Elämme keskikesän aikaa, jolloin lämpötila ja UV-säteilyn määrä ovat Suomessa korkeimmillaan. Tällä viikolla UV-säteilyn määrä on päivällä aurinkoisella säällä maan etelä- ja keskiosassa 6:n tienoilla, muualla maassa lähellä arvoa 5. Tällainen säteilymäärä riittää polttamaan aurinkoon tottumattoman ihon 10-60 minuttissa, riippuen ihotyypistä. Suomessa on vain pari kertaa mitattu UV-indeksin arvo 7.
Välimerellä UV-säteilyn määrä on kesällä luokkaa 9-11 (suojaamaton iho palaa 5-30 minuutissa) ja päiväntasaajan seudulla yleisesti koko vuoden 10-15.
Korkeimmat maapallolla esiintyvät UV-säteilyarvot lähentelevät Perun Andeilla arvoa 25 – jossa iho palaa hyvin nopeasti, vain 2-10 minuutissa. Näin korkean säteilymäärän mahdollistaa vuoristoseutu, jossa ilmakehä on ohuempi, sekä sijainti lähellä päiväntasaajaa, jossa aurinko paistaa kohtisuorasti maata kohden.
UV-säteily on silmälle näkymätöntä, mutta sen allonpituus on vain hieman lyhyempi kuin näkyvän valon lyhyin aallonpituus, eli violetti. Siksi sen voimakkuutta on hankala arvioida vain katsomalla ulos. UV-säteilyn määrään vaikuttaa ensisijaisesti pilvisyys ja auringon korkeuskulma. Lämpötila vaikuttaa UV-säteilyn määrään vain vähän, on harhaluuloa että jos on lämmin, niin automaattisesti myös UV-säteily on voimakasta. Myös maanpinnan laatu vaikuttaa UV-säteilyn määrään, esimerkiksi puhdas valkoinen lumipeite lähes tuplaa UV-säteilyn määrän.
Pilvet luonnollisesti vähentävät maanpinnalle saapuvaa UV-säteilymäärää. Mutta pilviselläkin säällä voi ruskettua. Ohuet yläpilvet vaimentavat UV-säteilyä vain n. 10 %, tavalliset kesäiset kumpupilvet n. 50% ja paksu yhtenäinen pilvikatto n. 70%. Päiväntasaajalla siis täysin pilviselläkin säällä maanpinnalle saapuvan UV-säteilyn määrä vastaa keskipäivällä n. luokkaa 4, jossa iho voi palaa 15-90 minuutissa. Ei ole siis ollenkaan hölmöä ottaa aurinkoa tropiikissa pilvisellä tai jopa sateisella säällä, jos vain tarkenee. Hölmömpää tosin on esimerkiksi palvoa aurinkoa ruskettumisen toivossa klo 18 jälkeen, vaikka olisi pilvetöntä ja lämpömittarissa lukemat 30. Auringon korkeuskulma on jo silloin nimittäin kaikkialla maailmassa niin pieni (UV-indeksin arvo alle 2), että UV-säteilyä saapuu maanpinnalle erittäin vähän, sillä se kulkee paljon pidemmän matkan ilmakehän läpi kuin keskipäivällä, ilmakehä imee säteilyä ja heijastaa suuremman osan myös takaisin avaruuteen. UV-säteilyltä suositellaan suojauduttavan, kun sen arvo on 3 tai yli.
Korkeimmillaan UV-säteilyn määrä on Suomessa kesäaikaan klo 13-13.30, eli silloin kun aurinko on taivaalla korkeimmillaan (idässä hieman aiemmin kuin lännessä). Tällä hetkellä keskikesällä UV-säteilyltä tulee suojautua klo 10-17 välisenä aikana, jolloin UV-indeksi on yli 3. Tämä on myös se aika jolloin aurinko ruskettaa parhaiten.
Kuva 1: http://www.temis.nl/ ;Copyright © KNMI/ESA
kaavio: Aleksi Jokela
Anteeksi nyt jos sorvaan peffaan sitä kuuluisaa pilkkua, mutta eihän lumipeite tuplaa saapuvaa UV-säteilyä vaan ainoastaan heijastaa jo kertaalleen saapuneen säteilymäärän tehokkaammin takaisin maanpinnasta ylöspäin jonne se muuten jäisi. :-)
Tänään Hesarissa oli uutinen, että Boliviassa Andien vuoristossa on saavutettu uusi UVI-maailmanennätys eli UV-indeksi oli ollut peräti 43! Tietääkö joku, mikä on teoreettinen maksimi eli paljonko UVI olisi ilmakehän ulkopuolella, esimerkiksi Kansainvälisellä avaruusasemalla, mitattuna?
> Tänään Hesarissa oli uutinen, että Boliviassa Andien vuoristossa on saavutettu uusi UVI-maailmanennätys > eli UV-indeksi oli ollut peräti 43! Tietääkö joku, mikä on teoreettinen maksimi eli paljonko UVI olisi
> ilmakehän ulkopuolella, esimerkiksi Kansainvälisellä avaruusasemalla, mitattuna?
43? x)
Huh huh! En menis tuonne aurinkoa ottamaan
Tästä se lähtee, mutta sitten se indeksihomma on juttu, johon en ainakaan minä ole perehtynyt. Auringonsäteily on lyhytaaltoista UV-säteilyä, josta esim. ilmakehän otsonikerros suodattaa vahingollisimpia aallonpituuksia pois. Otsonikerros elää niin, että siinä on ohuempia ja paksumpia kohtia, mutta eniten vaikuttaa tietysti leveysaste eli säteilyn määrä.
Aurinkovakio eli säteilyn määrä ilmakehän ulkorajalla. Eli myös avaruudessa meidän aurinkokunnassamme, kun katsoo muiden planeettojen samaa vakiota.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkovakio
olen polttanut itseni laiturilla ilta-aurinkoa ihaillen kellon ollessa lähempänä ilta kahdeksaa ja mittarissa varmaan tuo 30 astetta.mikäs tämän selittää
Siinä tapauksessa ihosi on äärimmäisen herkkä palamaan, sillä säteilyn määrä tuohon aikaan illalla on indeksillä ilmaistuna alle 1, jotakuinkin sama määrä joka lankeaa esimerkiksi etelässä maan pinnalle päiväsaikaan keskitalvella. Toki vedenpinta myös heijastaa pienen osan säteilystä lisäten hieman säteilyn määrää veden äärellä.