Alkuviikko on ollut paikoin ennätyksellisen kuuma – paikkakuntakohtaisia elokuun lämpöennätyksiä rikottiin tiistaina 5.8. Lapissa, kun lämpötila kipusi useilla paikkakunilla yli 30 asteen. Esimerkiksi Sodankylän Vuotsossa ei ole koskaan ennen mitattu yli 30 asteen lukemia elokuussa.
Maanantaina 4.8.2014 koettiin kuluvan kesän kuumin päivä, kun elohopea kipusi mittarissa Porissa jopa 32,8 asteeseen. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään oikea kesän lämpöennätys. Mediassa toitotetaan kuitenkin toisinaan hölmönlaisesti esimerkiksi alkukesällä päivittäin kesän lämpöennätyksen rikkoutuneen, kun lämpötila vääjäämättä kipuaa päivä päivältä yhä lämpimimpiin lukemiin auringon tehon kasvaessa.
Lämpöennätyksestä voidaan puhua, jos lämpötila ei ole koskaan aiemmin kyseisenä ajanjaksona kohonnut yhtä korkealle tietyllä alueella. Kesän oikea lämpöennätys on siis 37,2 astetta Liperistä vuonna 29.7.2010. Elokuun maanlaajuinen kaikkien aikojen lämpöennätys jäi maanantaina vain asteen päähän (33,8 astetta),
Joku voisi kommentoida tähän:”Minun lämpömittarini näytti kylläkin maanantaina 34,7 astetta Kokemäen Sonnilassa klo 16.25 .” Mittari voikin olla ihan oikeassa, mutta se voi olla väärin asennettu. Kyseessä ei siis ole virallinen säähavainto, jotka mitataan valtion ylläpitämässä havaintoasemaverkossa. Virallisia mm. lämpötilaa mittaavia säähavaintoasemia on maassamme parisen sataa. Olisi toki epätodennäköistä, että jossakin päin ei olisi ollut vieläkin lämpimämpää, sillä eihän havaintoverkosto tietenkään voi koko maata täydellisesti kattaa.
Havaintoasemat ovat kuitenkin pyritty sijoittamaan paikkakunnan ilmastoa parhaiten edustavaan maastoon, ja mittareiden sijoitukselle on tarkat sääntönsä. Jonkun takapiha ei välttämättä ole koko aluetta yleisesti edustava, vaan pieni erillinen mikroilmastonsa.
Oikeaoppinen sääaseman asennus
Lämpömittari
Lämpömittarin tulee sijaita aukealla paikalla kahden metrin korkeudella suoralta auringonvalolta sekä sateelta suojatussa valkoisessa, tuulta läpäisevässä suojakotelossa. Seinällä ikkunan takana sijaitseva lämpömittari on siis virheellisesti asennettu – talon seinä voi huokua lämpöa ja ikkunat falskata talvella.
Sademittari
Sademittarin tulee olla sellainen, että tuuli muodostaa mahdollisimman vähän pyörteitä mittarin kohdalla eli haittaa mahdollisimman vähän sateen osumista mittariin (lumi pöllyää talvella helposti tuulen mukana). Mittarin korkeus tulee olla 1,5 metrin korkeudessa ja koska sade voi tulla viistossa, tulee mittari sijaita aukealla paikalla niin, että mittarin ja esteen välisen etäisyys on vähintään n. kaksi kertaa pidempi kuin esteen korkeus.
Tuulimittari
Oikeaoppisesti asennetun tuulimittarin tulee sijaita noin 10 metrin korkeudessa maanpinnasta, eikä mittarin läheisyydesä saa olla esteitä jotka ylittävät mittarin sijaintikorkeuden.
Onko sinulla omaa sääasemaa, ja oletko saanut sillä mielenkiintoisia mittaustuloksia? Itselläni oli oma asema joskus Kokemäellä, tein säähavaintoja säännöllisesti jo 10-vuotiaasta lähtien. Kerran sain mitattua 27,4 m/s kovan tuulenpuuskan (mutta mittari ei ollut kuitenkaan oikeaoppisesti asennettu)!
Itse katson täältä: http://saa.nevavuori.fi/nyt/nyt.html
Uudenkaupungin ilmastoa kuvaavaa asemaa ei ole uudenkaupungin lähellä, vaan lähin vähänkin vastaava taitaa olla Turussa. Sääli, sillä täällä on usein lämpimämpää kuin turussa.
