Lumisateet ovat etelässä viimein hiipuneet ja sää muuttunut korkeapaineen vaikutuksesta loppuviikon ajaksi poutaisemmaksi ja heikkotuuliseksi, myös Lapin kovat pakkaset ovat hellittäneet.
Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä se, että samanlainen säätyyppi jatkuisi myös ensimmäiselle hiihtolomaviikolle asti. Eli pitkäkestoisia ja runsaita lumisateita ei juurikaan odotettavissa, vaan sää olisi enimmäkseen pilvipoutaista, heikkotuulista ja pakkaset maltillisia. Oikein mukavaa talvista hiihtosäätä siis vaikka aurinko ei usein näyttäytyisikään!
Hiihtolomalla Ylläksellä vuonna 2010. Kuva: Aleksi Jokela
Alkuviikolla tosin Suomen yli kulkenee yksi heikko matalapaine, joka pitää sään harmaana ja tuo joitain lumisateita mutta sen jälkeen korkeapaine ottanee jälleen vallan. Pilvisyyttä on vaikea ennustaa näin pitkälle, mutta huomionarvoista on se, että jos pilvipeite pääsee vähenemään, niin pakkanen kyllä näyttää siinä vaiheessa nopeasti kyntensä.
Viime viikon runsaat lumisateet kasvattivat lumipeitettä reilusti etelässä ja toivat ainakin hiihtokelejä ajatellen kaivattua lisävahvuutta hangelle sekä kaunistuttivat maisemaa ja toivat myös lisää valoa. Aivan maan läntisimpää osaa lukuunottamatta lunta on oikeastaan kaikkialla nyt jo yli puoli metriä.
Lumensyvyys Suomessa 13.2.2013 klo 8. Kuva Forecan nettisivuilta.
Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan hiihtolomalaiset pääsevät viettämään lomaansa siis ainakin etelässä keskimääräistä lumisemmissa maisemissa ja Lappiin lähtijät eivät nekään todennäköisesti palelluta nenäänsä ainakaan joka päivä. Minä vietän viikon sen sijaan töissä ennusteita päivitellen. :)
Autot tienvierestä johonkin, jotta aura-auto pääsee! Kuva: IK/flickr.
Jo usean matalapaineen ja lumisateen sarja maan etelä- ja keskiosaan eteläkaakosta, Mustalta Mereltä, päättyy vihdoin tämänpäiväiseen (sunnuntai). Kuitenkin vielä maanantaina sen lumisateita tulee siellä täällä matalapaineen täyttyessä. Lappiin eivät nämäkään lumenrippeet yllä. Tiistain kuluessa sää on jo monin paikoin selvästi selkeämpi, mutta melko pilvisiäkin alueita toki vielä riittänee. Matalapaineen tilalle tulee – kuinkas muuten – korkeapaine, mutta tämä ilmakehän rakenteen kehitys näyttää lähellä maanpintaa selvemmältä kuin esim. vähän yli 5 km:n korkeudessa.
Teen tästä sen jotopäätöksen, ettei korkeapaine ensi vaiheessa välttämättä tuo pelkästään sekeää säätä, vaan siinä voi monenlaista pilvilauttaa ja -aluetta taivaankaaren yli käyskennellä. Mutta pyryt ovat poissa; jos lumihiutaleita ilmassa näkee, ne ovat lähinnä ns. kevyttä pakkaslunta. Nähtäväksi jää, miten lähelle nollaa aurinko päivälämpötiloja kohottelee, enimmäkseen etelässäkin on heikkoa pakkasta. Selkenevät yöt kylmenevät, ja tällöin kylmintä on aamuisin juuri ennen auingonnousua ja useimpien töihinlähdön aikoihin. Etelässäkään eivät esim. 10 asteen aamupakkaset ole mitenkään ihmeellisiä.
Korkeapaineen suhteen selvempi muutos näyttäisi ajoittuvan viikon päähän alkuviikkoon. Silloin saisimme selvän korkeapaineen länsipuolellemme, vähitellen jopa yllemme. Tällöin kevättalvi voisi näyttäytyä kaikessa loistossaan, tosin hankikanto siitä vielä taitaa puuttua. Kannattaa seurata, kuinka nopeaa päivän piteneminen jo alkaa olla. Keskitalvi on jo takana.
Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/ikkoskinen/3056412818/
Enemmän Petriä, vähemmän sadetta lauantaina ja sunnuntaina venemessuilla, kuva Tiina Asula
Helsingin venemessut ovat varma kevään tai jopa jo kesän merkki. Mitä kaikkea nämä valoisat vuodenajat voivat tuoda tullessaan: meriseikkailuita, jänniä saaria, viimaisia väyliä ja uusia mantereita. No, ei kai sentään uusia mantereita, mutta kaikkea kivaa kevät ja kesä tuovat niin maakravuille kuin merenkävijöillekin.
Ainakin kevät tuo Forecan uudistetut veneilysäätiedot, joita Forecan päämeteorologi Petri Takala esittelee kahdella tunnin pituisella luennolla venemessuilla Helsingissä. Sääluennolla ei keskitytä pelkästään veneilysäähän, vaan Petri valottaa säänennustamista aivan yleisestikin.
Viime vuonne olin itsekin Petrin luentoa kuuntelemassa. Sääluento oli yleisömenestys, eikä istuinpaikkoja riittänyt kaikille. Minullekin, joka ei-meteorologina työskentelen sääpalvelufirmassa, Petrin luennossa oli paljon uutta. Nyt viimeinkin muistan ja tiedän, missä on matalapaine, jos seison selkä tuuleen. Tiedätkö sinä?
Foreca.fin nettisivujen veneilysääpalveluita on uudistettu viime vuoden aikana paljon. Yleisen säätietoiskun lisäksi Petri havainnollistaa, miten esimerkiksi juuri Forecan websivujen veneilysäästä saa enemmän irti.
Puuskatuuliennuste riskirajoineen Foreca.fissä.
Tule kuulemaan. Et varmasti pety.
Petri Takala luennoi ohjelmalavalla hallissa 3 lauantaina 9.2. ja sunnuntaina 10.2. klo 13
Talven selkä taittuu. Varo tavallista heikompia jäitä. Kuva: Bitterroot/flickr
Helmikuussa talven selkä on taittunut paitsi vanhan kansan mielestä, myös siksi, että aurinko alkaa jo vaikuttaa sen verran, että ainakin jo eteläosassa maata iltapäivät ovat aamuja jopa selvästi lämpimämpiä. Tosin pilvipeite edelleen vähentää tätä ilmiötä, eikä auringonsäteilystä ole vielä tiettyjen pilvityyppien hälventäjäksi. Niin ikään lumipeite pitää huolta sitä, että auringonsäteilyä kuluu olemattomaan sekä siitä, että säteilyä heijastuu vaaleasta lumipinnasta tehokkaasti takaisin avaruuteen – paitsi jos on pilvikerros välissä. Niin ja tietysti tilanteissa, missä kylmempää ilmaa virtaa voimakkaasti jollekin paikalle, päivälämpötilat voinevat olla aamuisia alempiakin, tätä on vaikeata tietää kevättalven edistyessä.
Kannattaa pitää mielessä, että kun lasketaan yhteen koko vuorokauden ja kuukauden ympäri, helmikuu on säätilastoissamme se kylmin kuukausi. Erityisesti varhaisaamut voivat vielä yllättää kylmyydellään, jos ilmakehä siihen asentoon päättää kääntyä.
Niin monet tekijät vaikuttavat monissa säätilanteissa siihen, mitä lopulta pitäisi ennustaa. Myös se, kenelle ja minin tarkoitukseen. Monen mieli voi kylpeä pilven rakosesta ilmestyvässä auringonkilossa ja sen maalaamassa värikkäässä kiilassa läpi muuten enemmän mustavalkovalokuvaa muistuttavan maiseman, kun taas tiemestari pähkäilee, tulevatko sadetutkassa näkyvät heikot lumikuurot lopulta hänen aurattavakseen vaiko eivät.
