En varmaankaan poikkea kovin monesta muusta siinä mielessä että kiehtovin sääilmiö on mielestäni tornado, ehkäpä juuri sen tuhovoiman ja harvinaisuuden takia. Näen niistä jopa unia – toistuvasti. Kerran jouduin unessa tornadon viemäksi, se oli upea tunne!
Harmi ettei Suomessa voi törmätä sellaiseen – ei muuten pidä paikkaansa. Suomessakin on tornadoja, niitä vain kutsutaan meillä trombeiksi, ne ovat kuitenkin yksi ja sama ilmiö.
Tornadot ja trombit luokitellaan tuhovoimansa perusteella Fujita-asteikolla F0-F5. Suomessa on esiintynyt F0-F3- luokan trombeja, onpa jopa arvioitu yhden F4-luokan trombinkin joskus esiintyneen. Näin voimakas trombi tuhoaa jo puutalot perin pohjin. Suomessakin esiintyy siis voimakkaita trombeja vaikka suurin osa on heikkoja F0-F1-luokan ilmiöitä.
Tornadoja esiintyy Euroopassa lukumäärällisesti vain 1/3 siitä mitäYhdysvalloissa, jossa on otollisemmat olosuhteet tornadojen synnylle, mutta todennäköisyysjakauma tornadon voimakkuudelle on silti sama. Eli Yhdysvalloissa ei synny sen helpommin erittäin voimakkaita F4 tai F5-luokan tornadoita kuin Euroopassa, ainoastaan tornadojen kokonaismäärä on siellä isompi.
Seuraavassa taulukossa on esiintymistodennäköisyys eri voimakkuuksisten trombien synnylle:
Suomessa trombeja havaitaan vuosittain reilut 10 kpl vuodessa ja niitä esiintyy eniten kesä-syyskuussa.
Erittäin tuhoisan F4-F5 trombin syntymisen todennäköisyys on Euroopassa vain n. 0,6 %, eli suurinpirtein joka 170:s trombi voi olla tätä luokkaa. Suomessakin siis saattaa esiintyä hyvin tuhoisia trombeja jopa parinkymmenen vuoden välein. On vain ajan kysymys koska tällainen tuhoaja Suomessa jälleen iskee. Onneksi Suomi on harvaan asuttu maa!
Mikä on sinun lempisääilmiösi? Oletko itse koskaan nähnyt trombia?
—
kuva: Kuva tornadosta ECSS 2013-myrskykonferenssista
muokattu 13.7. klo 17.52
Juuri näiden tornadojen/trombien harvinaisuus Suomessa ja yleensäkin Euroopassa tekee niistä vaarallisia. Eli kun viimeksi Suomessa on kuollut 1930-luvulla ihmisiä näiden seurauksena, ihmisiltä puuttuu tietynlainen kunnioitus ilmiölle. Usein esim. kuulee suomalaisilta että ”amerikkalaiset talot on vain heikosti rakennettuja”. No, siellä asuneena voin sanoa että eteenkin pohjoisissa osavaltioissa rakennustyyli on varsin pitkälle sama kuin suomalaisten elementtitalojen. Samanlainen puurunko kattotuoleineen. Tornadoissa tuulen nopeus vain on moninkertainen verrattuna suomalaisiin syysmyrskyihin. Joulun 2011 myrskyissäkin lähti Suomessa peltikattoja vaikka tuuli oli ”vain” 35 m/s puuskissa. Tornadoissa se voi yltää jopa 130 m/s lukemiin. Ja kun tähän vielä otetaan huomioon että tuulen voima kasvaa nopeuden neliönä, muutos 30 metristä 130 metriin on varsin tuhoisa. Täytyy vain toivoa ettei Suomeen koskaan satu tiheästi asutulle alueelle.
Näin juuri. Euroopassa ei kunnolla tiedosteta sitä riskiä minkä tornadot/trombit aiheuttavat, sillä kun niitä tapahtuu niin harvoin niin tällaiset suuronnettomuudet tuppaavat painumaan unholaan. Tästä syystä Euroopassa ei ole kunnollista laajaa kansainvälistä varoitusjärjestelmää tornadoille, toisin kuin USA:ssa, jossa tornadojen aiheuttamat kuolemat romahtivat sen jälkeen kun kansallinen maanlaajuinen varoitusjärjestelmä otettiin käyttöön. Euroopassa vain odotellaan ja ihmetellään peukaloita pyöritellen vaikka tietoisuus tornadojen esiintymisestä on olemassa. Ennemmin tai myöhemmin tuhoisa tornado aiheuttaa jälleen Euroopassa kuolonuhreja, mutta tarvitaanko sitä siihen että ennakointiin ryhdyttäisiin? Ilmeisesti..
”Todennäköisyys voimakkaan F4 tai F5-luokan tornadon syntymiselle on sama Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, vaikka niitä esiintyy lukumäärällisesi vain n. 1/3 siitä mitä Yhdysvalloissa”
Mielenkiintoisen kirjoituksen keskellä tökkäsi tämä lause silmään. Jotain ajatusta lienee taustalla, mutta noin kirjoitettuna lausuma on mieltä vailla: se todennäköisyys kun on juuri sitä esiintymisten lukumäärää.
Juu, oli vähän kehnosti ilmaistu.. Yritin muotoilla vähän paremmaksi :)
Nii-i! Olisi se vaan mahtavaa, kun iskisi oikein kunnon tordado. Jess!
Eikö voida ajatella, että matalapainepyörteessä on myös osin kysymys konvektiosta ? Eli lämmin ilma nousee ylöspäin kylmemmän työntyessä alle, ja samalla tulee tietenkin sadetta. Pyörteisyys on sitten asia erikseen, ja sillehän on ilmeiset syynsä. Sivuten ilmastonmuutosta, onkohan tuota konvektiota eli lämmön kuljetusta yläilmoihin otettu edes rittävästi huomioon niissä malleissa. Säteilemällähän lämpö sieltä sitten helposti häipyy avaruuteen.