Pääkallokeliä

36 vastausta artikkeliin “Pääkallokeliä”

1. Nyt kun katson tämän viikon säätä ja ennusteita helmikuulle, näyttää kuin entisen suosikkikuukauteni pakkaset olisi jossain ylemmällä taholla peruttu. Jos pitkät ennusteet toteutuvat, ainakin etelään on luvassa neljäs peräkkäinen melko tai hyvin lauha helmikuu. Sen sijaan joulu- ja tammikuissa on huimia eroja, hyvänä esimerkkinä tämä tammikuu, jonka alku oli ennätyskylmä. Sen sijaan marras- ja helmikuiden osalta ilmanpainejakaumat näyttävät jämähtäneen samanlaisiksi vuodesta toiseen.

   Mikä sille voi olla syynä? Ja näyttääkö helmikuu niin heikolta kuin joissain kausiennusteissa vaikuttaa?

   1. erve Jussi
      Sää on niin paljon ihmistä isompi, ettemme varmaan koskaan saa täydellistä varmuutta, mistä kaikesta ilman aivoituksissa on kulloinkin kyse. Neljä vuotta on ilmastolle vielä kovin lyhyt aika, mutta eittämättä talven lyheneminen sopii hyvin ilmaston lämpenemisennusteisiin. Kylmiä jaksoja meillä tulee kuitenkin aina olemaan, sillä aurinko ei meitä talvella lämmitä.
      Talvella sää kylmenee jatkossakin meillä päivä päivältä niin pitkän aikaa, kun lauhduttavat matalapaineet pysyvät Pohjolan ulkopuolella. Talvisään nopea lauhtuminen liittyy aina matalapaineiden saapumiseen. Ilmastonmuutoksen myötä kokonaisuutena ilma muuttuu talvella vähän kosteammaksi ja sitä kautta lauhemmaksi. Kylmenemiseen vaaditaan entistä pidempi aika ja toisaalta lauhtuminen ehkä tapahtuu herkemmin, kun kaikkein kylmimmät ilmat eivät enää esiinny yhtä laajoilla alueilla eikä aivan yhtä hyytävinä.
      Ennen vanhaan kylmimmät lämpötilat mitattiin keskimäärin tammikuun viimeisellä viikolla ja kylmin kuukausi oli helmikuu. Nyt viime vuosien valossa katsottuna tuntuu kuin kylmin hetki olisi siirtynyt lähemmäksi auringon minimilämmitystä eli talvipäivänseisausta. Mutta kuten sanottu, 10 vuottakin on ilmastolle lyhyt aika ja toivottavasti nämä viime vuosien lämpimät helmikuut ainakin osin selittyvät luonnollisella vaihtelulla.
      Kausiennusteista sinänsä en vielä hirveästi harmistuisi. Niiden osuvuus on vain nippa nappa yli 50 %. Yleensä ne näkevät vielä ensimmäisen muutoksen säässä, mutteivät enää seuraavaa.
      Matalapaineita ja sadealueita pystytään useimmiten ennustamaan hyvin noin 5 vrk:ta. Sen jälkeen pystytään ennustamaan enää karkeasti säätyyppiä ja matalapaineiden reittiä ilman kummempia ajoituksia. Itse seuraan pisimmillään ennusteita Forecan 15 vrk kaltaisista ”todennäköisyys”-graafeista. Tämän jälkeen ennusteet ovat minulle enemmänkin viihdettä ja seuraan niitä samalla vakavuudella kuin horoskooppeja eli en välttämättä joka vuosi :)

      1. Terve Petri!
         Kysyisin tässä hieman kommentistasi. Tarkoitatko ilmaston lämpenemisellä ihmisen osuutta vai luonnollista vaihtelua?

         1. En ole Petri, mutta vastaan kuitenkin:

            Sillä ei ole mitään merkitystä sään kannalta, onko lämpeneminen luonnollista tai ihmisen aiheuttamaa.

            Uskoisin kuitenkin, että Petri jotakuinkin järkevänä (jos nyt jotain hullua, joka leikkii surffilaudalla myrskyssä voi sanoa järkeväksi) ihmisenä luottaa tuhansiin riippumattomiin tieteellisiin tutkimuksiin, joiden perusteella voidaan melko varmasti päätellä, että ilmastonmuutos on vähintään aika suurelta osin ihmisen aiheuttamaa. Petri tuskin ammattitieteilijänä on Moncktonilainen denialisti tai Gorelainen alarmisti vaan ihan oikea tieteellinen realisti.

