

Joulufriikit saivat juhlansa valkeana, säiden suosioksi sitä kai on sanottava. Viimeistään tämän lauantain kuluessa maan lounaisosan lumen kanssa oli vähän niin ja näin; lauha talvimyrsky teki tehtävänsä. Maan keskiosassa tuo myrskymatala teki toisen tehtävän: se peitti puut niin raskaalla märällä lumella, että puita ja oksia kaatui sähkölinjoille pimentäen pirttejä.  Nyt yöllä myös lounaaseen leviää lumisateita, tosin melko heikkoja. Kuitenkin maa voi saada niistä valkoista väriä ennen pakkasia.

Pakkanen onkin lähipäivien sana. Jospa etelän miehenä pitäisin kunnon pakkasena siinä kymmentä astetta ja enempää, niin sen voisin sanoa toteutuvan koillisesta alkaen sunnuntai-iltaan mennessä jo linjalla Virolahti-Lahti-Tampere-Kokkola. Liikaa pakkasta eli viitisentoista astetta on samaan aikaan paitsi pohjoisessa, jo ainakin Itä-Suomen pohjoisosassa ja Jyväskylän tienoilla. Kireää pakkasta eli 20 astetta on mahdollista löytää ainakin Itä-Lapista. Vaikka muistutan nyt tästä etelän asteikostani: ei 20 pakkasastetta vielä Lapin ihmisiä pelota, ja onko moinen siellä vielä mitenkään kireää…

Mittasin juuri aikaa vain sunnuntai-iltaan asti. Alkuviikolla sitä pakkasta vasta onkin, mutta onneksi vain alkuviikolla tuossa liiallisessa mitassa – oman äskeisen määritelmäni mukaan. Jopa kireää voi pakkanen helposti olla varsinkin tiistaina etelää myöten. Silloin on joululajitelman pyhistä se viimeinen: kolmen kuninkaan – tai itämaan tietäjän – käynti arvokkaine lahjoineen Jeesus-lapsen luona seimen äärellä Betlehemissä. No totuus on myös se, että juhlan merkitys on eri kirkkokunnissa erilainen. Se voi olla Jumalan ilmestymisen tai Jeesuksen kasteen juhla.

Säiden vaarinoton kannalta Loppiainen ei ole tärkeä, mutta tarpeeksi vanhoina aikoina on loppiaisen kintereillä eli heti 7.1. ollut almanakassamme Nuutin päivä, joka nykykalenterissa on nuutinpäivänä 13.1.  Tähän aikaan kuuluu joulun syöminkien ja juominkien – jopa itse joulurauhan – loppua. Arjen askeesi ja itsekuri valtaavat alaa. Tosin viikon saa jatkoaikaa, jos päättää elää nykyisen (vuodesta 1708 lähtien) nuutinpäivän mukaan. Kutkuttava ajatus – antaa muiden mennä loppiaisen, minä ehkä nuutinpäivän mukaan. Joulurauhanhan piti Ruotsin valtakunnassa kestää 20 päivää. Suunta on kuitenkin selvä, juhlasta mennään kohti arkea. Arkityöt alkavat. Ja nyt loppiaisena on kipakka pakkanen.

Koska loppiaisen paikka oli heitteillä 20 vuotta (1972-1992), se sekoitti myös nuuttipukkien aikataulun, joka nyt on jäänyt 13:nteen päivään. Sen päivän säätä ei vielä jaksa arvailla, mutta taitaa olla niin, että nuuttipukit tarkenevat joulupukkia paremmin. Ainakin jo 7.1. on lännestä alkaen loppiaista lauhempaa, ja loppuviikolla sitä lauhaa vasta onkin. Lyhyeksi siis jää loppiaisaaton ja loppiaisen pakkanen, eikä uutta samanlaista ole näkyvissä. En tiedä, oliko tämä nyt hyvä näkökulma näin sydäntalven kynnyksellä.

 

http://yle.fi/uutiset/nuutinpaiva_korjaa_joulun_pois/5058387

http://www.tunturisusi.com/joulu/nuutinpaiva.htm

Lähteenä myös Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto.

 

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Magi_%281%29.jpg

 

 

 

 

Yksi ajatus artikkelista “Tietäjät itäisiltä mailta pakkaseen”

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.