Sää koskettaa meitä kaikkia ja jokainen meistä on omalla tavallaan sään ammattilainen. Toisia säässä kiinnostavat luonnon voimat ja kaikki se monimutkaisuus, joka ilmojen vaihteluun liittyy. Toiset sanovat vaatimattomasti, että heitä kiinnostaa vain ”sataako vai paistaako”. Tämä kuitenkin on juuri se sään ennustamisen kaikkein vaikein asia.
Monelle sääennusteeksi riittää pelkkä piste-ennuste omalle paikkakunnalle. Siitä näkee useimmiten varsin hyvin mitä tuleman pitää, vaikka välillä ehkä tuleekin yllätyksiä. Mikäli säällä on suurempaa vaikutusta oman ammatin tai jonkin tietyn tapahtuman kannalta, on järkevää ottaa säästä selvää vähän syvemmin. Seuraavaksi vähän vinkkejä niille, jotka haluavat välttää sääyllätyksiä. Ensin kuitenkin vähän taustatietoa.
Näkyvä sää syntyy tyhjästä
Lähes kaikki näkemämme sää on seurausta veden olomuodon muutoksista. Vesi on ilmakehän ”aineksista” ainoa, joka voi ilmakehän lämpöoloissa esiintyä luonnollisesti kaikissa olomuodoissaan: kiinteänä, nesteenä tai kaasuna (lumi/jää, vesi, näkymätön vesihöyry). Ilmakehän tehosekoittimessa ilmahiukkaset liikkuvat kaoottisesti milloin minnekin; ylös, alas, itään, länteen, pohjoiseen tai etelään, usein vielä ilmakehän eri korkeuksilla eri suuntiin. Näiden liikkeiden seurauksena näkymättömästä ilmasta syntyy näkemämme sää. Mitä paikallisemmista tapahtumista on kysymys, sitä vaikeampaa on yhteen pisteeseen tarkalleen ennustaa, mihin aikaan sataa tai paistaa.
Ilmakehässä liikkuu siis alati eri kokoisia ja muotoisia ”sääotuksia”, jotka koko ajan muuttavat muotoaan. Mitä pienempiä otukset ovat, sitä arvaamattomampia ne ovat liikkeissään. Kun tällainen sääotus sitten liikkuukin vähän eri reittiä tai aikataululla kuin ennalta lasketussa ennusteessa, voi hetkellisesti yhdessä paikassa sää olla tyystin erilainen kuin ”luvattiin”. Piste-ennusteessa ei voida ottaa huomioon kaikkia mahdollisia erilaisia läheltä liikkuvia säitä, mutta näihin on mahdollista varautua erilaisten animaatioiden kautta.
Vinkkejä sääennusteiden seuraamiseen
Sääennusteseen syventyminen kannattaa aloittaa suurista rakenteista, jotka osataan ennustaa hyvin. Matalapaineet, korkeapaineet ja säärintamat antavat sääennusteelle rytmin, joka on hyvä ottaa selville, ennen kuin alkaa miettiä ennusteen mahdollisia monimutkaisempia sävelkulkuja.

1. Tarkastele ensin suursäätilannetta lähipäivien Euroopan mittakaavassa. Tämä onnistuu esimerkiksi valitsemalla Forecan Sadekartat-osiosta ”Ilmanpaine ja sade”-palvelun tai vaikkapa kuuntelemalla tv-meteorologia. Tarkastele oman alueesi tilannetta seuraavassa järjestyksessä
- Kuulutko enemmän sateisen matalapaineen säätyyppin vai sateettomaan korkepaineen säähän? Muuttuuko säätyyppi lähipäivien aikana toisenlaiseksi?
- Laske, montako sadealuetta on liikkumassa oman paikkakuntasi ohi. Tämä tieto antaa usein tärkeän kuvan tulevasta säästä. Sadealueet pystytään usein ennustamaan hyvin, muttei niiden tarkkaa aikataulua ja määrää. Rintamanmuotoiset sateet ovat varmemmin ennustettavissa kuin vuorokauden rytmissä sykkivät epämääräiset rakenteet.
