Jotenkin olen nähnyt tämän saman aikaisemminkin. Korkean maan pohjoisosa makaa tuhdissa pakkasessa, mutta alhaalla eli etelässä lämpötila pomppii ylös ja alas niin ettei aina perässä pysy, ainakaan ulkovaatteita valitessa. Jalkineista nyt puhumattakaan: samat, jotka parhaiten pitävät pakkasta, menevät piloille vettyessään loskassa. Pitoakin saisi pohjassa olla, ettei selälleen lento yllätä jo heti kotipihassa. Välillä tuulee lauhasti ja lujaa, ja nyt heti sunnuntaina häijyn kylmästi poskipäihin myös lumen lentäessä vasten kasvoja. ”Luihin ja ytimiin” on kokemuksen sanelema sanonta suomen kielessä.
Maanantaina edes tuuli hellittää, mutta pakkastapa on sen edestä. Saa tehdä työtä, jotta tarkenee. Tiistaina sataa ensin lunta ja sitten on lämpötila täällä Helsingissä vähän aikaa jopa nollassa, kunnes jo illalla kylmenee jälleen. Mutta vain vähäksi aikaa, sillä keskiviikkona alkaa lauhtua. Torstaina jo koko maassa voimistuu lauha etelätuuli, ja voi olla, että pitää elää seuraavaan sunnuntaihin, jotta etelän mies pääsee huitomaan pakkasilmaa.
Kielikuvat muokkaavat käsitystämme maailmasta ihan ilman että sen huomaisimme. Ei lämpötilakaan tosiolevaisesti ”kohoa” tai ”laske”, vaan lämpö on aineen molekyylien liikettä. Eikä tällä planeetalla niin kylmää olekaan, etteivät nämä pikku osaset lainkaan liikkuisi. Koko puhe lämpötilan liikkeestä ”ylös” ja ”alas” tulee tavasta mitata sitä: elohopea- tai spriipatsaan liikkeestä pystysuoraan sijoitetussa tyhjiölasiputkessa. Kuumemittari voi olla myös vaakatasossa, mutta silti kuume ”nousee”. Ja entäs se jääkaapin viisarimittari? Siis vähän samaa kuin että ”tunnelma nousee kattoon asti”. Kielikuva hajoaa, jos vaihtaa katon paikalle ullakon. Tunnelman raja on juhlahuoneen katto.
Mitäs, jos kokeilisimme sään ja huvipuiston yhdistämistä toisiinsa tällä samalla tekniikalla. Lämpötila olisi vuoristorata ja lumipyryn tuova matalapaine-ilmapyörre puolestaan karuselli. Minä tietysti olisin sen vaivihkaa käytöstä poistetun kummitusjunan pölyttynyt mörkö. Mitä muita yhtymäkohtia säällä ja huvipuistolla voisi olla? Entä sääalalla ja huvipuistobisneksellä? Ovatko kokemuksesi näistä millään lailla yhteneväisiä? Mitä ajattelet? Anna palaa, tässä et polta näppejäsi.
Kuvan linkki: http://pixabay.com/static/uploads/photo/2012/12/15/20/17/kermit-70118_640.jpg
Suomea tuskin voi sanoa korkeaksi maaksi, paremminkin päinvastoin, onhan Suomi varsin alavaa maata. Toisin kuin esimerkiksi Alpeilla, lämpötila ei niinkään riipu korkeudesta, vaan leveysasteesta eli pohjoisessa on kylmempää. Itse asiassa kaikkein kovimmat pakkaset taidetaan mitata Lapissa alavilla paikoilla, ei suinkaan tuntureiden huipuilla (”alavilla paikoilla hallanvaara”). Saanatunturin huipulla oleva sääasema lienee kuitenkin vuoden keskilämpötilalla mitattuna Suomen kylmin, kun se on sekä korkealla että pohjoisessa.
No minusta tuossa selkeästi tarkoitettiin Suomi-neidon pitkää eli korkeaa olemusta etelä-pohjoissuunnassa. Ei niinkään maanpinnan korkeuseroja. Noin minulle tuo kielikuva aukeni.