Odotusarvot sään suhteen vaihtelevat, mutta auringosta useimmat pitänevät pimeän vuodenajan jäädessä taakse. Yöt ovat edelleen talvisen kylmiä, paitsi jos on päällä tuulinen lumisade paksuine pilvipeitteineen. Moni ei näytä edelleenkään ymmärtävän, ettei jokaista äkillistä pilvenreikää ole mahdollista ennustaa etukäteen eikä sen myötä varhaisaamun lämpötilaa tarkasti joka paikkakunnalle.
Minkäänlaisen internetin värillisen käyrän, pilvi-aurinko -symbolin tai vaikkapa sanallisen ennusteen ei ole tarkoitus eikä mahdollista kilpailla itse luonnon kanssa. Ennusteet ovat aina ennusteita ja perusolemukseltaan ja oikein tulkittuina (tai tulkittuna kokonaisuutena) suuntaa antavia, ja eri syistä niissä ei aina onnistuta, vaikka tiedämme, että ne ovat keskimäärin hyviä.
Ennusteiden kyljessä ei edelleenkään sanota, että niiden tarkoitus on syrjäyttää lämpömittarit, silmät tai muut omat havaintovälineet. Mitä tärkeämpi asia sää on, vaikkapa taloudellisesti tai turvallisuusmielessä, sitä enemmän korostuu myös sään oma seuranta.
Sääpalvelu on parhaimmillaan ainakin havaintojen ja ennusteiden vuorovaikutusta. Meteorologi auttaa tässä lopulta vaikka puhelimitse, ellei muu auta. Säästä pitää olla selvillä enemmän kuin mihin pari radiosta kuultua lausetta tai yksi internetin täsmäsää pystyy, vasta sitten voi edes jonkinlainen pieni taivas aueta.
Paras sääpalvelu on yhdessä tekemistä. Yksi tiennäyttäjä on teiden kunnossapitopuoli, joka todella itse seuraa sitä, missä on paras asiantuntija, ja sääpalvelu on tässä yksi elementti, toki tärkeä, mutta sen antama tieto aina sovelletaan ja seurataan loppupeleissä itse, mitä siellä tien päällä tapahtuu. Meteorologi työtilassansa on pakosti enempi päättelyidensä ja yhdellä kertaa suurempien ennustealueiden työllistämä.
Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/bitterroot/116189415/sizes/z/in/photostream/
Forecan sivustolta löytyy nyt uutuutena ”Täsmätutka”-niminen osio. Moni on sitä jo ehkä ehtinyt kokeillakin, sillä se ilmestyi sivustollemme jo tammikuun alkupäivinä. Samassa yhteydessä sivun vasemmassa laidassa olevaa ennusteiden ja havaintojen järjestystä myös vähän siivottiin. Suosituimpien ennusteiden sijainti pysyi ennallaan, mutta esimerkiksi kaikki sateeseen liittyvät ennusteet ja havainnot kerättiin saman ”Sadekartat”-otsakkeen alle, jotta ne olisivat helpommin löydettävissä. Jatkossa sivupalkin sääosioiden järjestys muuttuu vähän myös vuodenajan mukaan. Esimerkiksi ”Veneilysää” on talvikaudella siirretty alemmaksi ja vastaavasti ”Lumensyvyys”, ”Ajokeliennuste” ja ”Hiihtokeskusten sää” on nostettu ylemmäksi. Mikäli jotain aiemmin käyttämääsi osiota ei enää löydy sivupalkista, se löytynee aivan sivustomme alalaidasta, jonne on kerätty linkkilista kaikista sääpalveluistamme. Sivustoa kehitetään jatkuvasti ja uusimmat sääpalvelut merkitään aina violetilla ”Uutta”-tähdellä. Tällä hetkellä uusin sääpalvelumme on Täsmätutka . Tässä blogissa on tarkoitus kertoa Täsmätutkan ominaisuuksista ja antaa vähän käyttövinkkejäkin.