- Mitä laajempia matala- tai korkeapaineen alueet ovat, sitä pidempään säätyyppi yleensä jatkuu entisellään. Pohjoisesta saapuvat matalapaineet tuovat mukanaan ilmaa Jäämereltä, etelästä saapuvat matalapaineet Etelä-Euroopasta tai jopa Afrikasta ja lännestä saapuvat matalapaineet tuovat mukanaan ilmaa Atlantilta
- Suurimmat haasteet piste-ennusteiden ajoituksiin liittyvät kesäisiin laajoihin paikallaan pysyviin matalapaineisiin, joissa iso osa sateista elää omaa elämäänsä vuorokausirytmin mukaisesti. Muutenkin kesäiset sateet ovat usein kaikkea muuta kuin kauniin yhtenäisiä sadealueita. Tällaisten piirteiden selville saamiseksi on syytä siirtyä seuraavalle tasolle.

2. Tarkastele seuraavaksi sadealueen luonnetta. Tämä onnistuu parhaiten valitsemalla Forecan Sadekartat-osiosta ”Sade 3 vrk”-palvelun. Valitse sieltä itsellesi sopiva alue. Mikäli olet ensin katsonut paikkakunnallesi piste-ennustetta, näkyy paikkakuntasi kohdalla karttapohjalla myös valkoinen kohdistusmerkki.
- Ota selville, kuinka moni alueesi yli liikkuva sadealue on tyypiltään jatkuvaa tasaista sadetta ja kuinka moni enemmänkin kuurotyyppistä ja paikallista sadetta. Jatkuva sade näkyy animaatiossa yhtenäisenä alueena, kun taas paikallinen sade näkyy erikokoisina palluroina.
- Jatkuva sade on selvästi helpommin ennustettavissa. Kannattaa kuitenkin varautua, että sen aikatulu voi vähän muuttua, tai että se todellisuudessa seuraavina päivinä liikkuukin 100km päästä ennustetulta reitiltä.
- Paikallinen sade kannattaa ottaa suunnitelmissa huomioon niin, että yli puolet tällaisista tapauksista johtaa sateeseen, mutta aina sadetta ei omalle kohdalle osu lainkaan.
- Kannattaa myös omalla alueella seurata, syntyykö joillakin tietyillä tuulen suunnilla helpommin sadetta ja toisilla selvästi harvemmin. Kuuroluonteinen sade on tyypiltään sellaista, joka saattaa maastonmuotojen seurauksena noudatella tietyillä tuulen suunnilla selvää kaavaa.
- Kuuroluonteista sadetta ei tulla ikinä ennustamaan paikallisesti täysin oikein. Kun sitten itselle tärkeässä ennusteessa näkyy kuurottaisen sateen riskiä, ei voi kuin toivoa parasta. Suuremmalla varmuudella tällaista sadetta ja sen liikkeitä voidaan ennustaa aikaisintaan silloin, kun se jo näkyy tutkassa.

3. Tarkastele tilannetta tutkasta vielä lähemmin ennen h-hetkeä. Tämä onnistuu parhaiten valitsemalla Forecan Sadekartat-osiosta ”Täsmätutka”-palvelun. Tarkan tutkakuvan lisäksi kartalla näkyy myös säähavaintoja 10 minuutin välein (oletuksena on lämpötila, mutta sen tilalle on mahdollista vaihtaa myös tuuli tai ilmankosteus). Valitse itsellesi sopiva alue. Mikäli olet ensin katsonut paikkakunnallesi piste-ennustetta, näkyy paikkakuntasi kohdalla myös täsmätutkassa valkoinen kohditusmerkki. Tämä helpottaa selvästi lähestyvien sateiden seuraamista.
- Tarkastelee sateiden liikettä. Liikkeen suunta ja nopeus jatkuu usein samankaltaisena muutaman lähitunnin ajan ja paras sade-ennuste saadaan useimmiten, kun ajatellaan sateen liikkuvan jatkossa samalla tavalla kuin viimeisten tuntienkin aikana. Poikkeuksen saattavat kuitenkin toisinaan aiheuttaa voimakkaat maastonmuodot, kuten tunturi ja vaara-alueet tai joskus myös rannikko
- Huomioi myös, että kesäpäivänä kuurotyyppiset sateet usein voimistuvat päivän aikana mantereen yllä ja kuolevat puolestaan yöllä pois. Tällaiset sateet voivat syntyä iltapäivällä nopeasti aivan tyhjästä. Merellä tilanne elää juuri päinvastaisella vuorokausirytmillä. Kuurotyyppiset sateet syntyvät aina lämpimimmälle alustalle. Talvella kuurotyyppisiä sateita esiintyy lähinnä sulien merien yllä.
