Useat kalenterimme isommat juhlapyhät ja muut tärkeät päivät ovat lähestyessään sääpalvelun ”sesonkia”. Vappu vielä erikseen sisksi, että sitä on juhannuksen ohella tapana viettää ulkosalla, mikä ei meidän ilmastossamme aina ole sitä hienointa herkkua. Yleiseksi kevään aloittajaiskarnevaaliksi vappu on oikeastaan aivan liian aikaisin; vanha akateeminen Flooran päivä (13.5.) olisi keskimäärin jo paljon suotuisampi ajankohta. Muutos kohti kesää kun on tähän aikaan vuodesta sen verran nopeaa.
Etelän sisämaassa (Helsinki-Vantaa) keskimääräisen päivälämpötilan muutos vapusta kuun puolivälin kieppeille on peräti nelisen (11:stä 15:een) astetta. Lisäksi ainakin Helsingin vapunviettoa (lienee se ylivoimaisesti suurin yksittäinen) koettelee vielä yksi tärkeä asia: kylmä meri. Suomenlahden pintavesi oli Ilmatieteen laitoksen eilisen jääkartan mukaan 3-4 -asteista, eikä Helsingin keskusta, Ullanlinnanmäestä puhumattakaan, ole kovin kaukana tuosta valtaisasta kylmyyden lähteestä, kauniista kyllä.
Ei siis saisi tuulla mereltä, jotta olisi lämpimintä mahdollista. Mutta kai sihen suomalaisen vapun olemukseen liittyykin myös jotain uhmakkuutta: luonnon uhmaamista. Kyllä me vietämme vappumme, perkele, vaikka räntää tulisi napaan asti. Sitä varten on viina. Jo eilen oli katukuvassa tavallista enemmän käytännössä umpipäihtyneitä, tänään olen yövuoroa odotellessa pysynyt kotosalla.
Alussa mainitsemani ”sesonki” tarkoittaa sitä, että säätä kysytään tavalista selvästi enemmän, työpaikan puhelin siis soi. Kaukaa viisaasti olen töissä vapunaaton iltavuorossa ja vapunpäivänä, jolloin siitä ei kukaan enää ole kiinnostunut: on jo muuta tekemistä.
Euroopan tietyt osat ovat jo hyvin lämpimän ilman vallassa, aivan helteisen lämpimän. Se ulottuu idästä Välimeren alueen ja Keski-Europan itäosaan niin, että raja kulkee suunnilleen Balkanilta Saksan itäosaan ja siitä Eteä-Itämerta viistäen itään niin, että Valko-Venäjä jää vielä selvästi hellealueeseen.. Lähes 25 asteen lukemat ovat mahdollisia tänään ja huomenna myös ihan eteläisimmässä Ruotsissa. Eteläisimmän Suomen sisämaassa voi olla vappuaattona iltapäivällä n. 15 lämpöastetta, mutta se edellyttää riittävästi auringonpaistetta. Olemme sen verran lähellä ilmamassojen raja-alueytta, että pilvisyys voi olla vaikea ennustettava.
Joka tapauksessa heti vapunpäivänä tulee jo muutos etenkin maan pohjoisosan, ehkä idänkin säähän: kohti sateita ja viileämpää. Lounaan sisämaassa voi vielä hyvinkin olla lähes 15 astetta. Niin ikään vielä keskiviikkona etelän sää pitää juuri ja juuri pintansa takatalvea vastaan, mutta torstaista eteenpäin se on menoa. Vielä on palttoiden aika. Luvasa on epävakaista, suorastaan satesta ja viileää säätä. Lämpöennätysten sijaan voisimme alkaa jännätä sitä, kuinka alas päivälämpötila onnistuu jossain jäämään. Viikon päästä alkuviikolla olisi aina vain suurempien sateiden vuoro. Katsotaan, toteutuuko tämä. Jos, niin kannattaa muistaa vanha sanonta: sataen suvet tulee.
Kuvan linkki: http://www.google.fi/imgres?q=venedig+carnival&num=10&hl=fi&as_st=y&biw=1426&bih=777&tbs=sur:fc&tbm=isch&tbnid=-n4uzxbsJQHmXM:&imgrefurl=http://www.fotopedia.com/items/flickr-2236055781&docid=bR2PTAxOFof5mM&imgurl=http://images.cdn.fotopedia.com/flickr-2236055781-hd.jpg&w=886&h=650&ei=JRydT-_uIoSk4ASetPCpDg&zoom=1&iact=rc&dur=1&sig=101103424852866614006&sqi=2&page=1&tbnh=143&tbnw=195&start=0&ndsp=7&ved=1t:429,r:0,s:0,i:74&tx=332&ty=357
Olin aikoinaan naimisissa Pohjois-Savon Säyneisten Alaluostan kylän Puksamon Martti Laitisen Rauni tyttären kanssa. Hänen Hanna -niminen äitinsä oli kotoisin Honkakosken Ronkaalasta ja Hannan sisar Hilja eleli leskenpäiviään saman pitäjän Ala-Siikajärvellä perheineen. Hänen edesmenneen miehensä sukunimi oli Föhr, jota samaa sukua asusti tällä kylällä useassa taloudessa.
Aasinsillalta asiaan, onko mitään linkkiä Säyneisten ja Piikkiön sukujen välillä, siis ”väärän koivun kautta” ikäänkuin oltaisi sukulaisia?
logo JUKKAPA LXXIV