            1. Hehee, no, se joka on täysin täysijärkinen heittäköön sen ensimmäisen kiven. Vai miten se sanonta nyt menikään ;)

         2. Terve Roy!
            Pääasiassa ihmisen aiheuttamaa, mutta varmasti ilmaston lämpeneminen muutenkin lisää ilman kosteutta. Auringon aktiivisuudenhan pitäisi jo olla laskusuunnassa?

            1. Kiitos vastauksesta.
               Ihmettelen vaan kun nämä ” tuhannet riippumattomat tieteelliset tutkimukset” eivät vielä tänä päivänäkään pysty näyttämään mikä on ihmisen osuus ja onko hiilidioksiidilla yleensäkkään kummempaa vaikutusta lämpöön.
               Maailmahan on kuitenkin lämmennyt ja viileentynyt moneen otteeseen aiemmin, ilman meitä. Ja minua hämmästyttää se että ihmisen osuus hiilidioksiidipitoisuudesta ilmakehässä on vain noin 4 % , ja kuitenkin meidän tuottama määrä olisi se pääasiallinen syy?
               Siihen vielä kun miettii että hiilidioksiidin pitoisuus ilmakehässä on vain noin 0.04 %. Näinkö pieni määrä voisi vaikuttaa siihen että globaalinen lämpötila nousee ?

            2. Olen pahoillani Roy, mutta tieteelliset tutkimukset pystyvät hyvin selittämään hiilidioksidin vaikutuksen globaaliin lämpötilaan. Ovat pystyneet sellaiset sata vuotta tai jotain.

               Mitä tulee ihmisten osuuteen siinä, niin sinähän juuri esitit luvun 4%. Mistä muuten se on saatu? Esittäisitkö ystävällisesti linkin vertaisarvioituun tieteelliseen tutkimukseen? Epäilyttää tuo luku, koska jopa vuosina 2003-2013 ilmakehän CO2-pitoisuus nousi palttiarallaa 5%.Jos edes 10% tästä (0.5%) olisi luonnollista, pitäisi maailmassa olla käynnissä joku täysin käsittämättömän ennennäkemätön luonnollinen prosessi.

               Ja miten ei muka 0.04% pitoisuus systeemissä voi aiheuttaa merkittäviä ilmiöitä. Kokeilepa 0.04% syanidia verenkierrossasi ja tule raportoimaan tuloksista … ai sori … siis jätä väliin. Olisit kuollut ennen kokeen lopettamista.

            3. Terve vielä Roy
               Tämähän se onkin aika iso ongelma. Meilläkin Suomessa luonnollinen lämpötila vaihtelu, joka on seurausta ilmavirtauksen suunnasta, on eteläisessä Suomessa reilut 40 astetta ja pohjoisessa melkein 60 astetta. Vaikea siinä on todistaa ilmastonmuutoksen 1-2 astetta mistään hetkellisestä säästä. Tällaiset kertaluokkaa pienemmät erot nähdään varmuudella vasta jälkikäteen tilastoista.
               Kaikilla planeetoilla on oma kasvihuoneilmiönsä. Se kuinka voimakas kasvihuoneilmiö on, on seurausta planeetan ilmakehän kaasuista ja miten voimakkaita niiden pitoisuudet ilmakehässä ovat.
               Maapallolla kasvihuoneilmiö ilman ihmisen toimiakin on yli 30 astetta ja ilman sitä meidän kaltainen elämä ei olisi edes mahdollista. Esim Marsissa kasvihuoneilmiö on vain muutamia asteita ja Venuksella yli sata astetta (puhutaan jopa 300 asteesta).
               Kasvihuonekaasut läpäisevät hyvin Auringosta tulevaa lyhytaaltoista säteilyä, mutta eivät yhtä hyvin maan pitkäaaltoista lämpösäteilyä. Maa saa siis Auringosta enemmän säteilyenergiaa, mitä maa säteilee ulkoavaruuteen pitkäaaltoista lämpöenergiaa. Maa säteilee lämpöä monellakin aaltopituudella. Joillakin aallonpituuksilla lämpöä pääsee säteilemään ulkoavaruuteen aika vapaastikin. Näitä aallonpituusalueita kutsutaan ilmakehän ”pieniksi ikkunoiksi”. Tarkalleen ottaen kasvihuonekaasut ovat sellaisia kaasuja, jotka pystyvät ”tukkimaan” nimenomaan näitä pieniä ikkunoita, josta lämpösäteily pääsee karkaamaa ulos avaruuteen. Tämän takia näiden kaasujen pienelläkin pitoisuuden kasvulla on jo merkitystä.