- Tutkasta on nähtävissä myös ukkosten lähestyminen. Ukkonen kuitenkin elää vielä kuuropilveäkin monimutkaisempaa ja yhtäkkisempää elämää. Usein esimerkiksi pitkään satanut ja yhtenäisemmäksi laajentunut sade alkaa hävittää ukkosia, mutta toisaalta näiden pilvien etupuolelle voi yhtäkkiä syntyä uusi voimakas ukkossolu.

Näitä blogimerkintöjä on suuri ilo lukea, aivan erityisesti näitä sääennustamista kansantajuistavia kirjoituksia. Kiitokset siis omasta puolestani teille kaikille!
Kiitos tästä blogista, mutta kysynkin kun huomasin korkeapaineen matalapaineen vieressä. Näytti aika kookkaalta, mikäs sen kohtalo meille?
Hei Val!
Matalapaine on jo voimakkaampi ja kookkaampi. Kaakkoispuolellamme oleva korkepaine vaikuttaa enää selvemmin maamme itäpuolella. Toisaalta se kuitenkin vielä ainakin aluksi pidättelee matalaa sen verran, että suurin osa maastamme pysyy matalapaineen lämpimämmällä puolella.
Bosse says:
11.8.2014 at 8.30
”Elokuun 1. päivänä joku monista meteorologisteista ja forecan ennuste ilmoittivat mediassaa helteiden olevan ohi maanantain 4. elokuuta jälkeen.
Nyt on 11. elokuuta ja helleputki vain jatkuu??? Ei kannattaisi hehkutella mediassa jos näin pahasti on tieto-taito hakusissa!”
Eli kyllä on yritetty jopa harrastusten vuoksi ottaa irti kaikki tieto-taito, mitä te sää-tieteilijät olette tarjonneet tuutin täydeltä ja väliltä muualtakin ulkomaita myöden.:D
Hei Bosse
Itse en moista helteen päättymisilmoitusta muista, mutta uskon kyllä sinua. Elokuun 4. päivänä läntiseen Suomeen ulottui poikkeuksellisen lämmintä ilmaa ja lämpötila kohosi siellä selvästi yli 30 asteen. Muistan kuinka sitä lehdistössä nimiteltiin superhelteeksi (ei meteorologinen termi). Tämän jälkeen terävin helle alkoi hitaasti hiipua ja voisin kuvitella, että olisi puhuttu yli 30 asteen lämpötilojen väistyvän. En tiedä onko tämä voinut aiheuttaa väärinkäsityksiä? On totta, että yksittäisiä 30 asteen helteitä mittailtiin vielä 7.8. ja vielä 12.8. yksittäinen hellelukema Helsingin Kumpulassa 25,4 astetta. Vähän vinoillen voisi myös sanoa, että helle tosiaan loppui 4. elokuuta jälkeen eikä siis sitä ennen ;)
Tietokonelaskelmat muuten usein ennustavat korkeapaineen sinnikkyyden vähän alakanttiin. Tästä asiasta blogasin heinäkuun 22. päivä, jolloin tietokonelaskelmat jo seuraavalle viikolle ennustivat helteiden päättyvän, mutta todellisuudessa taas omega-korkeapaine voitti. Se horjahti kyllä vähän, mutta nousi entistä ehompana pystyyn joskin vähän eri kohtaan…
Kiitokset vastauksestasi!
Bosse says:
26.7.2014 at 12.28
”Jyväskylän länsipuolella kesäisin asustaen olen tarkistanut päivän korkeimman lämpötilan 1.5. – 25.7 tänä vuonna varjossa 1,8 metrin korkeudelta olevasta tarkkuuslämpömittarista. Tähän päivään mennessä yli 25 C:een päiviä on ollut 24 kpl. Yli 22 C:een päiviä sen lisäksi on kertynyt 13 kpl.”
Tämän hetkinen tilanne yhteensä 14.8.2014:
41 vuorokautta yli 25 C
16 vuorokautta alle hellerajan, mutta kuitenkin vähintään 22 C ( tänäänkin toteutunee?)
Todellinen kesä nautiskelijoille, mutta kauhea kesä tehdä fyysistä työtä ( klapien teko, puutarhatyö, ym hyötyliikunta)
Niinpä, kyllä jäi itselläkin moni suunniteltu ”projekti” tekemättä sääoloihin vedoten :)