Edellinen blogikirjoitus kirvoitti mieltä, josko asiasta jotain laittautuisi lausumaan, kuten loihe Miina. Eteläkö ne säät siis syö? Sääpalvelua antaessa, siis meteorologina säästä kertoessa, on hyvä olla tietoinen vaikkapa siitä, kuka säätä ”kysyy” – ja mihin tarkoitukseen. Televisiossa viestintä yksinkertaistuu, koska kukaan ei tietenkään kysy, ellei sitten uutistenlukija, suoraan yhtään mitään, vaan esiintyjä saa olla kuin Eton runon suomalainen, ”joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään …”. Eli voi itse ottaa kantaa siihen, mikä on tärkeämpää kuin jokin toinen asia – vai voiko?
Sääpalvelu erilaisina sääpalvelutuotteina kuluu sesongeittain. Heinäaikaa ei enää kukaan huomanne, mutta kaupungistunutkin ihminen elää omassa vuotuisessa kierrossaan. Kesä on meidän ilmastossamme itsestään selvä sääpalvelun sesonki, mutta kunhan on tarpeeksi kylmää, tuulista, liukasta – tai oikeastaan mitä vain, sää on oitis helposti keskiössä.
Tiettyinä ajanjaksoina vuodesta nämä samat etelän ihmiset, sään syöjät, eivät sitten ykskaks olekaan etelässä, vaan pohjoisessa. Lomanvietossa ja valkohangilla laskettelemassa. Eikä pelkästään millään puusuksilla leirinuotiolla, vaan siellä on pelit ja vehkeet ja sangen kova meno ja meininki. Etelä on vähän aikaa siellä. Osittaisessakin ulkoilmaelämässä sää on heti eri tavalla tärkeä kuin kotisohvalla Helsingissä.
Sääpalvelua saadessa on syytä olla tarkkana, että saa mitä luulee saavansa. Riippuen siitä, onko säätä kuvailevan tekstinpätkän tilannut paikallisradio vain oman paikkakunnan ennusteeksi täksi päiväksi ja huomiseksi, vai esitetäänkö siinä sään kehitystä paikallisesti tai ajallisesti laajemminkin. Eli jos ennuste koskee (on tilattu koskevaksi) Oulun seutua, ei ennusteen oikeellisuutta pidä arvioida minkä tahansa pohjoispohjalaisen kylänraitin sään mukaan, vaan vain Oulu on Oulu.
Mutta asia mutkistuu saadessaan eri mittasuhteet: ”lämpötilan nollaraja kulkee suunnilleen Oulusta Joensuuhun”. Tässä ”Oulu” tarkoittaa helposti väkisinkin myös muuta kuin itse kaupunkia tai ainoastaan lähimpiä kuntia, tosin meteorologin kannattaa miettiä, josko olisi alunperin älykkäämpää sanoa ”Perämeren pohjoisosasta Pohjois-Karjalaan”.
Vaikka takana on Suomen kartta, olisi erialisissa tarkennuksissa nykyistä enemmän mahdollista mainita maantieteellisiä alueita ja jättää sen tarkkuustason asiat, jotka kartalla jo muutenkin näkyvät, katsojan huomiokyvyn varaan. Maan keski- ja itäosat toistuessaan kyllästyttävät – varsinkin monikollisina. En ole löytänyt Suomesta vielä kuin yhden etelä- tai pohjoisosan jne., ellei sitten ajatella, että Hankoniemi on yksi ja Porkkalanniemi toinen eteläosa. Tai se joitakuita ärsyttävä ”Käsivarren Lappi ja Inarin Lappi, mitä tulee noihin pohjoisosiin.
Mutta jotta luonnollinen viittaaminen eri alueisiin on mahdollista, on maantieto ensin tunnettava. Ainakaan minä en tunnustaudu lainkaan Helsinki- tai eteläkeskeiseksi työssäni, ellen ole laatimassa varta vasten ennustetta vaikka maan eteläosaan, Uudellemaalle tai Helsinkiin. Jos sään ennustealueena on koko maa, sen myös täytyy tarkoittaa koko maata. Luonnollisesti yksi jonkin alueen painoarvoa lisäävä tekijä on sen väestömäärä, mutta jotta koko maan palstatila onnistutaan upottamaan pelkkään etelään, pitää kai sen säänkin sitten olla jo jotain erikoista.
Tietokonemallit ja sadetutkat ovat jo niin kehittyneitä vempaimia, että kaikessa sääpalvelussa voitaisiin esittää aidosti sellaisia tarkennuksia kuin esim. että ”eniten lähitunteina ukkostaa Etelä-Päijänteellä” tai ”Lounais-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomen maakunnassa oleva sadealue pysyy lähes paikallaan” upottamatta kaikkia sään hienouksia ”maan niihin ja niihin osiin”. Meillä on paljon kaunista paikannimistöä Koillismaalta Suomenselälle ja Uudeltamaalta Utsjoelle. ”Eniten pakkasta on Enontekiöllä
Jos ajasta on pulaa, voi pois jättää vaikka täysin tarpeettomia ”täällä” ja ”tuolla” -tyyppisiä ilmaisuja tilanteissa, missä osoitetaan jotain tiettyä aluetta kartalla. Ja ennen muuta: kartalla jo näkyvien elementtien olemassaoloa ei tarvitse toistaa, vaan kartalle pitäisi selittämällä tuoda lisätietoja ja täsmennyksiä, ilmiöiden syitä, seurauksia ja riippuvuussuhteita, siis jotain uutta. Lisäarvoa.
