Sadekuuroja ei niin vain ennusteta oikein – ei heinäpellolle eikä huvikäyttöön

Julkaistu
Heinäaika on vanha sääpalvelun sesonki. Kun seipäiden tilalla ovat paalit, tarvitaan monen päivän pouta. Sääriski on moninkertaistunut, mutta ilmasto on se sama. Farmit tarjoaa kelvollista sääpalvelua. Kuva: Northsky71/flickr
Heinäaika on vanha sääpalvelun sesonki. Kun seipäiden tilalla ovat paalit, tarvitaan monen päivän pouta. Sääriski on moninkertaistunut, mutta ilmasto on se sama. Farmit tarjoaa kelvollista sääpalvelua. Kuva: Northsky71/flickr.

Vihdoin ukkoskuuro, edes tämä pieni, ja vaikka sadekin jäi vähäiseksi. Toivottavasti ilma nyt viilenee parilla asteella, kuten Testbed-mittausverkoston ( http://testbed.fmi.fi/ ) lämpötilat antaisivat aihetta olettaa. Vantaalla ehdittiin jo 20 asteeseen, mutta Kiikalassa ja Hämeelinnassa on samaan aikaan 18,5 astetta. Ja sieltä päin ilma nyt virtaa, koska kapea sadekuurojen vyöhyke liikkuu kaakkoon. Tai riittäisi, että ilma edes vähän kuivuisi; hikoilu jo kyllästyttää. Ja tämä siis Helsingin näkökulmasta.

Kovin ovat olleet paikallisia sadekuurot täällä etelässä, josko niitä on monella paikalla edes tullut. Maan keskiosaan ukkoskuuroja on riittänyt selvästi enemmän. Tietokone on yliennustanut etelän sateita. Mutta toisaalta, kuurot ovat kuuroja ja yleensä nopeasti ohimeneviä. Paitsi joskus, kun ne asettuvat jopa satojen kilometrien jonoiksi ilmavirtauksen suunnassa, kuin helminauhoiksi. Tällöin ne seuraavat toistaan, ja syntyy alueita, joilla voi sataa ja ukkostella koko päivän. Välimuotona ovat tilanteet, joissa esim. pohjois-etelä -suuntaiset ukkospilvijonot liikkuvat koilliseen. Ajatuskokeella saa selville, millaisilla alueilla sitten sataa.

Jos käyttää sääpalvelunaan pelkkiä tietokoneen laskemia sääsuureiden ajallisia ja paikallisia pistearvoja (ja vielä tulkitsee ennusteen niin, että ukkospilvi juuri sillä hetkellä on täsmälleen siinä kohdassa) eli ns. ”täsmäsää”-tyyppisiä internet-tuotteita, on todella, todella heikoilla, jos on vaikka ammatinharjoittaminen kyseessä. Lisää tietoa säästä on ihan pakko hankkia, tai kasvattaapahan sitten omaa riskiään.

Minun neuvoni on, että aina olisi pyrittävä pääsemään käsiksi karttamuotoiseen esitykseen, oli kyse sitten havainnoista tai ennusteista. Näin voi edes teoriassa hahmottaa, miksi vaikka noissa ”täsmäsäissä” on se tippa tai ei ole. Sadealueet esimerkiksi ovat aina, niin ennusteissa kuin luonnossakin, jonkin kokoisia ja muotoisia. Isoja tai pieniä. Alueiden rajoilla tulee aina virhettä ennusteisiin, koska ei niitä niin tarkasti osata. Lisäksi satavat alueet muuttavat alati muotoaan, ja puhumattakaan,  missä kohtaa sadealuetta ne voimakkaimmat sateet sitten lopulta ovat.

