Taas löytyi uusi kevään merkki. Helsingissä lumikinokset katujen varsilla ovat sulaneet jo siinä määrin että katuja on alettu siivota hiekoitussepelistä.
Tänä aamuna työmatka taittui hymy huulessa. Puhtaalla asfaltilla pyöräilyn kepeys on jotain, minkä aina unohtaa talven aikana. Se on joka kevät yhtä uutta ja ihanaa.
Helsingin kaupungin rakennusviraston sivuilta löytyy katujen puhdistusaikataulu. Käy katsomassa koska sinun katusi siivotaan!
Tässä voisi ensin hetken muistella sitä entistä merimiestä, joka saatuaan 5 vuorokauden sääennusteen lähti sen pohjalta seilaamaan. Viimeistään neljäntenä päivänä ei tuullut lainkaan sieltä, mistä piti, vaan tuli myrsky. Merimiehestä tuli entinen.
Sään ennustaminen siis perustuu ilmakehän sääjärjestelmien rakenteen ja liikkeen tarkkaan ja JATKUVAAN seurantaan.
Ilmakehän tietyllä hetkellä eri tavoin havaittu ja mitattu tila, esim. tieto matalapaineiden sijainnista ja voimasta, ajetaan alkuarvoiksi numeerisille ilmakehämalleille, jotka sen jälkeen laskevat muutoksia ilmakehän rakenteessa.
Nämä mallit tietyllä tavalla jäljittelevät oikean ilmakehän kayttätymistä. Ilmakehää mallinnetaan nykyään jo hyvällä menestyksellä useimpia sääpalvelutarpeita ajatellen.
Malleja on useita, ja niitä jokaista ajetaan useammin kuin kerran vuorokaudessa. Yhteen laskien saamme uutta laskentatietoa monta kertaa päivässä.
Miksi sääennusteet pitäisi päivittää eli saattaa ajan tasalle viimeisimpien laskelmien mukaisiksi esim. vain kerran päivässä?
Sääpalvelusta saavat suurimman hyödyn ne, jotka käyttävät sitä säännöllisesti ja riittävän usein. Jos ajallisesti pitkät ennusteet perättäisten päivitysten yhteydessä kovasti heittelehtivät, voi sekin olla tietoa: ilmakehässä jokin asia voi olla hyvinkin kiikun kaakun, mihin suuntaan kehittyä.
Suuret vaihtelut voivat kertoa säätilan heikosta ennustettavuudesta, joka siis tulee nimenomaan näin esille.
Tämä kysymys ajankohtaistuu keväisin monelle autoilijalle. Tänä keväänä nastarenkaita saa käyttää (Suomessa) ensimmäiseen pääsiäismaanantaita seuraavaan maanantaihin asti. Mutta koska nastat toisaalta kuluvat käytössä, jos lunta tai jäätä ei olekaan, joutuu tätä haittaa punnitsemaan sitä vasten, millaisilla teillä ajaa, missä päin Suomea ja mihin aikaan vuorokaudesta.
Kevättalven keliin kun kuuluvat lumien sulamisvedet, jotka öisin jäätyvät. Lunta taitaa riittää tänä keväänä vielä jonkin aikaa. Tällaista sulamisvesien jäätymisliukkautta syntyy varsin paikallisesti verrattuna sateen jäljiltä märkien tienpintojen jäätymiseen iltaisin ja öisin.
Katsoin juuri, asiakkaan innoittamana, säätä sillä silmällä, että josko nastarenkaat jo kesärenkaiksi. Mikään kevätputki ei tässä mielessä ole todellakaan vielä alkamassa, vaan vielä pitkin ensi viikkoa (viikko 15) riittää liukkaan kelin riskiä. Ainakin iltaisin ja öisin, mutta maan eteläosaa myöten voi vielä sataa räntää tai tulla lumikuuroja. Sen verran kylmyyttä ilmassa vielä on, kuin myös pohjoistuulia viikonvaihteessa.
Vaikka sääpalvelu kuinka edelleen kehittyy, pitää muistaa, että ennuste on aina ennuste. Juuri toteutumassa oleva tai toteutunut sää on sitä vastoin jo havaittua, usein jopa mitattua, faktatietoa. Näiden välillä on väkisinkin aina jonkinlainen ero. Esim. sadealueella on reunansa, joiden ulkopuolella ei sitten sadakaan.
