Vuosi 2014 on jo vierähtänyt pitkälle ja hiljalleen kolme neljäsosaa vuodesta alkaa olla takanapäin. Edelleen voimme nauttia kesän jälkilämmöstä, vaikka vääjäämättä yö pitenee ja pian on syksyn aika näyttää selvemmät merkkinsä. Syyspäiväntasaus on tänä vuonna 23. syyskuuta. Tuolloin aurinko laskee pohjoisnavalla horisontin alapuolelle ja nousee takaisin taivaalle seuraavan kerran maaliskuussa kevätpäiväntasauksen aikaan. Tästä alkaa siellä siis puolen vuoden mittainen yö. Niinpä pohjoiset alueet alkavat vauhdilla kylmentyä ja lämpötilaerot pohjoisnavan ja päiväntasaajan välillä kasvavat tuntuvasti. Tämä puolestaan on luomassa otollisemmat olosuhteet voimakkaiden myrskymatalapaineiden synnylle.
Myrskyn määritelmä
Myrsky-sanaa käytetään nykyään eri yhteyksissä varsin vaihtelevasti. Meteorologisesti sana tarkoittaa tuulta, joka puhaltaa yli 21 m/s. Tarkemmin tällöin puhutaan kymmenen minuutin tuulen keskiarvosta. Merellä 21 m/s keskituulessa puuskat ovat tyypillisesti 23-25 m/s luokkaa. Mantereella myrskytuulta ei mitata juuri koskaan, sillä tuuli on aina hyvin puuskaista ja voimakkaiden puuskien lisäksi esiintyy aina myös lyhyitä lähes tyyniä hetkiä. Niinpä sisämaan keskituulen saa usein kertoa kahdella, jotta saa selville puuskien nopeuden. Sisämaassa yli 10 m/s keskituulilla esiintyy siis jo yleisesti myrskypuuskia, jotka aiheuttavat metsätuhoja ja sähkökatkoja. Keskituuleen perustuva myrskyn määritelmä ei välttämättä ole sisämaassa se kaikkein parhain, mutta näin on yhteisesti maailmalla sovittu SI-järjestelmää luodessa.
Myrskyjä luvassa loppuvuodesta
Keskimäärin merialueillamme esiintyy myrskyjä reiluna 20 päivänä vuodessa (vuodesta 1990 lähtien). Tällaisten tuulten rantauduttua maihin syntyy myrskytuhoja, vaikka keskituulet eivät enää sisämaassa ylläkään myrskylukemiin. Tänä vuonna merillämme on tähän mennessä esiintynyt vasta 4 myrskyä eli tilastojen valossa voimme vielä viimeisille kuukausille odottaa useampaakin myrskyä. Vähiten myrskyjä on meillä esiintynyt vuosina 2002 ja 2011, jolloin kumpanakin vuonna myrskyjä esiintyi 11. Mikäli tästä ei tule vähämyrskyisin vuosi, on siis vielä luvassa vähintään 7 myrskyä! Tämä tarkoittaisi suunnilleen myrskyä joka toiselle viikolle tästä hetkestä vuoden loppuun asti. Harvoin kuitenkaan myrskyt jakaantuvat tasaisesti ja siitä viime vuosi on hyvä esimerkki. Viime vuonna tähän päivään mennessä myrskyjä oli ollut vain 2, mutta marras-joulukuussa myrskyjä riittikin sitten 10 päivälle.
Ovatko myrskyt lisääntymässä?
Ilmastonmuutoksen mainitaan usein lisäävän myrskyjä ja yleinen mielipidekin tuntuu tukevan tätä. Tilastot kuitenkin kertovat päinvastaista. Tuulitietoja mittaavat merisääasemat ovat ajan saatossa vähän muuttuneet ja niiden määrä on myös lisääntynyt ja siksi vuosien väliset vertailut eivät ole täysin luotettavia. Mittausten määrän lisääntymisen pitäisi mieluumminkin lisätä myrskyjen määrää viimeisten vuosien osalta. Tilastojen valossa voidaan kuitenkin todeta myrskyjen meillä selvästi vähentyneen 90-luvun alusta. Osuiko sitten 80-90- luvuille normaalia enemmän myrskyjä, vai onko kyseessä ilmastonmuutokseen liittyvä myrskyjen väheneminen? Kuvassa 3 näkyy, miten myrskyjen määrä on vähentynyt systemaattisesti lähes kaikkina kuukausina. Poikkeuksena on ollut joulukuu, jolloin myrskyjen määrä näyttäisi tilastollisesti lisääntyneen.
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa myrskyihin?