Kuurosateet ovat hyvinkin kapea-alaisia. Tietokone osaa päätellä, kuten meteorologikin havaintoaineistosta, millä alueilla sadekuurojen ja ukkosen mahdollisuus on mitenkin suuri. Tai että lisääntyykö pilvisyys ja jos, niin minkälainen pilvisyys. Mutta siinä, missä meteorologi selittää monimutkaistakin tilannetta erilaisine riskitekijöineen, tietokonepa ottaa ja lätkäisee sadesymbolin juuri siihen, mihin se laskennallisesti saa kunkin kuuropilven. Se unohtaa ohjelmointinsa vuoksi sen, ettei yksittäisten sadekuurojen paikkaa voi ennustaa menestyksellisesti ennen kuin on vaikka sadetutkalta tai satellittikuvasta nähty, mihin niitä on alkanut syntyä. Ja on aivan eri asia, laskeeko tietokone minut jollain hetkellä keskelle isoa sadealuetta vai aivan pienen kuuron reunalle.

Niinpä sadetutkan ja satelliittikuvien käytön ja oman seurannan ja päättelyn on lisäännyttävä, jos halutaan sääpalvelusta sen mahdollinen koko hyöty. Koulujen opetussuunnitelmat ovat ajastaan jäljessä, jos niihin ei sisälly sään ja nykyaikaisen sääpalvelun perusteita. Meidän kaltaisessamme pitkälle kehittyneessä yhteiskunnassa tässä on kyse välttämättömästä kansalaistaidosta. Myös medialukutaidosta. Vaikka ei se tännekin pesiytnyttä laiskuutta ja välinpitämättömyyttä kokonaan kompensoisi: kaikki kun pitää saada valmiiksi pureksittuna, helppona, pinnallisena  ja mielellään hopealautaselta – kuin Manulle illallinen. Osa kansalaisista putoaa kyydistä, ja sitten voidaan keskustella loputtomiin, jätettiinkö heidät vai jättivätkö itsensä. Kiukutella jokainen osaa, myös meteorologille itselle huonoista säistä.

Yksi hyvä esimerkki jo pitkälle viedystä sääpalvelusta on Farmitin jäsenilleen tarjoama osoitteessa farmit.net. Siihen rekisteröitymiseksi tarvitaan mm. maa- tai metsätilan Y-tunnus. Siitä huolimatta vielä on maanviljelijöitä, jotka vaivautuvat hädin tuskin vilkaisemaan oman pisteensä täsmäsäätä, ja siinä on sitten se sääpalvelu amattikäyttöön. Olen alkanut ripittää näitä onnettomia ihan suoraan puhelimessa, mutta se sarka taitaa olla loputon. Mutta pelästyvät edes, kun joku sanoo suoraan heidän yksinkertaisesti toimineen väärin sääpalvelunsa kanssa.

 

 

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/24578558@N03/7416858362/

 

 

 

14 vastausta artikkeliin “Sadekuuroja ei niin vain ennusteta oikein – ei heinäpellolle eikä huvikäyttöön”

  1. Nyt on Juha hukkunut hieman liian syvälle omaan ammattialaansa jos sääpalveluiden tulkitseminen on hänen mielestään välttämätön kansalaistaito joka pitäisi saada koulujen opetussuunnitelmiin heti äidinkielen ja matematiikan väliin. Näin käy meille kaikille – se oma erikoisala on aina sydäntä lähellä ja jos muut eivät sitä ymmärrä ovat he joko tyhmiä tai välinpitämättömiä.

    Kuluttajille tuotettavien sääennusteiden perusongelma on että niiden lähtökohta on tieteellisen datan esittäminen. Sen sijaan lähtökohtana tulisi olla kohdeyleisön kokema sää. Nykyisellään säädataa esitetään tavalla jossa tieteellinen validiteetti säilyy, sen sijaan että datan esityksessä pyrittäisiin täsmäämään niitä odotuksia jota visualisointi tuottaa ja jonka kuluttaja sitten seuraavana päivänä kokee.