Lähituntien sade-ennusteen voi usein tehdä helposti itse – sadetutkaa katsomalla. Sadetutkaverkosto nimittäin mittaa lahjomattomasti, missä todennäköisesti satavat pilvet jollain ajanhetkellä ovat – ja minkä muotoisesti. Kun perättäisten ajanhetkien sadejakautumia katsotaan peräkkäin, saadaan selville sadealueen liikesuunta ja -nopeus. Niin ikään se, onko sade voimistumassa vai heikkenemässä.
Kun siis hahmotetaan pohjakartalta, missä ollaan tai minne sade-ennuste halutaan, on usein helppo laskea, milloin sataa tai sade lakkaa.
Perättäisistä mittauksista voi siis usein ennustaa lähitunneille ilman sen ihmeempää tietoa ilmakehästä.
Lisäksi sadetutkan seuraaminen – etenkin suhteessa itse paikan päällä havaittuun sateeseen – voi hyvinkin opettaa jotain tärkeää sääjärjestelmien luonteesta – joskus niiden oikullisuudesta.
Sääpalvelutuotteena pelkkää sadetutkaa voidaan monipuolistaa täydentämällä jo havaittua sadealueiden sijaintitietoa tietokoneista saatavilla sade-ennusteilla.
Näihin vielä melko uusiin sääpalvelutuotteisiin kannattaa tutustua ja opetella käyttämään niitä. Kuva kun tunnetusti kertoo enemmän kuin aika monta sanaa.
http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/radext?zoom=fin
http://www.foreca.com/Finland/Helsinki?map=radsum
Säähavainto on meteorologin perustyökalu. Siitä kaikki alkaa. Jotta voi ennustaa säätä, on tiedettävä millainen sää on nyt. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta näyttää, ainakin ensivilkaisulla, pahalta.
SYNOP-havainto on yksiselitteinen, mutta tulkitsijan on tunnettava termit.
Havainnon tärkeimmät osat ovat:
– lämpötila
– kastepiste
– tuulen suunta ja nopeus
– sää (sade tms.)
– paine ja sen muutos
– näkyvyys
– pilvisyys
Merkkikielessä riittää monimuotoisuutta. Esimerkiksi pilvet on jaoteltu kolmeen luokkaan: ala- keski- ja yläpilviin, joista kullekin on yhdeksän eri symbolia.
Kuvan säähavainnon mukaan tällä havaintoasemalla on 3 astetta pakkasta, kastepisteen ollessa -5 astetta. Tuuli käy pohjoisesta 5 metriä sekunnissa. Taivas on lähes kokonaan pilvessä ja ajoittain sataa heikosti lunta. Perus kevätsää ;)
Säähavaintoja tehdään ympäri maailmaa kolmen tunnin välein. Kun vallitseva säätila tunnetaan, voidaan ennustaa tulevaa.
No, miltä näyttää?
kuva: Miina M.
Juhan kirjoitus pilvistä ja harrastajameteorologi Luke Howardista (1772-1864) toi mieleen muistoja Forecan mobiilin sääsivuston (foreca.mobi) alkutaipaleelta.
Kun foreca.mobi oli avattu, aloimme miettiä, mitä kieliä lisäisimme palveluun. ”Latina!”, heitti joku. Meistä kaikista se oli oikein hyvä idea.
Monet tietävät, että pilvillä on latinankieliset nimet. Cumulus eli kumpupilvi on varmaan kaikille tuttu. Pilvien latinankielisten nimien isä oli juuri Luke Howard.
Foreca.mobi-palvelun käänsi latinaksi filosofian maisteri Jokke Häsä. ”Sääilmauksia löytää sanakirjoista varsin helposti. Erikoissanoja, kuten lumeen liittyviä termejä, täytyi pitkälti laatia itse muista kielistä mallia ottaen” . Palvelun käyttöön liittyvät tekniset termit olivat hankalampia, koska ne ovat aivan uusia sanoja, eikä niiden merkityskään ole aina aivan selvää”, Jokke Häsä kommentoi käännöstyötä.
Laitoin latinankielisestä palvelusta tiedon myös Vatikaaniin, mutta sieltä ei ole minulle vielä mitään vastattu.
Haluatko käyttää latinankielistä foreca.mobi-palvelua? Se on helppoa. Kirjoita kännykkäsi selaimeen osoite foreca.mobi ja yläreunan Asetuksista valitse latinan kieli (Lingua Latina), Tallenna ja surffaa säätietoja latinaksi.