Täsmätutkassa on tarkin mahdollinen tutkadata ja uudet tarkemmat kartat
Täsmätutkan tutkatieto on tarkinta mahdollista, jota Suomesta on tällä hetkellä saatavilla. Myös karttapohjaa on tarkennettu ja Suomi on tuotteessa jaettu 11 alueeseen, jotta kaikki sateen pienetkin yksityiskohdat olisi mahdollista havaita. Kartta-alueet on nimetty alueilla sijaitsevien isoimpien kaupunkien mukaan. Haluamansa karttapohjan voi valita Täsmätutkan ylälaidassa näkyvästä sinisestä ”Vaihda alue”-napista. Moni paikkakunta saattaa löytyä useammaltakin karttapohjalta, jolloin käyttäjä voi valita vallitsevaan säätilanteeseen sopivimman karttapohjan. Päätarkoitus on kuitenkin ollut, että kaikille Suomen paikkakunnille löytyisi tarkempaa tietoa ainakin joltakin karttapohjalta. Pienenä poikkeuksena tähän on kuitenkin aivan pohjoisin Lappi, jonne tällä hetkellä ei vielä kaikkialle ole saatavilla tarkempaa tutkadataa. Tarkempien karttapohjien lisäksi Täsmätutkasta löytyy myös koko Suomen karttapohja. Usein onkin ehkä hyvä katsoa tilannetta ensin koko Suomen koossa ja vasta sitten tarkentaa haluamalleen tarkemmalle karttapohjalle. Varsinkin laajojen sadealueiden tilanteessa voi olla vaikea hahmottaa itseään tarkennetulla karttapohjalla, joka on saattanut peittyä kokonaan ”sateen” alle. Tosin hahmottamisen helpottamiseksi karttapohjalle ilmestyy aina valkoinen pallo paikkakunnalle, jonka säätietoja käyttäjä on viimeksi tarkkaillut.
Kuvassa näkyy Täsmätutkan koko Suomen näkymä. Alueen voi valita Täsmätutkan oikeasta ylälaidasta sijaitsevasta sinisestä nappulasta tai suoraan sivupalkin tuoteosiosta. Varsinaisen tutkakuvan yläpuolelta voi puolestaan valita haluamansa havaintotyypin. Havaintopaikan nimen saa selville viemällä hiiren kyseisen havaintolukeman päälle.
Täsmätutkasta löytyy lähes kaikki Suomen säähavainnot
Tarkemman tutkatiedon lisäksi Täsmätutkasta nähdään aina myös säähavainnot. Käytännössä kaikki Suomessa tehtävät säähavaintopaikat on nähtävissä tarkemmissa karttapohjissa. Poikkeuksena ovat kuitenkin muutamat hyvin lähekkäin tai samassa paikassa suoritettavat havaintomittaukset. Havaintoaseman nimen saa selville kuljettamalla hiiren kohdistimen havaintolukeman päälle. Oletushavaintona tuotteessa on lämpötila, mutta käyttäjä voi halutessaan vaihtaa lämpötilan tilalle myös tuulen, suhteellisen kosteuden tai kastepistelämpötilan. Oman paikkakuntansa lämpötilan käyttäjä tietää varsin hyvin, mutta usein ja melko lähelläkin saattaa olla suuria eroja lämpötiloissa. Näin on etenkin rannikon läheisyydessä ja tunturialueilla. Havainnoista on mahdollista nähdä myös kuinka hyvin ennustettu kylmeneminen tai lauhtuminen on pysynyt aikataulussa. Näin käyttäjä pystyy myös itse vähän ennustamaan säätä aivan lähimpien tuntien osalta.