    Käytännön esimerkki tästä on nykyinen tilanne jossa meteorologit sanovat että sääennusteet osuvat kohdilleen 85% tarkkuudella, ja kuluttajat nauravat räkäisesti tälle väitteelle. Loppukäyttäjän kokemus on siis aivan jotain muuta kuin tieteellinen validiteetti…

    1. Koska odotukset ja tarpeet sään suhteen ovat eri ihmisillä ja ihmisryhmillä, esim. ammattikunnilla, ei ole mahdollista, etenkään moisen median puuttuessa, esittää säätä jostain ihmeen yleisestä näkökulmasta ja kaikille niin, että oikeat nyanssit tulisivat oikein välitetyiksi. Jos ei ole perustietoa niinkin jokapäiväisestä ja usein tärkeästä asiasta kuin sää ja siihen varautuminen, niin mistä muusta se on kiinni oman välinpitämättömyyden lisäksi kuin kouluopetuksesta? Sama toistuu aina: mitään ei tiedetä, esim. sääpalvelutuotteiden käytön pohjaksi, mutta aina repeää sama jäkätys sääennusteista. Älykäs ihminen ei ollenkaan käytä sääpalvelua, jos se kerran ei koskaan pidä paikkaansa. Niin jopa minä tekisin. Ja teenkin, koska minä tietysti ammattiini kouluttautuneena löydän tarpeeseeni parhaat lähteet. Ja sitten näissä rutinoissa, ei juuri tässä, puhutaan jälkikäteisselittelystä. Missäs on se etukäteisselittely eli varsinainen meteorologin tekemä ennuste, jos on vain nettiä katseltu? Miksi verrataan keskenään nettituotteiden tulkintaa ja meteorologin jälkipuheita toisiinsa? Eikö edes sitä ymmärretä, etteivät tietokonepiste-ennusteita tee meteorologit, vaan ne tulevat tietokoneelta? Meteorologi on ihminen, joka puhuu ja kirjoittaa niin haluttaessa myös etukäteen. Mutta eipä kukaan kysy, joten minun npuolestani pysykööt kaikki vaan siellä netissä ymmärtämättä mitään näkemästään. Vaan en ainakaan minä siitä ota minkäänlaista vastuuta, vain omista tekemisistäni ja sanomisistani ja itse piirtämistäni kartoista ja muista kuvista. Olen yrittänyt selittää, miten kannattaa menetellä, jos on oikeasti kiinnostunut tulevasta säästä, mutta rutina on aina sama ja jatkuu. Joskus voisi valita toisen kohteen huonolle tuulelle tai pahan olon purkamiselle. Kallonkutistajaksi minua ei ole koulutettu.

      1. Juha, rauhoitu hyvä veli !
        Muista että asiakas on aina oikeassa.

  2. Tämän viikon ennuste sekä Forecan että ilmatieteenlaitoksen mukaan ennusti Jyväskylän seudulle perjantaiksi sadetta ja kehnointa säätä koko viikolla. Noh mitä tapahtui? Perjantai oli helteinen ja täysin sateinen sää. Tänään lauantaina ennusteen mukaan piti olla puolipilvinen ja lämpötila 23 C. Noh mitä oli? Lauantaiaamuna satoi 5 mm vettä ja koko päivä pilvinen ja lämpötila korkeimmillaan 20 C illan suussa (muuten ihan tarpeeksi tänä kesänä).

    Jos tämän Forecan palstan antaman sääennusteen kanssa alkaa elämään, niin pettymys ja paha tulee. Siitä on vuosien kokemus. Mielestäni nämä ennusteet tai tällaiset fiasko-palvelut tulisi lopettaa. On niin paljon kehnoihin sääpalveluihin pettyneitä kansalaisia näinä todellista tuloksellista työtä tekevillä ihmisillä. Jos ruma sana pitäisi sanoa, niin sanoisin vähintään, että säätieteilijöiden eli hienosti sanoen meteorologien puheet ovat ihan p..seestä.