            4. Jarno: linkissä alapuolella NOAA lta on melko hyvä kuva, vaikka onkin vuodelta 2001. Varmaan löytyy tuoreempiakin arvioita.

               http://www.esrl.noaa.gov/research/themes/carbon/

               Sateliitti mittaukset näyttävät ettei ole lämmennyt pian 20 vuoteen vaikka samana aikana ihmiset on tuottanut n. 30 % hiilidioksiidistaan. Tämä on yksi täkeimmistä syistä, minkä takia minä epäilen ”ihmisen aiheuttamasta katastrofaalisesta lämpenemisestä”.

            5. Muutama vuosi sitten oli paljon epäilyä siitä, että onko ilmastonmuutos pysähtynyt, kun keskilämpötiloissa oli useamman vuoden rauhallinen jakso. Tuolloin mm. Economist julkaisi jutun, jossa epäiltiin että ilmastonkehitys ei ole vastannut enää ennusteita?
               Itsekin blogasin tuolloin aiheesta ja siitä, että jos lähivuosina tilanne jatkuisi muuttumattomana olisi aihetta laskelmien uudelleenarviointiin. Tuossa vaiheessa kuitenkin näytti, että vielä juuri ja juuri pysyttiin ennusteessa.

               http://blogi.foreca.fi/2013/04/mita-ilmastonmuutokselle-oikein-on-tapahtunut/

               Nyt tyven jakso on ohi ja selvä hypähdys lämpimämpään suuntaa on tapahtunut eikä ainakaan vielä näyttäisi olevan tarvetta laskelmien uudelleen arvioimiselle

               http://www.havasunews.com/nation/was-the-hottest-year-ever-and-the-forecast-for-is/article_f881af02-c040-11e5-9d40-9308350d7a1e.html

            6. Kiitos Petri vastauksesta.
               Kirjoitin kuitenkin sateliittimittauksista. Siinä onkin toinen kysymysmerkki, miksi ei käyttäisi sateliittimittauksia kun on puhe globaalisesta lämpötilasta? Ne ovat kuitenkin olleet käytössä jo vuodesta -79. Kuten varmaankin molemmat tiedetään, vuosien mittaan on ollut paljon polemiikkia siitä kuinka maamittaukset ympäri maailmaa on käsitelty, muokattu, UHI-vaivaisia ja jopa muutettu jälkikäteen.
               Mm.:
               http://wattsupwiththat.com/2016/01/21/failed-math-in-1997-noaa-claimed-that-the-earth-was-5-63-degrees-warmer-than-today/

               Maanmittausten luotetavuutta on kyseenalaistettu monen syyn takia, alkaen ”climategate” skandaalin jälkeen. Austraalian BOM ja niitten datakäsittely taitaa olla tällä hetkellä tutkinnan alla.
               Tässä toinen esimerkki:

               http://joannenova.com.au/2016/01/mystery-divergence-theres-a-strange-gap-between-temperatures-measured-by-satellites-and-on-the-surface/

               Ymmärrän kyllä että Suomen ja paikallisia maamittaus lämpötiloja ja tilastoja käytetään kun on kyse Suomen ja paikallisista tilastoista. Kuitenkaan en ymmärrä minkä takia vanhoja pitkäaikaisia hyviä mittauspaikkoja siirretään lähemmäs asuinalueita tänä päivänä, UHI on ollut tiedossa jo kauan aikaa.
               Globaalisesti mittaavat sateliitit näyttävät että:
               ”Nyt tyven jakso on ohi ja selvä hypähdys lämpimämpään suuntaa on tapahtunut eikä ainakaan vielä näyttäisi olevan tarvetta laskelmien uudelleen arvioimiselle.” kommentti ei todellakaan pidä paikkansa.

            7. Kiitos vastauksesta.
               Kirjoitin kuitenkin aikaisemmin sateliittimittauksista, jotka ovat kuitenkin luotettavimpia kuin maamittaukset, kun puhutaan globaalisesta lämpötilasta. Miksi niitä ei muuten käytetä enemmän? vaikka vertauksena maamittauksiin.
               Niitten mukaan ”tyven jakso” jatkuu.

            8. Tässä vielä yksi linkki:

               http://wattsupwiththat.com/2016/01/28/300-scientists-tell-chairman-of-the-house-science-committee-we-want-noaa-adhere-to-law-of-the-data-quality-act/

               Tässä muutama tieteilijä, insinööri ja muita aiheeseen paneutuneita kyseenalaistaa NOOA n datakäsittelyä ja laatua.

            9. No voi hyvää päivää taas. Nämä linkittämäsi webisivut ovat puhdasta denialistien propagandaa, lukuunottamatta NOAA:n sivua, joka nyt oli sellaista yleistä juubajaaba tieteen popularisointia ja josta en nyt ihan ymmärtänyt, mitä sillä halusit todistaa.

