Kesken lämpöaallon on paha sanoa vielä mitään siitä kokonaisuutena, mutta eilen tuli ilmoille tilannetta aika lailla jo kuvaava tieto: yhden viikon keskiläpötilaksi on saatu niin korkea lämpötila, oliko se nyt 20,2 astetta, ettei moista ole koettu sitten vuoden 1961. Eniten itseäni kuitenkin kosketti Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelun (mistäpä muualtakaan tuo tieto olisi ilmoille putkahtanut) reagointi menossa olevaan säähän tavalla, joka poikkeaa rutiinikökkökuukausitilastoinnista ja pelkkien yksittäisten hellehuippujen metsästyksestä.
Keskusteluun säästä on jo aika saada muutakin kuin erilaisia ”ennätyksiä”, milloin tämän kesän tähän asti kuumimman päivän, milloin talven kireimmän pakkasen muodossa. Vaikka ääriarvot tietysti sinänsä kiinnostavat, eivät ne vielä kaikkea kerro. Esimerkiksi lämpöaaltojen tapauksessa, kuten nyt, oleelliseksi nousee myös sen kesto ja vaikutus kokonaisuutena. Ei ole missään oikeassa mielessä tärkeää, sattuuko jokin sää jollekin kuukaudelle vai vasta seuraavalle.
Kuukaudet ovat almanakkaa, eivät säätä. Almanakkapoterosta pitäisi jo nousta. Myös viiden vuorokauden. Sään tilastoinnin soisi olevan ajassa elävää ja oikeasti esim. vastaavanlaisia säitä menneisyydestä etsivää. Lämpöaaltojen tapauksessa jonkinlaiset lämpösummakehitelmät voisivat olla nymuotoisia perustilastoja säätä oikeasti kuvaavampia.
Lämpötilaa usein vieläkin tärkeämpi on sateisuus. Siinä olisi hyvä tarkastella sademäärän lisäksi sateiden kestoa, esimerkiksi sadepäivien määrää. Täytyy sillä olla merkitystä, sataako joka päivä vähän vai tuleeko koko kuukauden tai muun ajanjakson sademäärä yhdellä kertaa yhtenä päivänä. Pelkässä kuukausisademäärässä tämä ei näy, mutta sen mukaisten mahdollisten säiden ja niiden vaikutusten kirjo voi olla valtava.
Säädatan vapauttamisen hengessä myös ilmastopalvelu voisi ottaa ihan asiakseen miettiä, millä tavoin yleisön säästä kokonaisuutena saamaa (siis ilmaiseksi ja erikseen kysymättä) tietoa voisi mahdollisesti syventää ja monipuolistaa. Kaikki edellytykset kuitenkin ovat olemassa.
Kuvan linkki: http://pixabay.com/fi/v%C3%A4synyt-vaeltajat-lepopaikka-lepo-249683/
Jyväskylän länsipuolella kesäisin asustaen olen tarkistanut päivän korkeimman lämpötilan 1.5. – 25.7 tänä vuonna varjossa 1,8 metrin korkeudelta olevasta tarkkuuslämpömittarista. Tähän päivään mennessä yli 25 C:een päiviä on ollut 24 kpl. Yli 22 C:een päiviä sen lisäksi on kertynyt 13 kpl.
Tällä menolla käy nyt niin, että kylmän kesän ennustelijat saavatkin kokonaisen kuukauden hellepäiviä ihmettelylleen. Vanha sanonta kuuluukin:” kohtuus se pitää olla kerjätessäkin” myös säidenkin suhteen.
. . . sateesta puheenollen espanjalaiset ilmoittavat sademäärän litraa/neliömetri, mikä on huomattavasti havainnollisempaa kuin noilla millimetreillä pelaileminen. Muuten noi kokonaisvaltaisemmat sääanalyysit kuulostavat paremmilta kuin nykyiset ennätystehtailut.
Hellettä riittää mutta kosteusprosentti tänäänkin vain 32. Onneksi.
Kyse on itse asiassa samasta yksiköstä. 1 mm sadetta tarkoittaa, että neliömetrille on kertynyt 1 litra vettä.