Ilmastonmuutoksen vaikutus myrskyjen esiintymiseen on epäselvä. Tilastojen mukaan ilmastonmuutos näyttäisi meillä mieluumminkin vähentävän kuin lisäävän myrskyjen määrää. Kaksikymmentä vuotta on ilmaston historiassa mitättömän lyhyt aika, eikä siitä voi tehdä lopullisia päätelmiä. Silmiinpistävää kuitenkin on myrskyjen vähentyminen juuri aikana, jolle osuu maapallon lähihistorian parikymmentä lämpimintä vuotta.
Olisiko sitten myrskyjen väheneminen fysikaalisessa mielessä mahdollista? Yksinkertaistetulla ajatteluketjulla tämä olisi hyvinkin mahdollista. Myrskyjä esiintyy meillä eniten talviaikaan, jolloin päiväntasaajan ja pohjoisnavan välinen lämpötilaero on voimakkaimmillaan. Matalapaineiden tehtävä on sekoittaa suuria lämpötilaeroja. Suurimmillaan lämpötilaerot ovat talvisin ja niin matalapaineet yltyvät yleisemmin myrskyiksi asti juuri talviaikaan. Ilmastomuutoksen myötä lämpötilaero päiväntasaajan ja pohjoisnavan välillä tulee kuitenkin heikkenemään, jolloin matalapaineille on jatkossa vähemmän tehtävää. Näin voisi maalaisjärjellä päätyä juuri tämän hetken tilastojen kaltaiseen tulokseen eli myrskyjen harvenemiseen. Ihan näin yksinkertaista asia ei välttämättä tietenkään ole, mutta välillä on hyvä vähän yksinkertaistaa.
Myrskyennuste
Mikäli lähivuosien myrskyjä ennustettaisiin pelkästään tilastoihin perustuen, olisivat myrskymatalapaineet meillä edelleen jonkin verran harvenemassa. Toisaalta näyttäisi myös siltä, että joulukuussa myrskyt voisivatkin edelleen vähän lisääntyä. Tämä johtaisi myrskytuhojen osalta aiempaa huonompaan tilanteeseen. Mikäli pahimmat myrskyt myllertävät ennen kuin maa on ehtinyt routia, on puiden helpompi kaatua juurineen ja näin puita kaatuisi aiempaa enemmän. Vaikka myrskyt kokonaisuutena harvenisivat, voisivat puustotuhot samoin kuin sähkönjakelun ongelmat tulevaisuudessa kasvaa.
Nyt pohjoisella pallonpuoliskolla aurinko on jäämässä päivä päivältä taivaanrannalla yhä alemmaksi ja niin loppuvuoden ajan lämpötilaero päiväntasaajaan on hyvää vauhtia kasvamassa. Myrskyjen todennäköisyys siis hiljalleen kasvaa ja vielä on monta myrskyä luvassa ennen kuin uusi vuosi vaihtuu!
Hyvä juttu lukea alarmisteille siinä mielessä että ei ne myrskyt oikeasti ole lisääntyneet, jopa pääuutislähetyksissä sanotaan että ne on lisääntyneet ”ilmastonmuutoksen takia”.
Ja tämä termi ”ilmastonmuutos”…se pitää näköjään mainita joka tuutissa. Saattaa nääs ITL:n ja tutkimustahojen rahoitus loppua ellei siitä paasata. Varsinkin termi antropologinen tai ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos….heh.
Kertokaas, milloin tämä ”ilmastonmuutosta” ei edes olisi ollut? Ilmasto on kaoottinen järjestelmä, se muuttuu koko ajan eikä staabilia tilaa ole.
Se ”ilmastonlämpeneminen” CO2 -selityksineen ja kun ei oikeen lämpenekään (eli lämpöjen karkaaminen meriin jne. tuuba) voisi kyllä täällä Suomistoliiton medioissa lopettaa. Samoin kuin ipcccp -raportteihin sokeasti uskominen ja niiden rivien välistä väärin lukeminen.
Niin, ikävä kyllä tämä ihmisen aiheuttama Ilmastonmuutos jakaa mielipiteitä kovin musta-valkoisesti kahteen lähes sotaisaan leiriin. Itse uskon ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, mutta pidän ylilyöntejä vaarallisena juuri sen takia, että se voi jatkossa johtaa liian suuriin ”korjausliikkeisiin”. Eikä ilmiö tietenkään missään nimessä saisi johtaa tutkimusrahojen tehottomaan ja puolueelliseen käyttöön.