               Voisitko antaa linkkejä vertaisarvioituihin titeteellisiin tutkimuksiin, joissa tuetaan väitteitäsi?

               Ja pitikin mainita climategate … NUCLEAR FACEPALM! Etkö ole vielä tähän mennessä tajunnut, että koko jutussa oli kyseessä täydellinen esimerkki pitkälle mennestä sitaatinlouhinnasta. Pienempikin louhinta riittäisi esimerkiksi näyttämään, kuinka Charles Darwin hylkäsi evoluutioteorian taikka että Albert Einstein ei uskonut ilmiöön, jonka selittämisellä hän voitti Nobelin fysiikan palkinnon. Mutta tässä jupakassa hyvin rahoitetut tahot suorittivat ennennäkemättömän upean suorituksen mustamaalatakseen niska limassa raatavia rehellisiä tutkijoita.

               Ja sitten niistä satelliiteista … huoh! Itse aikanaan työssäni meteorologista satelliittidataa käsitelleenä en voi muuta sanoa, kuin … tuplahuokaus. Se data kun ei yksistään näytä yhtään mitään, mitä tulee ilmakehän lämpötilaan, Siinä on niin monta liikkuvaa muuttujaa, etten itse ainakaan pystyisi tekemään siitä mitään johtopäätöksiä. Mutta ei huolta! Sensaatiomedia ja öljy-yhtiöiden rahoittamat pseudotieteilijät kyllä hoitavat asian.

   2. terve jussi tammikuu-syndrooma on siirtynyt helmikuulle 85-87 oli kolme kylmää tammikuuta perättäin sen jälkeen 19/22 lauhaa / tavanomaista tammikuuta vain kolme kylmää 1996, 1999 ja 2003 nyt helmikuu näyttää olevan samankaltaisella reitillä 10-12 oli kolme kylmää helmikuuta perättäin joten miksei voisi olla että nyt tuleekin sitten 19/22 lauhaa helmikuuta perättäin.

      1. Toisaalta, ei tuota helmikuutakaan ole vielä lyöty lukkoon. Helmikuulle on veikkailtu polaaripyörteen jonkinasteista hajoamista ja se useimmiten mahdollistaa viileät kelit ennemmin kuin lauhat. Tuokin jää nähtäväksi. Yleensä ihmisten ajatuksiin tulevista keleistä vaikuttaa myös valitsevat kelit. Monilla palstoilla toitotettiin tammikuusta tulevan tosiaan hyvin lauha kun joulukuukin oli…:)

         1. Täytyy toivoa, että noin käy. Juuri nyt ei näytä, että kovin vahvaa korkeapainetta pääsisi muodostumaan idästä,mutta onhan se periaatteessa mahdollista.

            1. Voihan se muodostua meidän pohjois- tai länsipuolelle. Kummatkin mahdollistavat hyvinkin kylmät kelit.

2. Pitää paikkansa, että aina kausiennusteet eivät tavoita toteutuvaa säätä. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen vuodenvaihde. Vielä hyvinkin jouluun saakka kausiennusteet toitottivat, että tammikuusta tulee hyvin lauha ja helmikuusta tulee kylmä. Jouluviikolla näin ennusteen, jossa uuden vuoden aaattona olisi ollut +7 ja vesisadetta ja sen jälkeen sää olisi jatkunut lauhana. No, nyt tiedämme, että kävi juuri päinvastoin.

   Voimakkaiden Atlantin matalapaineiden hallitsemat talvikuut ovat varsin ankeita etenkin etelärannikolla, koska sateet useimmiten tulevat räntänä tai vetenä.

   1. Kausiennusteet kannattaa jättää ihan hyvällä syyllä omaan arvoonsa. Muistan kun (joskus vuonna 1 ja 2, kun vielä työskentelin alalla), ECMWF alkoi näitä julkaista ja suunnilleen hakkasin päätäni seinään, kun iltapäivälehdet (ja jopa oikeat mediat) repivät näistä lööppejä. Niinkun, ei hyvää päivää! Yksikään journalisti ei pystynyt (ja nykyään pystyy vielä vähemmän) tulkitsemaan sitä, mitä data oikeasti kertoi. Olenkin viime vuosina tullut johtopäätökseen, jota voisi kutsua vaikka ”Jarnon laiksi”: journalistien tieteellinen lukutaito on kääntäen verrannollinen tieteen edistymiseen.