Niin, juuri tästä on kysymys. Jotain on vaikka Jyväskylän tai Oulun ”korkeudella”. Muistan elävästi, kuinka minulta kysyttiin huomista tuulta ”Lahden korkeudella”, ja onneksi selvisi, etta tarkoitettiin tuuliennustetta mastotyöhön, jota tehtiin kyllä Lahdessa, mutta tuulimielessä paljon korkeammalla kuin lähellä maanpintaa. Niin ikään Ouluun kysyttiin päivästä toiseen tuuliennustetta, ja vasta jossain vaiheessa selvisi, että kyseessä oli tuulivoimalatyömaa, eikä rakentajilla ollut etukäteiskäsitystä siitä, että siellä ylhäällä tuulee toki ihan eri tavalla kuin lähellä maan tai meren pintaa. Mutta jos kysytään vain Oulun tuulia, niin maanpinnan lähellä puhaltavaksi tuuleksihan se on lupa olettaa, ellei asasta mitään muuta saa tietää. Aina ei tule kysyneeksi, mihin tarkoitukseen ennustetta halutaan, ja kysyjän voi äkkiä olettaa vaikka veneilijäksi. Tämä ”korkeudella” on siis mielenkiintoinen ilmaisu, myös virhelähde. Meteorologin olisi aina hyvä tietää, mitä täsmälleen on tekeillä ja mihin päätöksentekoon ennustetta halutaan, mutta pallo ja vastuu jäävät tässä kysyjälle.
Joo, sekaannuksia tulee, jos puhutaan korkeudesta, kun tarkoitetaan leveysastetta. Maantieteessä jostakin syystä pohjois-eteläsuunta on leveyttä ja itä-länsisuunta pituutta, esim. 60 astetta pohjoista leveyttä ja 25 astetta itäistä pituutta. Näin ollen pitäisi sanoa Lahden leveydellä ja Oulun leveydellä, jos halutaan olla loogisia. Ja Suomikin on leveä ja lyhyt maa, ei suinkaan pitkä ja kapea…
Vielä korkeudesta:
Isännöitsijän piti mitata lipputangon korkeus, mutta ei ollut tikkaita. Paikalle tuli naapurissa asuva insinööri, joka kaatoi lipputangon pitkäkseen maahan ja mittasi sen. Tähän isännöitsijä kommentoi: ”Eihän tuosta mitään hyötyä ollut, minun piti mitata lipputangon korkeus eikä pituus”.
No nyt kun aletaan puhua pituus- ja leveyspiireistä…
Minusta on aivan loogista ilmoittaa leveysaste etelä/pohjoinen suuntaisena ja pituusaste itä-länsi suuntaisena koska ne vaihtelevat juuri noiden ilmansuuntien mukaan. En edes käsitä, miten muuten niitä voitaisiin ilmoittaa :-)
Harmillista, ettei näitä kommentteja voi muokata kun ajatus jatkaa juoksuaan, joten lisäänpä perään.
Jos yhtään Aria helpottaa, niin mielläpä se lipputanko pituuspiirin osana. Et voi kiivetä lipputankoa ylöspäin ja olla monella leveysasteella eli leveyspiirin pisteellä yhtäaikaisesti. (jos ei omaa pituuttasi eli leveysasteiden muutosta oman pituuspiirin suuntaisen mittasi sisällä oteta huomioon, mutta tuo menee jo saivarteluksi). Piste on helpointa ja selkeintä siis ilmoittaa juurikin kuten tätä nykyäkin vielä tehdään. Se ei silti poista ylös-alas/oikealle-vasemmalle käsitteitä, jotka pääsääntöisesti mielletään pituus/korkeusmittana ja leveysmittana.
Olen itse asiassa monesti ajatellut, että huvipuistojen nimeämiskäytännöillä halutaan rationalisoida ja tehdä ihmisen mekaanisesti hallittaviksi sellaisia jaetun kokemusmaailman elementtejä, eli rajuja sääilmiöitä, jotka ovat todellisuudessa hallitsemattomissamme. Onhan melkein joka huvipuistossa ainakin se yksi Hurrikaani-niminen laite ja mahdollisesti myös Taifuuni… Sentään Tsunamia ei ole vielä näkynyt.
Minua joskus mietitytti millainen oli se Atlantilta Suomea lähestynyt ”syvä matala.”
No, jos tuohon suuntaan mennään, niin auringon nousu ja lasku olisi pitänyt ilmaisuina kieltää jo satoja vuosia sitten… Vai vieläkö se on kirkko, joka tässä jarruttaa heliosentrisen maailmankäsityksen tuloa kaiken kattavaksi?