Ilmastonmuutoksen tarkkaa tilaa, muutoksen nopeutta ja voimaa on varmuudella kenenkään mahdoton tietää. Siksi ilmiötä pitäisi kaikkien kuunnella ja seurata rehellisesti hyvin avoimin mielin ilman oman edun etusialle asettelua! On mielenkiintoista, miten juuri epävarmat asiat saavat ihmiset hyvin voimakkaasti ajattelemaan asioista puolesta tai vastaan. Ihan kuin omassa epävarmuudessa omaa kantaa näin yritettäisiin itsellekin todistaa. Oikeasti olemme kaikki mukana tieteellisessä kokeessa, jonka lopputulosta ei vielä tiedetä…
Oikeassa Petri olet, että ylilyöntejä täytyy välttää varsinkin kun kyseessä on ilmiö jonka koko mekanismia ei vielä tunneta. Niinpä suuret ja nopeat korjausliikkeet saattaisivat sekoittaa pakkaa entistä huonompaan suuntaan. Kyse koko ilmastonmuutos kamppailussa, niin sen vastustajissa kuin puolustajissa on äärimmäisen sekavasta sopasta joka koostuu oikeista tieteentekijöistä, bloggareista, maallikoista, huijareista ja änkyröistä. Esimerkiksi maallikon on hyvin vaikea löytää omaa kantaansa ominpäin ja usein erehtyykin ammentamaan tietoa vaikkapa blogista jonka sisältö on hyvin mielipidesävytteinen ja ”faktat” vailla tieteellistä pohjaa.. tätähän ei kuitenkaan maallikko välttämättä erota. Pieni ihminen myös vieroksuu helposti kaikkea globaalisti tunnustettua, varsinkin kun täytyy luottaa jonkun muun toteamaan tietoon.
Itse kuitenkin luotan täysin oikeisiin tutkimustuloksiin, ja ihmisiin jotka tekevät asiaa työkseen enemmän kuin mielipidesävytteisiin blogisteihin jotka saattavat saada asian kuulostamaan järkevältä vailla todellisuuspohjaa. Jo alakoulussa painotettiin tietolähteen merkitystä ;) Internetaika luo ihmisille mahdollisuuksia, mutta asettaa myös todellisen haasteen oikean ja väärän tiedon erottamiseen. Itse olen usein toistanut, että ”jos ei jaksa perehtyä, ei kannata luoda mielipidettä lainkaan”…
Mielestäni lisääntyneet myrskytuhot metsissä johtuvat osin myös siitä että nykyisessä hoidetussa metsässä puu kasvaa huomattavasti nopeammin kuin ennen luonnonmukaisessa metsässä. Tuloksena on kestävyydeltään huonompaa puuta, valtaosa vuosikasvusta on pehmeää ”höttöä”, puu katkeaa kun sitä taivutetaan. Ei nykyisestä keski- ja eteläsuomesta juuri löydy enää mäntyä mistä voisi tehdä lennokin rakenteluun sopivia rimoja!
Hmm, tuota en ole tullut lainkaan ajatelleeksi. Varmasti tälläkin on vaikutusta. Toisaalta itse metsässä liikkuessani olen huomannut, että suurin osa puista on kaatunut nimenomaan juurineen. Yleensäkin puu katkeaa keskeltä lähinnä vain ukkosten syöksyvirtauksissa ja talven kovimmissa myrskyissä ,kun puut ovat kunnolla ankkuroituneet roudalla. Tietysti osa puista voi katketa toisen päälle kaatuvan puun seurauksena. Toisaalta kaipa nopeammin kasvavat puut voivat jäädä myös juuriensa osalta heikommiksi?
Nykyisin harvennusleimikon saa käytännössä kaupaksi vain päätehakkuun kylkiäisenä. Harvennus rajoittuu tässä mallissa usein aukkoon ja myrskytuhot tulevat automaattisesti harvennusalueen reunaan.
Vanhan kansan omatoimisilla hankintahakkaajilla ei olisi tullut mieleenkään näin toimia, mutta nykyisen tehokkuusajattelun nimissä koneiden siirtely syö ennestäänkin heikosti kannatavaa sanelutaksoilla tapahtuvaa urakointia ja kerralla tehdään mahdollisimman paljon.
Lisäksi usein ylitiheiden istutuspuustojen juuriston kehitys on heikkoa, jonka vuoksi harvennusalueet ovat vuosia tuuliherkkiä.
Hyvällä ajoissa tapahtuvalla metsänhoidolla asioihin voi vaikuttaa, mutta hoitorästien kasvaessa hurjaa vauhtia on myrskytuhoista revittävissä jatkossakin näyttäviä otsikoita todisteeksi omalle ”oikealle” maailmankatsomukselle.
