Tämä pitkäperjantai oli maan eteläosan sisämaan paikoin yli 15 asteen maksimilämpötiloineen kevään tähän asti lämpimin päivä. Se antaa osviittaa myös muista pääsiäispyhistä ja nimenomaan etelässä – ja varmimmin sisämaassa. Ansaittua lämpöä on jo myös Suomessa. Vielä tarvitaan luonnon heräämistä, ja taas kerran kaikki talven jälki-ilmiöt on pitkäksi ajaksi pois pyyhitty. Tosin Suomi on niin pitkä maa pohjois-etelä -suunnassa, että on siinä muistamista, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, jos mielii koko suomenkieliselle maailmalle puhua. Mutta ei se sää nyt pohjoisessakaan rumaa ole.
Alkuviikon kuluessa mennään myös etelässä kohti viileämpää versiota keväästä, kunnes viikon päästä on jälleen ainakin vähän lämpimämpää, ainakin maan länsiosassa. Näin siis tietokoneet ja sääkartat, mutta kai se kevät ja pääsiäinen jotain muutakin ovat. Lammasta ja suklaamunia kenties, ja entäs pitkien pyhien sukuloinnit ja muut sosiaaliset suhinat. Kevättä on saattanut lähteä myös karkuun tai matkalle jo pidemmälle kevääseen, sitä ikään kuin vastaanottamaan. Joka tapauksessa pääsiäinen on useimmille ihmisille edes jotain muuta kuin tuikinormaali arki – tai ainakin mahdollisuus siihen. Kesämökkiä voi katsastaa, terassitkin kutsuvat Ja onhan juhlassa sanomaa jo itsessään. Ainakin Helsingissä on ollut tietääkseni myös sellainen perinne, että on kokoonnuttu pääsiäisaamuna katsomaan, miten aurinko noustessaan tanssii.
Mutta välissä on vielä lankalauantai, jolloin voi sattua kaikenlaista; saavathan noidat siellä kyöpelinvuorellaan ja vähän muuallakin mellastaa rauhassa.