    Terveisin erittäin tarkasti seurranneena

    1. Korjaus edelliseen: perjantai oli täysin helteinen ja sateeton sää. Jopa 27 C iltapäivällä Jyväskylässä. Mutta lauantai-ulkoilmatarjoilut mökillä eivät oikein hetkauttaneet ihmisiä ennusteiden myötä. Syvä masennus vallitsi 17 C ja pilvistä möllötystä sään suhteen koko päivän på svenska hela dagen:))

      1. Tämä Wolfgangin vuodatus juuri osoittaa, että säätäkin voisi vähän opiskella kouluissa. Vaikkapa pakkoruotsin tai vanhajuutalaisten tarujen tilalla. Ei lauantai mitenkään yllättänyt, taivas vain ehkä selkeni hieman hitaammin. Etelä-Pohjanmaalla oli kyllä aurinkoista. Mutta kun on tällaisia wolfgangin tapaisia uusavuttomia, täytyy (vai pitääkö?) tehdä paikkakuntakohtaisia ennusteita televisioonkin. Kun eivät nämä polot tiedä, missä päin karttaa he asustavat.

        1. Jyväskylä on alueeltaan laaja pian jopa entisen Keski-Suomen läänin kokoinen. Jos täsmäsää lupaa Jyväskylään perjantaiksi viikon ainoan sadepäivän ja tilanne on päinvastainen helteineen, niin ihmetellä täytyy. Tänään piti olla olla aamusta alkaen kaunista ja selkeää, mutta ei ainakaan vielä.
          Miksi täsmäsäitä sitten tällä palstalla laaditaan, jos ei ne pidä paikkaansa?
          Eikö juuri tyytymättömät ole vieneet maailmaa eteenpäin?

          Sitäpaitsi säiden jälkijättöinen kerronta on minusta sitä uusavutonta tehdyn työn virheiden paikkausta vailla mitään merkitystä. Vain pettämistä ja pettymistä miten vain halutaan ymmärtää:))

  3. ”kuurot ovat kuuroja ja yleensä nopeasti ohimeneviä. Paitsi joskus, kun ne asettuvat jopa satojen kilometrien jonoiksi ilmavirtauksen suunnassa, kuin helminauhoiksi. Tällöin ne seuraavat toistaan, ja syntyy alueita, joilla voi sataa ja ukkostella koko päivän”

    Kyllä, juuri näin kävi Tampereella perjantaina, jolloin ensin iltapäivällä ukkoskuurosta satoi yli 30 mm tunnissa ja sadekuuroja tuli senkin jälkeen pitkin iltaa yksi toisensa perään niin, että alkoi ihmetellä tuleeko tästä loppua koskaan. Eikä sadetutkan mukaan Keski-Suomikaan sateitta jäänyt, vaikka aluksi sateet eivät ehkä ihan Jyväskylään asti ulottuneetkaan. Aika pienestä kiinni loppujen lopuksi mihin tuollaiset kuuronauhat asettuvat. Jos ne olisivat muodostuneet vaikka vain 50-100 km pohjoisemmalle linjalle, Tampere olisi päässyt vähemmällä ja olisi ollut Jyväskylän vuoro saada kaupunkitulvat niskoilleen.

    1. Niin, sadetutka ja sen seuraaminen havainnollistavat, ja nimenomaan myös pedagogisessa mielessä, millaisesta ennustettavasta asiasta on kysymys. Ja tuo tärkeä huomio tuosta 50-100 km:n heitosta: kyse olisi vielä melko pienestä virheestä, mitä tulee ilmakehän ilmiöiden ennustettavuuteen paikallisesti. Itse seuraamalla sadetutkalta ja satelliittikuvista (ja seuranta tarkoittaa tässä sananmukaisesti seurantaa eikä niin, että katsotaan tänään yhtä enustetta huomiselle ja mennään sen mukaan) näkee sitten, mitä ilmakehässä on tarkalleen tapahtumassa esim. rintaman ja sen pilvien liikkeen osalta ja esim. ilmiöiden aikataulumuutokset. Jos haluaa VAIN VALITTAA, niin tässä VINKKI: siirrytään katsomaan yhtä piste-enustetta yhden päivän sijasta KAKSI päivää aikaisemmin ja mennään sitten sen mukaan. Näin valitettavaa saa kaksinverroin ja enemmänkin.