Kuvan linkki: http://www.fotopedia.com/items/flickr-3165587879
Pääkaupunkikeskeisyys on tuttu tunne, mutta ei ennusteen laatijoiden takia, vaan iltapäivälehtien lööppien takia. Niissähän tuo painotus paistaa vahvasti. Ei mene kipukynnykselle, kun tiedostan asiantilan.
Tämä ei niinkään liity tähän asiaan, mutta haluan tuoda asian esille. Löysin mtv3 sivuilta otsikon ”etelässä talven kylmin yö”. Mielestäni Kuusamossa on talven pakkas-ennätys -34,6 ja missä mitatttin tuolla etelässä Vihdissä tuo lukema -32,5 ja minun mielestä otsikko pitäisi korjata ”etelässä tämän vuoden pakkas-ennätys” koska tämä talvi on alkanut jo viime vuonna eli 2012 ja Kuusamossa mitattiin tuo lukema 20.12 eli lyhyesti sanottuna kuusamossa on tämän talven pakkas-ennätys ja Vihdissä tämän vuoden ennätys ei tämän talven vai tarkottaako tuo ”etelässä talven kylmin yö” että etelässä on omat pakkas-ennätykset ja yms.???vai?
Vielä linkki tuohon teksitiin: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/01/1693963/etelassa-talven-kylmin-yo
Tässähän se kiteytyy. Ei ole Etelä-Suomi tai PKS oma valtakuntansa, ei.
Ja ei tätä ongelmaa YLE:n uutisoinnissa koskaan ole. YLE:n uutisten meteorologit ovat kaikki asiallisia, eikä heidän uutisankkuritkaan lyö lisälöylyä pääkaupunkihössötykseen. Miksi Maikkarilla koulutus on jostain syystä näin pääkaupunkikeskeistä? Kolumnissakin taas löydettiin pääkaupunkiseutulaisten kautta ’syy’ kertoa pohjoisemman Suomen säästä. Lomallahan helsinkiläiset pohjoisessa ovat, ja heitä täytyy palvella silloinkin. Höh!
Samaa mieltä! Ja koska Maikkarin meteorlogit hössöttävät Helsingistä ja muusta pääkaupunki seudusta, ja kun kysymme ”miksi”? Vastaus koska helsinki sitä helsinki tätä, mutta toki on maikkarillakin niitä asiallisia sääennustajia.:)
Sille tosiasialle ei kai oikein kukaan voi mitään, että palvelut keskittyvät sinne missä väestöä on. Niinpä säätäkin ennustetaan vähemmän asumattomille seuduille tai turistialueiden ulkopuolelle.
Sään ennustaminen on toki tärkeää tiettyjen elinkeinojen kannalta.
Mielestäni Suomi on ollut viime vuosina melko Kreikka- tai EU-keskeinen. Kreikka jatkuvasti uutisissa.
Jos Brysselin tauti leviää kuin palopommit Ateenan kaduille Suomeenkin, saattaa PKS-keskeisyys jyrkästi vähetä kun talouden realiteetit lisäävät maastamuuttoa, eivätkä maallemuuttoa!
Jos nykyinen hallitus ajaa alas maaseutu-Suomea, seuraava hallitus varmaan panee toimeen PK-seudun hallitun rakennemuutoksen.
Brysselin näkökulmasta PKS on etäinen ja kylmä periferia ja tuskin tarpeellinen.
Etelän talvesta tulee mieleen aavikoiden kylmät yöt ja Jerusalemin lumisade.
’Sille tosiasialle ei kai oikein kukaan voi mitään, että palvelut keskittyvät sinne missä väestöä on.’
Väestöä on PKS:n ulkopuolellakin. Käy joskus katsomassa.
”Meillä on paljon kaunista paikannimistöä Koillismaalta Suomenselälle ja Uudeltamaalta Utsjoelle”
Niin on ja niiden käyttöä sääennusteissakin voisi mielestäni lisätä. Joskus ennusteet ovat turhan vaikeaselkoisia kun kerrotaan, että maan länsiosassa sitä ja tätä, kuitenkin alueen itäisimmmässä osassa jotain muuta. Eli mikä on maan länsiosan itäisin osa? Eikö olisi tällaisissa tapauksissa selvempää puhua maakunnista tai esim. ”Jyväskylän itäpuolella” jolloin heti hahmottuisi lukijalle/kuulijalle paremmin mitä aluetta todella tarkoitetaan.
Kiitos mukavasta kirjoituksesta! Meteorologien/sääuutisoijien puheenparteen voisi tosiaan kiinnittää huomiota. Erityisesti häiritsee sään ja ilman kuvailussa käytetyn adjektiivin partitiivimuodon käyttö nominatiivin sijaan. Sää on siis lämmin, ei lämmintä; ilma raikas, ei raikasta. Entä keksisikö joku sinänsä herttaisen runolliselle ilmaisulle ”pilvipeite repeilee” vaihtoehdon?
Tuo Juha Föhrin artikkelin viimeinen lause osui enemmän kuin naulan kantaan.Enemmän kiinnostaa nuo Juhan mainitsemat sääelementit ja tuleva kehitys kuin se että ennustaja käyttää suuren osan lähetysaikaa sillä hetkellä vallitsevan säätilan pikkutarkkaan selittämiseen.Missä on pieni pilvilautta ja missä aurinko voi pilkahtaa…perskutan perskutta…melko turhahkoa tietoa.
Se että etelärannikon sää on paljon esillä ei haittaa ainakaan tätä pohjanpoikaa koska etelässä esiintyy merkittäviä säätapahtumia ja uusavuttomille pitää vääntää ilmatkin rautalangasta.
Joskus ennustaja voisi keskittyä enemmän suursäätilan kehitykseen.Meitä on monta joita kiinnostaa sekin että millainen säätyyppi on vallitseva tulevina viikkoina,tai mihin suuntaan ollaan menossa.