      1. Joskus tuntuu ihan samalta, vaikka itsekin olen journalisti/viestinnän ammattilainen.

3. ”Joka talvi keskimäärin joka kolmas jalankulkija liukastuu ja jopa 50 000 loukkaantuu niin pahasti, että joutuu sairaalahoitoon. Kaatumisista aiheutuukin yhteiskunnalle miljardien eurojen kustannukset.”

   ”Kaatumisia edesauttavat kiire, pimeys ja liukkaat jalkineet. Kevyenliikenteenväylien olosuhteet ja kunnossapitotoimet vaihtelevat myös paikallisesti enemmän kuin ajoteillä.”

   ”Testit kertovat, että liukkaista liukkainta on, kun tavalla tai toisella syntyneen jääkentän päälle sataa ohut kerros kepeää pakkaslunta. Jos näin pääsee yöllä käymään, on aamuhämärässä töihin kiirehtivälle kävelijälle tai pyöräilijälle viritetty se kaikkein salakavalin ansa!”

   Kadut puhdistetaan lumesta ennen kevyen liikenteen väyliä. Sama koskee muuta kunnossapitoa, kuten hiekoittamista.

   Olisi mielenkiintoista kuulla päivystyslääkäreiden kanta asiaan: olisiko ihmisten terveyttä ja kustannuksia ajatellen päinvastainen järjestys parempi: ensin kevyen liikenteen väylät ja sitten kadut ja tiet.

   Autoissahan on neljä rengasta, vieläpä kaikki talvikelpoisia. Autoilla ei siis ’liukastuta’ eikä ’kaaduta’ talvella samassa mielessä kuin kevyt liikenne tekee.

   1. Pitää kuitenkin muistaa, että kun autojen kanssa alkaa rytistä, on jälki monesti paljon pahempaa, kuin jalankulkijan liukastelut.

      Toinen pointti on, että kun jalankulkija huomaa, että tässä on mahdoton keli, on se kotimatka yleensä yhtä helppo, kuin siihen mahdottomaan tilanteseen saapuminen. Autolla ei, koska todennäköisesti lähellä ei ole paikkaa, jossa kääntyä ympäri ja peruuttaakkaan ei voi, kun on koko aamuruuhka siinä perässä. Kitkarenkaiden käyttäjänä olen muutaman kerran tämän ongelman kanssa paininut. Onneksi kuitenkin selviytynyt joka kerta sellaiseen risteykseen, mistä olen pystynyt palaamaan kotiin.

      Ja muuten … miksi kevyt liikenne ei sitten käytä talvikelpoisia renkaita/kenkiä? Siis pitääkö tätäkin varten säätää laki, jonkan perusteella poliisit tarkistavat kengänpohjia, jotta uusavuton suomalainen ymmärtäisi varustautua oikein talvikeliin? Ja tässä on kyse kansasta, joka naureskelee muille maille, kun niillä menevät hommat sekaisin vuosikymmenen ainoassa lumipyryssä. Tulee jotenkin mieleen se sananlasku padasta ja kattilasta.

   2. Moi Timppa
      Jep, olisi kiva kuulla tähän päivystyslääkäreiden kantaa asialle! Kevyen liikenteen väyliä ja pihoja on tietysti kovin monenlaisia. Nytkin osa niistä alkaa olla jo sulanut, mutta vielä löytyy pihoja, jossa tilanne on vasta muuttumassa pahaksi.
      Kunnossapidollehan yksi epäkiitollinen asia on, että mitä paremmin lumet aina aurataan ja hoidetaan pois, sitä nopeammin ja liukkaammiksi ne muuttuvat tällaisen vesikelin yhteydessä. Eli mitä huonommin lumityöt on tehty, sitä vähemmän on tarvetta hiekoitukselle! Itse en ole mikään pedantti lumenluoja. Meillä naapurustossa muiden hienosti auratut pihat ovat tällaisessa tilanteessa usein kaameita pääkalloliukuratoja, kun taas oma vähän laiskasti hoidettu piha on vielä loskainen ja ”pöperöinen” ;) No, näin pitkään jatkuttuna tilanne muuttuu ja kun naapurien pihat sulavat, meillä täydelliset jääkentät odottavat liukastujaa:)

4. Hyvin kirjoitettu taas Petri !
   Pari aiheeseen liittyvää ihmetystä.

   Ei kai tässä lämpimässä talvessa mitään kummallista ole. Jo koulussa opetettiin että Golfvirta tuo meille lämpöä talvella ! Onko Golfvirta sittenkin voimistunut , eikä hidastunut kuten monasti väitetään ?

