Vappu on nyt ohi. Onkin aika suunnata katseet kesään ja kesän säähän ja tietenkin tehdä kesäsuunnitelmia. Minulta kysytään usein kovin pitkän ajan ennusteita, esimerkiksi juuri tuota kesän säätä, vaikka en ole edes meteorologi.
Jos menen kysymään Forecan päämeteorologilta Petri Takalalta tulevan kesän säästä, niin hän vastaa: ”Sairaan hyvä”. Ja nauraa iloisesti päälle. Sitten Petri vakavoituu ja sanoo, että yleensä viiden vuorokauden ennusteet pitävät varsin hyvin paikkansa. Mutta jos säätyyppi vaihtuu, niin ennusteetkin muuttuvat nopeammin. Silloin kannattaa seurata sääennusteita päivittäin tai jopa monta kertaa päivässä. Sateisina päivinä sadetutkasta pystyy seuraamaan sateen kulkua, ja nyt kun täsmätutkaan on lisätty vielä salamatkin, niin myös ukkosrintamien kulkua voi seurata reaaliajassa.
Miksi Forecan sivuilla on kymmenen päivän ennusteita, ja miksi ennusteita lähiaikoina vielä pidennetään? Jos säätyyppi pysyy vakaana, niin silloin pitkätkin ennusteet pitävät paremmin paikkansa. Vakaalla säätyypillä tarkoitetaan sitä, että jos Suomi kuuluu esimerkiksi isoon korkeapaineen alueeseen, niin myös sään ennustettavuus pidemmälle ajanjaksolle on parempi.
Myös ison matalapaineen aikana tiedetään, että sää on vaihtelevaa, mutta sateiden ajoitus on vaikeasti ennustettavissa. Silloin lyhyen ajan toimintaa suunnitellessa kannattaa tarkkailla sadetutkaa.
Olisiko meteorologeilla sittenkin kesän säästä jotain sisäpiirin tietoa, jota he eivät jaa kaikelle kansalle? Eivätkä edes minulle? Tiedustelen meteorologien kesälomasuunnitelmia. Forecan meteorologit pitävät kesälomansa aivan tasaisesti pitkin kesää, joten kesän säitä ei voi arvuutella edes meteorologien lomasuunnitelmista.
Pitää siis luottaa kansanperinteeseen kesän säätä miettiessä. Tällaisiä sanontoja olen kuullut:
”Jos vappuna on kylmä, halkoja kuluu koko kesän.”
”Jos hyttyset näkyvät ennen vappua, tulee kylmä kesä.”
Niin kovin toivoisin, että kesästä ei tulisi kovin kylmä. Miten sää vaikuttaa sinun kesäsuunnitelmiisi?