  4. Hyvä hyvä! Juuri näin se on – oman järjen käyttö on tosiaan sallittua ja jopa suotavaa myös sääpalveluiden käytössä! Itselläni on selaimen kirjanmerkeissä sekä Forecan että Ilmatieteenlaitoksen täsmäsäät ja sadetutkat, ja niitä pikaisestikin vertaamalla ja tietysti taivaalle katsomalla selviää kyllä aika hyvin missä sään osalta lähimmän vuorokauden aikana mennään. (Voi sitä epätietoisuuden määrää, jos erehtyy katsomaan vain täsmäsäätä eikä mitään sadealueita visualisoivaa karttaa, kun ei tiedäkään mistä suunnasta ja minkätyyppistä sadealuetta on mahdollisesti tulossa.)

    Jos kohta ei sääpalveluiden käyttö ja tulkinta koulun opetusohjelmaan erillisenä asiana päätyisikään – vaikka kyllä sille sijansa maantiedon tunneilla muun sää- ja ilmastoasian ohessa olisi – niin se olisi todella sopiva käytännön esimerkki tiedonhakutaitojen ja lähdekritiikin tärkeyden opettamiseen yleensä.

    1. Niin, medialukutaitoa aletaan testata jo yo-kirjoituksissakin, mutta kun on niitä ei-ylioppilaita niin paljon ja ilmeisesti ainakin sääennusteista marmattajien keskuudessa. Että pääsinkin sanomaan näin ilkeästi, mutta ei tätä jaksa, että on ihmisiä, jotka eivät laita oikeasti tikkua ristiin minkään tietopuolisen eteen, ja silloin sääpalvelutuotteet ovat tietenkin yksi kompastuskivi ja jäkätyksen aihe, koska niissä yritetään todella rankasti yksinkertaistaa monimutkaista luonnon ja tässä tapauksessa ilmakehän käyttäytymistä. Jos ei ole tietoa asioista, ei pitäisi räksyttäkään, pitäisi tunnustaa olevansa onneton luuseri, ei siinä muuta. Kunnollisen sääpalveluohjelmankin voisi tehdä, mutta kun medialle on joka missi povineen aina tärkeämpi. Ohjelma-aikaa ei heru säälle, on vain ikuisia samanlaisia pintaraapaisuja, joiden pitää mahtua minuuttiin tai kahteen ja silloinkin perinteen vankina aina uutislähetyksen yhteydessä. Media onkin tässä juuri pahin. Mitä p***** paikallisradioistakin tulee tunnista toiseen, tiskijukkamaista tyhjää pöpötystä, mutta sään pitää mahtua viimeistään viiteen lauseeseen. Luulisi jostain löytyvän sponsorin myös kunnolliselle sääohjelmalle jollain fiksulla kanavalla, mutta kun ei. Kas kun toimittajia ja muuta mediaväkeä ei kiinnosta asia henkilökohtaisesti. Mättää ja pahasti. Nyt sään palautteista saa sen vääristyneen kuvan, että sää kiinnostaa vain poikkeuksellisen tyhmiä ihmisiä. Ja heitäkin vain, jos näiden pitää esim. polttaa sateessa kastuneita heiniä. Voi kun menisivät itse samoihin liekkeihin, edes.