   Nythän me Suomessa tietenkin luullaan että koko pohjoinen pallonpuolisko on samalla tavalla erikoisen lämmin ;)

   Ja jos kerran lämpöä säteilymuodossa haihtuu mustaan aukkoon avaruuteen , niin en voi muuta ymmärtää kuin että se ilmakehässä tiivistyisi vedeksi ? Lämmin ja kylmä ilma joka tässä törmää . Niin eikö tämä kuitenkin olisi see mekanismi joka ilmastoa viilentää ? Heräsi kuitenkin kysymys , että kuinka paljoa lämpöä karkaa taivaan tuuliin , ja kuinka paljon tiivistyy vedeksi matkan varrella ?

   Vai olisiko tässä sittenkin kyse El Nino ilmiöstä , jossa ilmakehän kosteus olisi erityisen korkealla ?

   1. Kyllä golfvirta on ”voimistunut” tai merivesi on siinä lämmennyt huomattavastikkin. Tässä 0-700m syvyydeltä tilanne esim. huippuvuorten länsipuolelta, josta Jäämeren jääkentän alle virtaa lämmintä merivettä golf virran avulla :
      http://www.climate4you.com/images/NODC%20WestSvalbardOceanicHeatContent0-700mSince1955%20With37monthRunningAverage.gif

      Tuosta nyt jos muutamalla virkkeellä kommentoi, niin kun tuon merialueen lämpömäärä on nousussa. Niin Suomessa on länsituulta paljon talvisin ja lämmintä, kuten esim. 1989-1993 tai 1973-1975 Tai vaikka 1999-2007. Kuin tuo käyrä on alhaalla kuten 1960-luvulla tai 1977-1987 tai 2009-2011, silloin Suomessa on usein itätuulisia ja kylmiä talvia… Tuo selittyy tietysti sillä, että Atlannin pitää siirtää matalapaineisiin vähemmän energiaa kun tuo käyrä on laskussa = lämpömäärä laskee. Kun tuo käyrä on nousussa, lämpömäärä nousee Pohjois-Atlantilla ja silloin Matalapaineita se voimistaa.. Kun tuo käyrä oli suurimmassa nousussa 1989–> , 1990 havaittiin suomessa itseasiassa kaikkien aikojen kovin matalapaine, mistähän se olisi voinut saada energiansa ?

      http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennatyksia

      Tuo merialue on tästä kuvasta sinisistä alueista keskimmäinen, mistä äsköinen käyrä oli :
      http://www.climate4you.com/images/Svalbard-GreenlandScandinaviaOcean.gif

      No mikä sitten on tässä taustalla, mikä säätelee tätä Atlantin hommaa ?

      Yksi suuri tekiä on AMO, ja toinen suuri tekijä on Auringon aktiivisuus… Käyrä on lähes identtinen auringon aktiivisuuden kanssa 1970-luvulta alkaen :
      http://www.sky-live.tv/aurora2011/fig/figure2.png
      http://www.climate4you.com/images/NODC%20WestSvalbardOceanicHeatContent0-700mSince1955%20With37monthRunningAverage.gif

      Tässä sinulle vielä AMO:sta lyhyesti tietoa :
      https://en.wikipedia.org/wiki/Atlantic_multidecadal_oscillation
      https://www.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg1/en/ch3s3-6-6.html

      Ja siis tuon huippuvuorten länsipuolisen alueen merialueen lämpömäärä on ollut 2013 vuodesta lähtien nousussa. Se selittää hyvinkin ennätyslämpöiset vuodet 2014-2015 ja länsituulivoittoisen sään talvisin. Kun tuo käyrä lähtee laskemaan seuraavan kerran, on odotettavissa 2009-2011 kalataisia erilaisia talvia.

