Kuvitteellista (tai kuviteltua) yhteisöä (Benedict Anderson, Imagined Communities: Reflections on the origin and spread of nationalism, 1983, teos on myös suomennettu nimellä Kuvitellut yhteisöt, Vastapaino 2007) luodaan ja ylläpidetään niin, että esim. historia kirjoitetaan kansalliseksi ja kirjallisuus niin ikään luokitellaan samasta näkökulmasta. Ja kuinka ollakaan, säätilastot näyttäytyvät perinteisesti ensisijaisesti kansallisina.
Sama pirstottu maailma, ja vain oma kiinnostaa. On me ja muut. Media on voimakkaasti kansallista, mikä tekee vaikeaksi vaikkapa vain eurooppalaisen näkökulman ottamisen eurooppalaisiin asioihin. Jos niitä sitten sen koommin on olemassa; toisaalta sää ja ilmasto ovat lähtökohtaisesti globaalisia luonnonilmiöitä. Näitä karkuun emme pääse, eikä sää tiedä meidän rajoistamme mitään. Tai ei ainakaan välitä niistä. Ydinvoimalaonnettomuudenkin saastepäästöt menevät ihan tuulten mukana. Toki tällöin ainakin tiedetään, kuka saastutti.
No tietysti maapallon ilmaston tutkijat elävät globaalilla tasolla ihan ajantasaisesti, mutta kun tarkastelee, mitä reaktioita vaikkapa pitkä ja komea helleaalto aiheuttaa – ja etenkin, miten media sen ottaa käsittelyynsä, tulee mieleen kaikenlaista. Toki kansallisen sään uutisointi alkaa kansallisesta sääpalvelulaitoksesta, joka vastaa kansallisista säähavainnoista. Siitä, mitä asioita tilastoidaan ja mistä on ollut tapana kiinnostua, ainakin median.
Hellepäiväksi kirjautuu päivä, jonka kuluessa päivän ylin lämpötila kohoaa vähintään 25,1 asteeseen. Ihan sama, kuinka paljon vielä sen yli. Mutta erikoiseksi asian saattaa tehdä se, että pohjois-etelä -suunnassa näin pitkässä maassa ja mantereisuus-merellisyys – eli itä-länsi -jakaumassa näinkin leveällä kaistaleella saattaa hellettä olla pitkään vain jossain osassa ja jossain toisessa osassa ihan muuta. Näin ei pahasti ollut tänä kesänä, mutta kaikki menee hellepäivien määräksi. Ääritilanteessa hellettä on juuri ja juuri vain yhdellä virallisella mittausasemalla, ja hellepäivien listaan se menee siinä missä koko maan kattava kova hellekin.
Ja sitten on kiva näperrellä vaikka juuri näiden hellepäivien lukumäärän kanssa, ja edelleen tietoisena siitä, ettei asialla ole juuri kenellekään tuossa muodossa esitettynä mitään merkitystä. Uskallan sanoa. Jos nyt olemme hellepäivien lukumäärässä perättäisinä päivinä yhteen menoon tasoissa kesän 1973 kanssa, niin riittääkö se vertaamaan näitä tapahtumasarjoja oikeasti? Onko yhdentekevää, olivatko ne aikaisemat putkihellepäivät nipin napin hellettä vai myös näitä ökyhelteitä?
Kiinnostun silloin tällöin kurkistamaan, miten vaikka koko maapallo makaa yhden maan asemesta. Kunkin maan ilmatieteenlaitoksen nettisivuilta löytyy tai ei löydy ajankohtaista ilmastotietoa erittäin vaihtelevasti. Koska EU-integraation pääroolissa ovat vanhastaan Saksa ja Ranska, vertasin näiden kahden valtion ilmatieteenlaitosten nettisivujen tarjontaa keskenään. Ranskassa (Météo-France) kaikki ajankohtaisilmastotieto on heti kättelyssä maksullista, sen sijaan puhtaita menneen ajan tilastoja on tarjolla aina keskiylängön (Le Massif central) korkeimpia vuorenhuippuja myöten. Opin samalla, miten korkeita ne ovatkaan ja kuinka paljon niillä sataa.
Saksan Deutscher Wetterdienst esittää aina erikseen kuluneen kuukauden sanallisen katsauksen, samaan tapaan kuin täällä meillä Suomessakin on tapana, mutta varsinaista jatkuvaa systemaattista seurantaa (siis sään senhetkisestä kiinnostavuudesta riippumatonta) en ainakaan nopealla vilkaisulla havainnut. Toisaalta vastaan tuli taulukko, joka esitää sääennätykset sääasemittain aakkosjärjestyksessä. Siitä voisi meillä ottaa mallia. Kyse ei siis ole ajankohtaisilmastotiedosta, vaan puhtaista menneen ajan tapahtumista. Jos uusi ennätys tulee juuri tänään, en tiedä, miten nopeasti se tässä taulukosssa näkyy.
Etsivä löytää netistä näköjään myös globaalisia kuluneen kuukauden alueittaisia (ei kansallisia) kommentteja lähinnä epätavallisuuksista. Tällaista toimittaa ainakin USA:n ilmatieteenlaitos. Tätä kirjoitettaessa viimeisin kommentoitu kuukausi on kesäkuu. Oheistan linkin tähän melko mainioon koosteeseen. Netissä kannattaa (ehkä) tehdä muutakin kuin istua ja juoruta facebookissa.