      1. Täytyy vielä todeta, että en minäkään usko ”huulenheittäjiin” tv:n eri kanavien sääkatsauksissa. Siksipä tutkailen mielelläni esim. tätä forecan sääpalvelua netissä. Tällöin on ja jää niin sanotusti mustaa valkoisella siitä, mitä on ennustettu ja mitä on havaittu jälkijättöisesti kerrottuna.
        Sadetutkaa seuraamalla näkee todella minne niitä sateita on räpsinyt. Tulevat tutkaennusteet kuitenkin pettävät varsin usein.
        Parhaiten ennusteiden osuvuutta voi seurata, kun taltioi ennusteen koneelleen ja vertaa sitä havaintohistoriaan, joka lienee se luotettavin? Siinä ei tarvitse olla korkeasti ja akateemisesti koulutettu. Taltioidut faktat kertovat, että aika usein menee pieleen sateiden, lämpötilojen, tuulten, tuulen suuntien, ym. annettujen mitattavien suureiden suhteen.
        Minulle on jäänyt se käsitys tältä palstalta, että meteorologinkin kädenjälki näkyisi ennusteissa. Taidan olla väärässä, koska nyt olen Juha Föhrin kertoman mukaan ymmärtänyt, että nämä ovatkin tietokoneen tekemiä ennusteita eikä Föhr ole voinut niihin vaikuttaa mitenkään?
        Joku täällä mainitsikin uusavuttomuudesta. Sitä taitaa olla sittenkin siellä tietotekniikan piirissä, jos tietokoneohjelmat antavat vääriä johtopäätöksiä ilmojen suhteen. Pahempiakin mokia sattuu tietokoneiden suhteen etenkin palkan tai eläkkeiden maksupäivinä, jos pankkitilille ei ole tullutkaan mitään ja maksujen eräpäivänä maksut jää suorittamatta. Siitä seuraa muistutus tai jopa ulosotto asiakkaalle eli pankkitilin omistajalle.
        Nimimerkki: kokenut kaiken tietää:))

      2. Niinhän Juha kuule se on, että joka ikisessä asiassa kovinta räksytystä pitävät ne vain pintaraapaisun verran asiaan tutustuneet. Ei siinä sen kummempaa. Silti ei tarvitse tunnustaa olevansa onneton luuseri eikä hypätä liekkeihin. Olen asian tieteellisen puolen suhteen ollut kannallasi, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että olet kielenkäytössäsi pudonnut samalle tasolle kinastelukumppaniesi kanssa. Raivoat negatiivisesta palautteesta jo siihen malliin, että saat ärsyyntymään nekin, jotka ovat periaatteessa kanssasi samaa mieltä. Huomaatko räksyttäväsi räksytyksestä? Keinosi ei ole hyvä tapa saada asiaasi meneemään läpi.
        Toivoisin sinun suhtautuvan muihin ammattikuntiin yhtä arvostavasti, mitä toivoisit muiden suhtautuvan omaan ammattikuntaasi. Ettei tuota arvostelemaasi räksytystä esiintyisi, kun muualla itse ollessasi asiakkaana kohtaat asioita, joista tekisi mieli valittaa ja joista kuvittelet ehkä jotain tietäväsikin. Voit aloittaa arvostuksen vaikkapa paikallisradioiden ”p*****, tyhjää pöpötystä” puhuvista juontajista.
        Arvostam ihmisiä, jotka pysyvät asiallisella linjalla, vaikka kuinka v****taisi.

  5. Oli asia miten oli, niin mielestäni Föhrin voisi siirtää pois kaikesta kontaktista asiakkaiden kanssa.

    Kyllä se niin on että suuta soittamalla ja nimittelemällä/haukkumalla toisia menettää kaiken uskottavuuden, vaikka ammattitaidollista osaamista ehkä olisikin. Ja siitä asiasta en Föhrin kohdalla tiedä mitään.

    Laittakaa joku joka osaa keskustella yleisön kanssa, ehkä joltain luuserilta asiakkaiden joukossa tulisi rakentaviakin ideoita.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.