Tarkemmassa kartassa näkyy kaikki alueen viralliset havaintoasemat. Tässä on valittu Rovaniemen karttapohja ja havaintotyypiksi kastepistelämpötila. Viimeksi on tutkailtu Pyhän säätä ja siksi Pyhän hiihtokeskuksen kohdalla näkyy valkoinen pallo. Tutkasta puolestaan nähdään, että kaikkein muhkeimmat lumisateet ovat menneet vähän hiihtokeskuksen pohjoispuolelta. Koska kastepistelämpötila on negatiivinen, voidaan huoletta uskoa tutkan sateen tulleen lumena ja näin olettaa rinteessä olevan ainakin jokunen senttimetri uutta luonnonlunta, jonka nopein pääsee ensimmäisenä kokemaan ;)
Suhteellinen kosteus on hyödyllinen suure monissa ulkoharrastuksissa (esim. suksien voitelu talvella) tai vaikkapa rakennusten ulkomaalauksessa (kesällä). On kuitenkin hyvä muistaa, että suhteellinen kosteus muuttuu yleensä vuorokauden aikana. Suhteellinen kosteus on alhaisimmillaan iltapäivällä, kun lämpötila on korkeimmillaan. Suurimmat suhteellisen kosteuden arvot puolestaan mitataan usein aamuyöllä, kun ilma on kylmimmillään. Suhteellisen kosteuden vuorokausivaihtelu on suurimmillaan kesäpuoliskolla vuotta. Yli 95 %, suhteellinen kosteus tarkoittaa käytännössä utua tai sumua.
Kastepistelämpötilaon varmasti monelle vieras suure, mutta meteorologisesti se on usein jopa normaalia lämpötilaa tärkeämpi suure. Karkeasti sen voi ajatella olevan mitta ilman sisältämälle energialle (latentti lämpö). Kesällä yli 15 C asteen kastepistelämpötilat saavat ilman tuntumaan painostavalta ja samalla myös ukkosriski kasvaa. Mitä suurempia kastepistelämpötilan arvot ovat sitä enemmän energiaa ukkosilla on käytettävänään. Talvella kastepistelämpötila kuvaa varsin hyvin sateen olomuotoa. Kun kastepistelämpötila on alle 0 C, tutkan sade on todennäköisesti lunta. Kun kastepistelämpötila on yli 0 C, tutkan sade on todennäköisimmin vettä. Tosin kastepistelämpötilan ollessa 0 ja +1 välillä sade voi olla mitä vaan ja usein silloin puhutaan rännästä.
Tuuli on usein myös hyödyllinen suure kuvaamaan sääoloja ja usein pelkällä tuulen suunnalla voi olla suuri merkitys jonkin paikallisen ilmiön syntymiselle. Siksi onkin hyödyksi opetella, miten tuulen suunta vaikuttaa oman alueen paikallissäähän. Itse tuulennopeuksiin liittyy sisämaamittauksissa yksi melko suurikin käytännön ongelma. Viralliset tuulimittaukset ovat aina kymmenen minuutin keskiarvoja, joten ne eivät anna kovin hyvää kuvaa sisämaan puuskaisen tuulen voimasta. Tuulen puuskanopeudet kuvaisivat paremmin tuulen luonnetta kuin yleisesti mitattu keskituuli. Esimerkiksi myrskytilanteessa, jossa puuskat ovat yli 20 m/s, keskituulet ovat sisämaassa yleensä lähempänä 10 m/s, usein jopa tätä heikompiakin. Karkea arvio sisämaan puuskatuulille on kertoa keskituulet kahdella. Forecan sivuilta löytyy myös puuskatuuliennusteita ja tällä hetkellä se taitaa ollakin ainoa paikka, josta puuskaennusteita Suomeen on löydettävissä. Toistaiseksi ne löytyvät ainoastaan Forecan ”Veneilysää”-osiosta.
Muistutuksena vielä, että ”Veneilysäästä” löytyy muitakin hyödyllisiä tuotteita voimakkaiden tuulien ja myräköiden seuraamiseen. Kannattaa käydä tutustumassa näin talviaikaankin.
Ukkosmyrskyt ja salamat havaittavissa myös Täsmätukalla
Lähiaikoina Täsmätutkaan lisätään myös salamahavainnot, jotta jokainen voi itse tarkkailla omaa aluettansa lähestyviä ukkosmyräköitä ja arvioida ukonilman kestoa ja voimaa. Täsmätutkaan on myös tulossa ns. tutkaekstrapolaatio, joka arvioi sateen liikkeen tutkakuvien perusteella pariksi tunniksi eteenpäin. Tällä puhtaasti matemaattisella toimenpiteellä saavutetaan usein parhaimmat lähituntien sade-ennusteet.