Nyt hieman meni jo lähes saivartelun puolelle tuo kesän lämpöennätyksestä ”nipottaminen”. Ehkä pitäisi sanoa ”kuluvan/tämän kesän tähänastinen korkein virallisesti mitattu lämpötila sääasemalla xxxxx.” Ei silti, kyllä tarkkuus on hyväksi näissä asioissa. Muuten tuo loppuosa mittareiden sijoittelusta yms oli silkkaa asiaa. Olen antanut piupaut ihmisten kertomuksille kaikenlaisista lukemista jo vuosikymmeniä. Kotona olevista lämpömittareista katselen suuruusluokkaa, heittoa on helposti pari astetta varmaan, verrattuna jos olisi kunnon mittarit ja oikea sijoitus niille.
Monilla ihmisillä on nykyään sademittarit pihallaan. Osaatko sanoa, kuinka paljon niiden lukemat heittävät, jos mittari laitetaan virallisen mittarin viereen ? Kyse on siis kaupasta ostetusta parin euron mittarista.
Myös minua tuo asia on kiinnostanut, joten kerran sitten otin tarkat mitat kaikista asiaan vaikuttavista dimensioista. Sain tulokseksi, että mittari aliarvio sateen 1 %:n verran. No tuo tietysti menee mittaussessioni virhemarginaalin sisään, mutta ainakin se mittari oli tarkka. Näitä halpoja sademittareitahan on eri valmistajilta joten tulokseni ei ole yleispätevä. Minäkin olen joutunut vaihtamaan toiseen mittariin. Tärkeätä on että asentaa mittarin suoraan, koska vinossa se aliarvio sateen (paitsi jos sade tulee viistosti siltä suunnalta mihin kallellaan). Joskus olen tarkkailut mittaria ja oikein suuripisaraisella kaatosateella siinä käy aikamoinen roiske kun pisarat iskevät siihen n. 45 astetta viettävään suppilo-osaan. Sademäärä tietysti pienenee, koska vastaavaa kompensoivaa roisketta ei pääse ulkopuolelta mittariin. Epäilen myös että rakeet helposti pomppivat ulos lasin noista vinoista seinistä. Kannattaa katsoa itselleen sellainen mittari, että ylhäällä on tarpeeksi syvä tasalevyinen osuus.
Poikkean hieman aiheesta, mutta mahtaisikohan ensi viikko vihdoin tuoda pientä vaihtelua tähän ”pätsikeliin”? Muutamana päivänä on näyttänyt siltä, Atlantilta voisi tulla isohko matalapaine Suomeen. Aamun ennusteajossa se oli jäämässä Norjaan, mutta päivälämpötilat olivat jonkin verran alempia kuin tällä viikolla.
Voisiko olla toivoa, että pikku hiljaa palattaisiin normaalimpiin elokuun lukemiin?
Tuskin. Tämänhetkinen ennuste näyttää seuraaville 5 päivälle samaa 30 asteen hellettä kuten tähänkin asti, sen jälkeen ensi viikolla näkyy juuri nyt viilenevää mutta tuo ennuste ehditään vielä perua moneen kertaan. Tällaiset helleaallot eivät juuri koskaan lopu vähitellen, asteen pari päivässä, vaan ne yleensä loppuvat kertarysäyksellä, kun joku matalapaine menee ohi ja poistaa kerralla 15 astetta lämpötilasta. Tuollaiseen rysäykseen asti helleaalto yleensä vain yltyy yltymistään.
Saisi matalapaine minunkin puolesta tulla, mutta ei aivan päälle. Voisi ehkä taas tulla rajuja ukkosia
Ei vielä ole matalapaineiden aika, se tulee vasta joulukuussa. Kesäisin Atlantilla ei yleensä edes ole matalapaineita, tai jos on niin ne ovat hyvin heikkoja ja kuolevat tänne ehtimistään, täysin eri tilanne verrattuna talvikauteen.
Suomen ilmasto 2010-luvulla:
Talvi (joulu, tammi, ja helmikuu):
0 -10 astetta lämmintä, myrskyjä, voimakkaita tuulia, sateita lähes päivittäin. Ajoittain lyhyitä pakkasjaksoja.
Kevät (maalis-huhtikuu)
Lämpötila 10-25 astetta, enimmäkseen poutaista.
Kesä (touko – syyskuu):
Lämpötila 25-35 astetta. Kuivaa ja lähes täysin sateetonta, lukuunottamatta ajoittaisia ukkoskuuroja.
Syksy (loka – marraskuu):
Lämpötila 10-25 astetta, enimmäkseen poutaista.