. . . sen ymmärtää erkkikin, mutta kumpi on havainnollisempi muille kuin säätieteilijöille?
Pari päivää sitten herra Föhr sanoi että ilma viilenee ensi viikolla. Silti hänen edustamansa Foreca ennustaa uuvuttavia helteitä yli elokuun ensimmäisen viikon. Ilmatieteenlaitos taas ennustaa selvästi viilenevää ilmaa ensi viikon loppupuolella. Missä siis mennään?
Mistä ilman kosteus-% tulee poudalla?
Ainahan tuo ilma sisältää vesihöyryä. Enemmän tai vähemmän, siitä saadaan suhteellinen kosteus laskettua. Lämmin ilma voi sisältää enemmän kosteutta kuin kylmä, joku alaan perehtynyt voi antaa jotain lukuja varmaan. Ja kun tilanteen kastepiste saavutetaan, alkaa tulla sumua/pilviä.
Miksi Suomessa kosteus jatkuvasti korkeampi kuin naapurissa vaikka lämpötila sama
Hyviä tekstejä, kiitos asiantuntijoille.
Onko kukaan ajatellut, kuinka paljon lämpö nousee ihmisen materiaaleista, tummat katot, autot, asfalttitie ym.
Kovalla paahteella antavat varmaan aika hyvää megawattia lehvästöön verrattuna. Mielesätni Californiassa mikroilmastoa on tutkittukin. Saman tietenkin eroosiokin tekee, kun maa paljastuu ja lämpö nousee, kuivuu.
Ja nyt uutena uhkana hiilihiukkaset navoilla, sulaminen kiihtyy.
Entäpä sitten kun napajää ei puskuroi aurinkoa. No ei mennä noihin lämmintä kesää…
Onkohan mahdollista, että säämallit keulivat nyt pahasti? En millään jaksaiis uskoa, että seuraavat kaksi viikkoa menisi +30 astessa etelärannikolla! Kai se mahdollista on mutta jos jo nyt taksna on kuumin viikko 50 vuoteen, puhuttaisiin jostain täysin ennenkuulumattomasta. Miten Juha ottaa asiaan kantaa, siis suursäätilaan ja kuinka lämmintä ja kuinka pitkään?
Keulivat ja pahasti! Kannattaa mielummin katsoa Ilmatieteenlaitoksen ja Accuweatherin ennusteita. Forecan ennusteet taitavat koskea jotain muuta maata, noiden muiden ennusteet eivät ole koko aikaa siinä +30 asteessa.
Vasta kesäkuussa oli kylmin pariviikkoinen viiteenkymmeneen vuoteen, nyt jo heinäkuussa kuumin viikko vastaavalla mittaushistorialla. Tuollainen vaihtelevaisuus osoittaa kyllä ettei pitempien jaksojen ennustusten oikeaan osuminen tule Suomessa aivan helpolla…
Asia johon en ole saanut vastausta..onko meidän leveysasteilla ja pohjoisen arktisilla alueilla lämpötila vuodenajasta riippuen aina vakio,tai lähes vakio.Jos meillä on helleaalto niin kärsitäänkö jossakin muualla vastaavasti hyisestä säästä.Vuotuinen keskilämpötilahan ei ymmärtääkseni kovin paljoa heittele.
Kylläpä meni pahasti pieleen Jyväskylään ennustetut säät. Jopa puolen tunnin välein oli vaihdettu sateenmääriämja satamisen aikoja. Ei taida tulla mitään suomalaisten meteorologien työstä. Ei muutakuin työttömyyskortistoon osaamattomuuden vuoksi.
. . . Hän säät ja ilmat säätää
ja aallot tainnuttaa
ja hyisen hallan häätää
ja viljan vartuttaa.
Hän onneen meidät ohjaa,
jos joutuu johdantaan.
Sen rakkauden pohjaa
ken pystyy koskaan tutkimaan?
…Siis kiitos Herra taivaan, kun lahjas meille toit..
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/soi_kunniaksi_luojan_29229.html#media=29231
Pum