   2. Kiitos Kardinaali:
      Golf-virta ja Atlantin matalapainetoiminta molemmat tuovat meille lämpöä talvella. Matalapainetoiminnalla on kuitenkin Suomelle suurempi merkitys kuin Golf-virralla. Näitä ei kuitenkaan voida erottaa toisistaan vaan molemmat vaikuttavat myös toisiinsa. Mikäli Golf-virta heikkenisi tuntuvasti, eivät matalapaineet enää toisi meille mukanaan yhtä lämmintä ilmaa. Toisaalta voimistuva matalapainetoiminta voimistaa Golf-virtausta. Heikoimmillaan Golf-virta on ollut vuosina, jolloin matalapaine on pysähtynyt ja/tai tuulet ovat olleet vastakkaisia Golf-virtauksen suunnalle…
      Hyvä, kun otit tuon ”lämmön haihtumisen” esiin, tämä lämmön siirtyminen on vähän monimutkaisempi asia kuin yleisesti ajatellaan. Ilmakehässä lämpö voi siirtyä kolmella eri tavalla: Johtumalla, konvektion eli ilman liikkeiden mukana sekä säteilemällä.
      Johtuminen on ilmassa heikkoa ja hidasta, sillä ilma on erinomainen eriste. Metallit puolestaan ovat hyviä johtimia. Esimerkiksi saunassa istumalla naulan päälle tämän voi huomata helposti. Ilma ja naula ovat saunassa kuitenkin saman lämpöisiä. Ilmassa johtuminen onkin se kaikkein tehottomin tapa ”lämmön kuljetukseen”
      Konvektio eli ilmavirtaukset puolestaan huolehtivat pääosin ilman sekoittumisesta ja lämmön siirtymisestä paikasta toiseen. Ilman liikkuessa sitten lämpötila muuttuu (etenkin pystysuunaisessa liikkeessä) ja tähän liittyy veden olomuodon muutokset. Vesi on ilmakehän ”kaasuista” ainoa, joka voi meidän lämpöoloissa esiintyä kaikissa olomuodoissa (kiinteä, neste, kaasu). Tähän konvektioon ja ilman liikkeeseen liittyvät siis vedenolomuodon muutokset ja itse asiassa vähän kärjistettynä kaikki näkemämme sää on juurikin vain veden olomuodon muutosta.
      Säteily on vaan energian aaltoliikettä, jossa ilma itse ei liiku. Jokainen kappale säteilee oman lämpötilansa perustella tietyllä aallon pituusalueella. Aurinko säteilee melko lyhyillä aallon pituuksilla ja maa puolestaan kylmempänä kappaleena pidemmillä aallon pituuksilla. Ilmakehämme päästä hyvin lävitseen auringon säteilemää aaltopituutta. Ilmakehässä ja maanpinnalla Auringon säteilyenergia, muuttuu vähitellen pitempiaaltoiseksi lämpösäteilyksi. Energia voi muuttaa muotoaan, mutta sei ei voi ikinä hävitä. Uusi pidempiaaltoinen säteily ei kuitenkaan enää läpäise ilmakehää yhtä hyvin ja niin lämpöä jää meillä vangiksi. Tästä johtuvaa ”ylimääräistä lämpöä” kutsutaan ilmakehän kasvihuoneilmiöksi. Ennen ihmisen toimia kasvihuoneilmiö on ollut reilut 30 astetta. ja nyt ihmisen aiheuttama lisä siihen asteen luokkaa…

5. IHan hauskaa että välillä vesisadettakin on täällä, muuten sähkön hinta olisi kokoajan katossa. Tuntuu ettei Suomi ollut varautunut oikein noihin kunnon pakkasiin. Ja monet tykkää kun ilmasto lämpenee ja vettä sataa yhä useammin talvisin.

6. Kiitos Petri !
   Aiheeni meni hiukan juttusi ulkopuolelle , mutta vaustauksessasi yksi asia häiritsee todella paljon !

   Kasvihuoneilmiö on 30 astetta ja ihmisen tuoma lisä + 1 aste !! Aika kamalan subjektiivista ja tuloksen saaminen on pelkkää numeroilla kikkailemista . Liian monimutkainen laskutehtävä ja väite todistettavaksi , eikös ?

   Ikuisuuskysymyshän tämä on.

   Ps Peikolle : Auringon aktiivisuus on liian laaja käsite. Ilmiselvästi korrelaatiota on mutta se ei mene auringonpilkkujen mukaan. Itse olen tekemässä mielenkiintoisen havainnon : Kosminen säteilyn taso korreloi paljon paremmin kuin auringon aktiviteetti. Tehty kyllä harrastuspohjalta ja yhdellä vahvalla , lyhyen jakson näytöllä. Katsoin nimittäin milloin Hollannissa on pystytty järjestämään kanaleilla luistelukisat. Ja aina kun taso on ollut yli 5 % ( Oulun mittari ) . Huomaa että auringonpilkkujen ja kosmisen säteilyn viive on 1 – 2 vuotta ! Tämä kosmisen tason säteilyn lisäys , ainakin Euroopassa tekee erikoisen kylmiä talvia. Mutta miten mualla maailmassa , täytyy tutkailla :)

7. Poikkean vähän aiheesta, mutta nyt näyttää, että peli ei ole täysin menetetty helmikuun osalta. ECMWF:n tänään julkaisemassa tuoreessa kuukausiennusteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta) ei ollut enää merkittäviä poikkeamia helmikuulle kuten edellisissä. Tätä saattaa tukea myös se, että NAO- ja AO-indekseissä ei ole kovin roimia positiivisia anomalioita.