Hyvinkin tuo ennuste on pitänyt paikkansa vuonna 2014, saa nähdä toteutuuko vielä syksyn osalta. Vuodelta 2010 kesä olisi kyllä ”25-40 C”, Liperin lämpöennätys kun oli reilut 35 C
2000-luvun puolella tämä ennuste on pitänyt paikkansa varmaankin paremmin kuin viralliset pitkän aikavälin ennusteet.
Anteeksi reilut 37 C
eihän ns. virallisia mittareita ole tarpeeksi oikeissa paikoissa niin että yksityisten mittareita voisi sanoa heti väärin asennetuiksi
Tämä on vasta alkua. Kun ilmasto on lämmennyt sen 5 astetta, tulee ”mielenkiintoiset” paikat.
Sanopa muuta. Kun ilmaston lämpenemisestä alettiin puhua joskus 80/90-lukujen taitteessa, arveltiin että 100 (hurjimpien ennusteiden mukaan 50) vuoden päästä siitä Suomessa olisi Puolan tai Saksan (silloinen) ilmasto. Nyt kun se on jo toteutunut alle 30 vuodessa, voidaan jälkeenpäin todeta että totuus oli tarua ihmeellisempää!
Ja suunta on edelleen ylöspäin – jyrkkenevästi.
Minusta mikään ei ole turhauttavampaa kuin se, että meteorologit jauhavat koko ajan ”normaalia kausivaihtelua” ja ”kyllä tämä mahtuu pitkän ajan haitariin”. No, tietysti kun tilastoja tarpeeksi käännellään ja väännellään, tornadokin mahtuisi pitkän ajan kausivaihteluun, mutta kyllähän tässä viime vuosina on nähnyt sokea otsallaankin, miten ällistyttäviä sääilmiöitä meille on jo nyt tarjottu.
Tietysti jos laittaa jäitä hattuun hetkeksi, niin vuosikeskiarvot eivät ole vielä karanneet käsistä. Niissä on ollut vaihtelua, tosin kaikki vuodet käytännössä ovat keskimääräistä lämpimämpiä, osa niin kuin tämäkin vuosi selvästi.
Tähän olisi mielenkiintoista kuulla Markuksen mielipide. Etkö koskaan itse äimistele, miten tällaiset äärisääilmiöt oikein seuraavat toisiaan?
Tällaiset äärisääilmiöt muuttavat suomalaista elämää ja asumistakin aika tavalla. Suurin osa asunnoista on rakennettu kaudella, jolloin kesät olivat vielä ”vanhanaikaisia” ja hellepäiviä oli satunnaisesti. Mitään ilmastointilaitteita, kaukojäähdytyksiä ynnä muita ei tarvinnut miettiä. Nyt viikkojen, jopa kuukausien lämpöaaltoja sattuu melkein joka vuosi. Se pitäisi huomioida rakentamisessa, mutta säästösyistä niin ei tehdä.
Totta kai on tärkeää, että pakkanen pysyy sisältä pois talvella, mutta uskallan sanoa, että näinä viikkoina ainakin miljoona suomalaista nukkuu huonosti ja se näkyy varmasti työtehossa.
”mittarin ja esteen välisen etäisyys on vähintään n. kaksi kertaa pidempi kuin esteen korkeus”
Miten tuo pitäisi ymmärtää? Kuvassa näyttäisi olevan usean metrin korkuisia puita, eikä etäisyys puista mittareihin näyttäisi olevan vähintään kaksi kertaa puiden korkeus?
Vai eikö tuossa pisteessä ole sademittaria?
Todellisuudessa lauhat&lämpimät eivät koskaan jatku suoraviivaisesti koko ajan. Useimmat muistavat, että kärventävän kesän 2010 jälkeen tuli harvinaisen kylmä talvi, joka alkoi jo marraskuulla, jolloin pääsi Helsingissäkin jo hiihtämään. Samoin kävi blokkikorkeapaineen vallittua kesällä 2002.
On mahdotonta sanoa, miten nyt käy, mutta haluan sanoa, että vaikka selvä trendi on lämpenevä, välillä tulee myös viileämpiä kausia. Meteocielin sivulla (ranskalainen) on pari kertaa päivässä päivitettäviä CFS-ajoja tuleville kuukausille ja niissä on ollut paljon viitettä, että talvesta voisi tulla melko kylmä, vaikka tietysti talven ennustaminen nyt on todellista hakuammuntaa.