Kehitysideoita otetaan mielellään vastaan
Kehitämme jatkuvasti sivujamme mahdollisimman monipuolisiksi ja tarkoituksena on, että kaikki oleellinen tieto olisi löydettävissä helposti yhdestä samasta paikasta. Siksi otamme mielellämme vastaan teidän käyttäjien kehitysideoita ja kaikkein suosituimpia ehdotuksia tulemme varmasti myös toteuttamaan. Pidämme jatkossakin sivustomme mahdollisimman helppokäyttöisinä ja nopeatoimisina. Silti monimutkaisempiakin ideoita kannattaa nyt ehdottaa, sillä olemme myös suunnittelemassa ”sääaddikteille” omaa erityissivustoa, jossa villitkin sääsovellukset ovat mahdollisia.
Kehitysideoita voit lähettää meille tehokkaimmin seuraavan linkin kautta:
Talvella lämpöhäviötä tapahtuu paitsi iholta, myös rakennuksista. Kuva: juna66/pixabay.
Tuuli lisää pakkasen purevuutta, kuten säätekstienkin sanamuotokin kuuluu. Siis pakkanen ja tuuli yhdessä ovat jotain paljon enemmän kuin kumpikin erikseen. Taloudessa tällaista kutsuttaisiin synergiaksi, tosin toiminnan tarkoituksena tulisi olla silloin ihmisen toiminnan lamaannuttaminen, hankaloittaminen tai ainakin elämän tekeminen epämiellyttäväksi. Toisaalta on niitäkin, jotka rakastavat lumihankia ja kipeitä pakkasia. Ovat ehkä punaposkisempia ja muutenkin pirteitä?
Ilmiössä on kyse lämpöhäviöstä iholta. Jos ilma ei lainkaan liikkuisi, pyrkisi poskipää tai käsivarsi lämmittämään aivan pinnassaan olevaa ilmaa ja onnistuisi siinä johonkin rajaan saakka, mutta tuuli varmistaa, että maksimaalisen kylmä ilma tilanteeseen nähden on koko ajan läsnä. Sää on ylipäätään pukeutumiskysymys: vain lyhyenä aikana vuodesta meillä täällä Suomessa olisi miellyttävintä olla mieluiten ilman vaatteita. Tässä kannattaa muistaa, että oikein valitut materiaalit pienentävät myös helteisen sään haittoja. Kyse ei siis ole pelkästään kylmästä ja pakkasista. Pukeutumisen muut syyt ja ulottuvuudet sivuutan tässä pysyäkseni asiassa.
Lämpöhäviö iholta tuulen ja pakkasen yhteisvaikutuksen vuoksi pystytään aivan laskemaan. Äkkipäätä tietojeni mukaan paras taulukko, jopa interaktiivinen, vuorovaikutteinen, on Ilmatieteen laitoksen internet-sivulla http://ilmatieteenlaitos.fi/800 . Siitä käy ilmi esim., että jos on pakkasta kuusi astetta ja tuulee samalla kuusi metriä sekunnissa, kokonaisvaikutus (interaktiivisen kuvan punaiset pallot!) on 15 asteen tuuleton pakkanen.
Kireän pakkasen säät ovat kokonaisuutena keskimäärin erilaisia kuin tuuliset ja lumituiskuiset (huomaa tässä tuiskun määritelmä: aiemmin satanut lumi lentää tuulessa, uutta ei lunta ei puhtaassa tuiskussa sada). Kireät pakkaset liittyvät usein korkeapaineisiin ja aurinkoisiin säihin, kun taas viimat siihen, että matalapaine vaikuttaa tuulta lisäävästi. Sään lauhtumistilanteisiin liittyy pakkasen heikkeneminen usein niin, että ainakin aluksi tuuli tekee säästä jopa aiempaa kylmemmän tuntuista.
Mutta nyt haemme siis pelkistettynä kylmyyden tunnetta: kummasta siis pidät enemmän, kireistä paukkupakkasista käytännössä ilman tuulta vai tuule tekemästä kylmästä viimasta? Miksi? Minkälaisia tuntemuksia tai kokemuksia sinulla on aiheesta?
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