Pientä turhaa numeroiden pyörittämistä, eli tilastotieteiden väärinkäyttöä tuossa, että kun kesimäärin myrskyjä on x ja niitä on tähän mennessä ollut vain y, niin loppuvuodelle tulee sitten t/(x-y) myrskyä. Nyt myrskyt ovat joko riippumattomia ilmiöitä, jolloin tähänastisten myrskyjen määrä ei mitenkään vaikuta seuraavan todennäköisyyteen, tai sitten vaikuttavat.
Metoeorologiasta mitään ymmärtämättömän maalaisjärjellä tuntuisi, että jos myrskyjä on jonakin vuonna ollut vähemmin, niin silloin sää olisi sellaista, että myrskyjen todennäköisyys myös tulevina kuukausina olisi vähäisempi. Nyt annettiin ymmärtää, että ilmasto on tänä vuonna ’pidätellyt’ myrskyjä, ja että näiden kahden jo koetun myrskyn lisäksi olisi nyt syyspäiväntasauksen jälkeen tulossa normaalien syysmyrskyjen lisäksi myös nämä myrskyt, joilta olemme tähän saakka välttyneet.
Meille osaamattomille lukijoille olisi ollut numeroiden pyörittelyä mielenkiinotisempaa jos olisi selitetty, mikä tämänhetkisessä säässä on sellaista, että juuri tänä vuonna myrskyjä olisi odotettavissa joka toinen viikko. Tai jos näin todellakin on, että alkusyksyn myrskyjen vähäisyys ennakoi loppusyksyn myrskyisyyttä, olisi hyvä jos siihen saisi jonkinlaisen vähän syventävän selityksen.
”Nyt annettiin ymmärtää, että ilmasto on tänä vuonna ’pidätellyt’ myrskyjä”
Herra Takalahan on varmasti Suomen tunnetuin purjelautailija ja ehkä tässä on mukana myös ripaus toiveajattelua ;-)
nimim. toinen toiveajattelija :)
Hei Tapani
Ja kiitos palautteesta. Olen itsekin miettinyt, että teen vähän turhan pitkiä blogauksia. Lyhyempiä olisi varmasti kevyempi ja mielekkäämpi lukea. Mikäli kuitenkin aihe sinua kiinnostaa, niin suosittelen lukemaan jutun vielä kerran ajatuksella uudelleen. En varmasti kirjoita tilastotieteellisesti oikeilla termeillä, kun en ole oikea tilastotieteilijä. Lupaan jättää tilastot jatkossa vähemmälle.
Haluan kuitenkin selventää, ettei jutun päätarkoitus ollut kertoa montako myrskyä on vielä tulossa. Pääviesti oli seuraava: Toisin kuin yleisesti ajatellaan tämän hetkisten tilastojen valossa näyttäisi, että ilmastonmuutos olisi kokonaisuutena mieluumminkin vähentämässä myrskyjen määrä kuin lisäämässä niitä. Näyttäisi myös siltä, että myrskyt olisivat keskittymässä enemmän loppuvuodelle ja erityisesti joulukuulle,jolloin myrskyt saattaisivat jopa lisääntyä.
Kertomistasi x ja y riippuvuksista en mielestäni maininnut mitään, vaan kerroin: ”Mikäli tästä ei tule vähämyrskyisin vuosi, on siis vielä luvassa vähintään 7 myrskyä! Toisin päin sanottuna tämä tarkoittaa siis: Jos ei tänä vuonna tule enää 7 myrskyä, vuosi jää lähihistorian vähämyrskyisimmäksi
No, toivottavasti saadaan vielä kunnon myrskyjä ennen kuin vedet jäähtyvät. Jos satutaan samalle rannalle, tule nykäisemään rohkeasti hihasta niin voit kokeilla miltä surffaus tuntuu. Se rentouttaa =)
Voe vihvilä, oli hankala laskutoimitus tuos yllä… :-)
Kiitos Petri kaikesta mitä meille tuuleen hurahtaneille olet jo tähän mennesä tarjonnut! Löysin tämän postauksen vasta vähän myöhässä… justiinsa kun kinastelin isän, sen joka on aina oikeassa, kanssa että eipä ole tänä vuonna vielä juurikaan tuullut sitten kevään. Toki nyt on jo ilma viilennyt entisestään, ja tuonut puuskia aina tänne mantereellekin asti! Ettei hankoon asti tarvi vattuveneellä soutelemaan ;-)
Todellakin tuulen viemänä avovedessä tuntee elävänsä!