Loppukesä näyttää ja toivottavasti myös tuntuu ihan suomalaiselta normielokuulta, toki jo sen loppupuolelta. Heti sunnuntain jälkeen saamme muistutuksen siitä, miltä elokuinen sateinen matalapainesäätyyppi tuntuu. Jos matalapaine pysyy länsipuolellamme, ovat sateet etelänpuoleisessa ilmavirtauksessa kuitenkin lämpimiä, vaikka päivälämpötilat tietysti ovat sateessa alemmat kuin paisteessa. Vuosilomalaisena otan joka pisaran taivaan mannana tämän ”kesän” jälkeen. Yksi ystäväni sen keksi: Suomessa on nykyään viisi vuodenaikaa. Syksy, talvi, kevät, sahara ja kesä. Kesä on tervetullut.
Linkkejä tiedonhaluisille:
http://www.meteofrance.com/climat/france/mont-aigoual/30339001/normales avautuu näyttämään yhden vuorenhuipun kuukausittaisia keskimääräisasioita. Klikkaamalla ”Relevés” saa kuluvan kuun asioita. Jos haluaa lämpötilojen jälkeen sademäärät, kannattaa klikata vielä kolmatta vaihtoehtoa, jolloin näyttö nähtävästi vasta toimii. Paikkakunta vaihdetaan ylemmän osan harmaasta palkista ”Ville, code postal…”. Ja ihan ylhäältä pääsee ihan eri asioihin kiinnostuksen mukaan.
http://www.wetterdienst.de/Klima/Wetterrekorde/Deutschland/Temperatur/ avautuu paikkakuntakohtaiseen ennätystaulukkoon. Kuukausikatsauksen voi lukea vasemman reunan ”Klima aktuell” -kohdasta. Ja niin edelleen.
http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/2014 Global analysis. Tutustumisen arvoinen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvitteellinen_yhteis%C3%B6
Kuvan linkki: http://de.wikipedia.org/wiki/Europa#mediaviewer/Datei:Europe_with_flags.png
Ihan kivoja nämä Föhrin jutut, mutta niihin lisätyt linkit ovat kelvottomia. Siis sillä tavalla, etteivät toimi.
Kyllä mulla ainakin toimii kaikki muut linkit paitsi tuo ’Global analysis’ vain raksuttaa.
Kuka saatana Föhrin blogeihin viitsii edes vastata? Herrahan ilmoitti jo aikoja sitten, että ei suvaitse edes kommentoida lähetettyihin viesteihin, mitkä koskettavat Hänen Ylhäisyytensä blogi-kirjoituksiaan. Jotta olkoon vaan blogeineen yksinäisyydessään, jota nähtävästi on vaillakin kaiken muun kaipuun lisäksi.:))
Liittyykö tämä jotenkin siihen ’etelän kuumuus saa ihmiset laiskoiksi’ -kirjoitukseen? Siitähän moni mukasuvaitsevainen äärivassari pahoitti mielensä, kun ymmärsivät kiihkossaan jutun tahallaan väärin.
Niin, toivottavasti he nyt käyttivät taannoisen hellekauden jopa normiensa ylittämiseen.
Kyllä ne linkit toimivat, kun ne ottaa copylla ja pasteaa selaimen osoiteriville.
Ja ei vastauksena juuri tähän, mutta ei näihin pikku kirjoituksiini ole minkäänlainen pakko tai velvollisuus ”vastata”. Ja on selvää, etten vietä vapaa-aikaani käymällä keskusteluita täällä. Työ on työtä, tämä kun on yritysblogi eikä omani, jos joku ei ole sattunut vielä huomaamaan. Hyviä sateita.
mie toivosin aina että suomen kesä ois melki luminen tai ainakin kylmä.Kukaan ei tykkee helteistä.pakko kai se on muuttaa kanadaan jossa vielä on ne oikeat talvet.kesä on perseestä
Syksy, talvi, kevät, sahara ja kesä.
Italialainen kollegani sen sijaan sanoi että Suomessa on kolme vuodenaikaa: talvi, kevät ja syksy. Kesää ei varsinaisesti ole; toki tänä vuonna lämmintä riitti kuukauden verran mutta se olikin harvinainen – ja kesäinen – ilmiö. Kesä ja lämmin ovat toki suhteellista; ne harvat jotka asuvat 60:n leveyspiirin pohjois (tai etelä-)puolella ovat iloisia tästäkin vähästä. Valtaosa (>95%) asuu lämpimämmässä ilmanalassa ja harvojen piirissä tällainen salamakesä ja pitkä, pimeä talvi herättävät kiinnostusta muuten kuin pikaiseen käväisemiseen eksotiikkaa tutkimassa. Suomalaiset puolestaan ovat itsesuojelusyistä itsesuggeroituneet siihen että pimeä ja kylmä ovat hienoja asioita ja muualla ollaan kovin kateellisia tästä upeasta ilmastosta. Kumma kun tänne ei ole kauheasti tunkua .
Moi, taannoin käytin tätä linkkiä hakiakseni lähimmän sääaseman säädataa. Mutta ymmärtääkseni löytyy dataa monin paikoin eurooppaa: http://www.ecad.eu/dailydata/index.php
(European Climate Assessment & Dataset project.)