   NAO:
   http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao_index_mrf.shtml
   AO:
   http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao_index_mrf.shtml

   Petri: seuraatko kumpaakaan indeksiä ja kumpi heijastuu enemmän Suomen talvikauden suursäätiloihin, NAO vai AO? Olen sen unohtanut.

   Jos molempien indeksien ennusteet olisivat aivan ”punaisella” (marras-joulukuussa) AO-indeksi oli jopa +2-5), olisi melkoisen todennäköistä, että helmikuu olisi voittopuolisesti sateinen ja lauha. Saattaa se olla sitä nytkin, mutta nyt on ehkä paremmat mahdollisuudet pakkasjaksoihin.

   1. Tuolta NCEP sivujen tilastoista näkee, että viime talvi oli NAO-positiivisin koko mittaussarjassa, eli vuoden 1950 jälkeen. NAO:ssa on selvä nouseva trendi, joka johtunee ilmaston lämpenemisestä.

      Suomen osalta tämä tarkoittaa, että loputon matalapainevyöry Atlantilta on nykyisin ylivoimaisesti todennäköisin, ja tulevaisuudessa ainoa mahdollinen säätyyppi talvisin.

8. Napakka kirjoitus jälleen Petriltä !

   Viittasit kirjoituksen lopussa ”liukkaista liukkainta on, kun tavalla tai toisella syntyneen jääkentän päälle sataa ohut kerros kepeää pakkaslunta. Jos näin pääsee yöllä käymään, on aamuhämärässä töihin kiirehtivälle kävelijälle tai pyöräilijälle viritetty se kaikkein salakavalin ansa”.

   Tämä tilanne on erityisesti keväällä yleinen, kun päivällä aurinko sulattaa lunta ja yöllä sulamisvedet jäätyvät. Kuten mainitsit, jos yöllä sataa lunta ja sitä ennen sulamisvedet ehtivät jäätyä, nämä ”pääkallopaikat” jäävät lumen alle piiloon. (kosteahko lumihan tarttuisi jäähän tuoden pitävämmän alustan). Tämä piiloliukkaus usein yllättää niin jalankulkijan, mutta myös autoilijan erityisesti pienemmillä teillä. Itse koin tämän ”kantapään kautta” viime keväänä metsätöissä, kun kaadun lumen alla olleeseen ylläriin. Onneksi murtumia ei tullut, mustelmilla ja särkyneillä kuulosuojaimilla selvittiin.

   Ostin pian tämän jälkeen liukuesteet kenkiini ja sen jälkeen liikkuminen on ollut paljon turvallisempaa niin kalastushommissa kuin muissa ulkoaskareissa. Toki pitää muistaa, ettei liukuesteet päällä kävele sisätiloissa tai muissa vastaavissa paikoissa missä vaurioita voi tulla.

   Itse suosittelen liukuesteiden tai jääkenkien käyttöä kaikille. Kyllä omaan terveyteen ja turvallisuuteen kannattaa sijoittaa!

9. Tuli vielä mieleen, että paitsi että ilmastonmuutos voimistaa äärimmäisiä sääilmiöitä mutta myös yleistää niitä. Kun katsoo FMI:n sivulta pitkän ajan tilastoja, siis puhun nyt 50 vuotta tai pitemmistä aikasarjoista, on hyvin harvinaista, jos jonkun kuukauden kohdalla toistuu hyvin kylmä tai lämmin sää yli kolmena vuonna peräkkäin. Näin on kuitenkin käynyt marraskuun osalta. Marraskuut 2011-15 eli viisi vuotta peräkkäin olivat hyvin lauhoja ja nyt saattaa tulla neljäs peräkkäinen hyvin lauha helmikuu. Kolmen peräkkäisen vuoden putket eivät ole niin epätavallisia.

   1. Tätä on Suomen Uusi Ilmasto. Marraskuusta helmikuuhun loputonta matalapainevyöryä Atlantilta, ja loppuvuosi kuivaa ja korkeapaineiden hallitsemaa säätyyppiä. Poikkeamat tästä aihiosta ovat vuosi vuodelta harvinaisempia ja lyhytaikaisempia.

10. Petri Takala blogissaan mainitsee että ’Vesi ei kovin nopeasti sulata tiukkaa lunta allaan, sillä jäinen maa jäähdyttää veden nolla-asteiseksi’. Eihän sadevesi juuri muutenkaan merkittävästi sulata lunta vaikka saattaa vaikuttaakin sen ominaisuuksiin. Ehdotan kevään lähestyessä blogikirjoitusta aiheesta, paljonko lumen sulattaminen vaatii energiaa ja minkä verran sadevesi sitä sisältää.

Kommentit on suljettu.