Historian opettajani Pongo sanoi aikoinaan, että se, joka ei tunne historiaa, ei voi ymmärtää nykyisyyttä. Kun on töissä sääpalveluyrityksessä, niin on hyvä joskus pysähtyä ja aprikoida, mistä tämäkin oikein alkoi. Tämä sään ennustaminen siis.
Ihmiset ovat aina olleet kiinnostuneita tulevan ennustamisesta. Kerrotaan että muinaiset babylonialaiset yrittivät ennustaa sään muutoksia pilvien tai optisten sääilmiöiden avulla. Tämä tapahtui noin 650 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Eli varsin vanhasta tieteestä tässä on kyse.
Kiinalaiset jakoivat noin 300 eaa kalenterissaan vuoden 24 jaksoon, joista jokaiselle oli omanlaisensa sää.
Tärkein henkilö sään ennustamisen alkuajoilta on kreikkalainen filosofi Aristoteles, joka julkaisi noin vuonna 340 eaa teoksen Meteorologica. Aristoteles esitti ensimmäisenä teorioita siitä miten pilvet, sateet, tuulet, raekuurot, ukonilmat ja rajumyrskyt muodostuvat.
Osa teorioista – kuten esitys veden kiertokulusta – oli yllättävän päteviä. Osa meni täysin metsään: esimerkiksi maanjäristykset olivat Aristoteleen mukaan maanalaisten tuulien tekosia.
Joka tapauksessa Meteorologicaa pidettiin säätieteen teoria-auktoriteettina melkein 2000 vuotta. Vasta 1600-luvulla Aristoteleen teorioita sään ennustamisesta alettiin kyseenalaistaa.
Renessanssin myötä noin 1500-luvulla huomattiin, että perimätieto ja henkilökohtaiset havainnot eivät riitä sään ennustamisessa. Tarvittiin ymmärrystä ja mittauksia ilmakehästä. Tästä jännittävästä käänteestä sään ennustamisessa ennustan kirjoittavani lisää tänä keväänä.
Lähteitä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Weather_forecasting
http://earthobservatory.nasa.gov/Features/WxForecasting/wx2.php
ucmp.berkeley.edu/history/aristotle.html
http://classics.mit.edu/Aristotle/meteorology.1.i.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4n_ennustaminen#Historia
http://historianet.fi/palle-vibe/1643-1738-meteorologian-alkuvaiheet-0
http://fi.wikipedia.org/wiki/Meteorologia_%28Aristoteles%29
Pongo – siis historian tohtori, joka opetti Lahdessa? Oli minunkin historian opettaja..:)
Kyllä vaan.
Salpausselän lukiossa?
Jaa-a. Mielenkiintoinen juttu sinänsä, mutta kyllä valitettavasti on jälleen todettava, niin uskomattomalta kuin se tuntukiin, että ei se sään ennustaminen ole yhtään kehittynyt noilta päiviltä. Puolet osuu oikeaan ja puolet menee täysin metsään. Vaikka on kalliit tietokoneet ja laitteet ja pitkät opinnot. Tällä en halua syyllistää sinua, sinun vikahan se ei ole, mutta aika järkyttävää on seurata tätä touhua, kun ennustukset heittävät häränpyllyä monta kertaa päivässä.
Joo ei ole kehittynyt, nytkin viikonlopun säätä on veikkailtu edestakaisin. Yllättäin heidän omissa arvioissa veikkaukset osuvat kohdilleen kun jälkikäteen arvioidaan nämä ennusteet. Tästä on tehty enemmän mediaseksikästä jonka vuoksi työn vaativuuteen nähden aivan jäätävät liksat. Kiva olis näin veronmaksajana tietää Ilmatieteenlaitoksen lasku. ”Yhtiössä” on varmasti lukuisia suojatyöpaikkoja, ylijohtajaa, yli metrologia ja yli sitä tätä.
Kyllähän Ilmatieteenlaitoksen ”laskut” ovat ihan julkista tietoa, että siitä vaan etsimään tietoja. Niitä tosin on Forecan blogissa turha kysellä, koska ainakin kun viimeksi tarkistin, oli Foreca yksityinen yritys eikä millään lailla kytköksissä Ilmatieteenlaitokseen (paitsi luultavasti siten, että maksoivat laitokselle tuhottomia summia rahaa saadakseen laitokselta verovaroin tuotettua dataa).
Älkää nyt viitsikö.
Voitte aivan hyvin käyttää niitä Aristoteleen ennustuksia. Tosin hän ei tainnut niitä kaikkiin syrjäkyliin tehdä.
Nykyisin ennusteet osuu just eikä melkein, vaikka Etelä-Suomeen niitä on harvinaisen vaikea tehdä.
Hyvää vuodenjatkoa.
Älä nyt itse selitä, vai osuu just eikä melkein. No melkeinhän se on metri rannastakin. Eikä kannata ohjeistaa muita tekemään yhtään mitään.
Eihän tuo maanalainen tuuli kuulosta ollenkaan pieleen menneeltä! Maan vaipan virtauksia kyllä voisi kuvailla sanalla tuuli, vaikka kuuma jähmeä kivi siellä liikkuukin, eikä ilma. Ja nuo virtaukset liikuttelevat mantereita…
”Se joka ei tunne historiaa, ei voi ymmärtää nykyisyyttä”.
Hienosti sanottu. Noinhan se on.
Tuosta hieman aasinsiltaa käyttäen tiedustelen sinulta hieman historiasta.
Alla olevasta linkistä löytyy pari graavia. Yhdessä lämpötiloja muutaman sadantuhannen vuoden takaa. Toisessa nykyisen interglaciaalimme ajalta.
Voiko noista graafisista päätellä mitään tähän nykyiseen ilmaston lämpenemiseen nähden?
http://www.climate4you.com/GlobalTemperatures.htm
Taitaa Tiinalla olla kiireitä, joten ehtisikö Liisa vastata, kun on tähän nykyiseen ihmisen aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseenkin perehtynyt? Siis mitä noista kahdesta graafista (fig.2 ja 3) voi päätellä?