Kesän säästä ei tietenkään tiedä – vielä. Eikä lomasään tilauksiakaan taida kukaan ottaa vastaan, en ainakaan ole moisesta kuullut. Vuosilomasta suurin osa pidetään normaalissa työelämän marssijärjestyksessä touko-syyskuussa, joten valinnanvaraa on viimeistään työnantajalla myös säiden suhteen, koska keväästä tulee lomanpitokauden aikana jo syksy. Vielä syyskuun alkupäivinä voi ilman sään mullistuksiakin olla vielä jopa hellettä, vaikka kuka sitä nyt sinänsä kaipaa.
Jos ideana olisi ylipäätään pitää joku ihmeellinen ja taivaallinen kesäloma, vieläpä pitkä ja yhdellä kertaa, ja puhumattakaan, että sellainen pitäisi viettää Suomessa, en miettisi edes mahdollisia jonkin ajankohdan säitä, koska olisi kuitenkin mahdotonta varmasti tietää, sattuvatko tuohon vaivaiseen lomapätkään sitten kaikki kesän paisteet vai sateet. Kumminkin päin voi käydä, kuten myös kylmän ja lämpimän suhteen, myös tyvenen ja myrskyn. Ukonilmaa voi olla kiva katsella, muttei ehkä enää sen kaatamien puiden alta. Kuivat ja kuumat sääjaksot tekevät viheriöistä kelteröitä. Eikä helteitä edes kaikkien terveys kestä. Viimeistään helle saa monet sekaisin. Vaikka ei siihen hellettä tarvita, huomaan.
Kesäisen päivän tai viikon säästä ei voi vielä tietää, mutta on toki totta, että kesän eri kohdat ovat joka tapauksessa jollain tapaa toisistaan eroavaiset. Kun tätä vielä vähän kärjistän ja teen pieniä loma-aikojen sään stereotypioita, päädyn helposti ainakin näihin lomasäävinkkeihin:
Keväästä alkukesään on usein aurinkoista mutta helposti vielä kylmää. Ainakin öisin ja kylmän meren tai ison järven lähellä, kun sieltä tuulee. Ilma on kuivaa, siitepölyjä riittää. Kurkkua voi kuivata, mutta kuka terassilla värjöttäisi. Ilmakehä läpäisee hyvin auringon UV-säteilyä, joten ruskettujien riemua (?) alkupuoli kesästä on. Auringon voima kannattaa muistaa ja suojata ainakin pienet lapset palamiselta. Luonnon virkoamista talven jäljiltä voi seurata usein vielä pitkälle kesäkuuhun. Pääskysistä voi laskea jotain, mutta aikanaan se juhannusruusukin kukkii.
Keskikesää voisi olla vaikka juhannuksesta heinäkuun loppupuolelle. Silloin alkaa olla tilastollisesti lämpimintä. Jopa merivedet jo houkuttelevat muitakin kuin veneilijöitä, joilla on se vene alla lämpöä eristämässä. Valoisinta on eli päivä pisin juhannuksen maissa, ja jos on oikein perso valolle, menee yöttömän yön taian perässä tarpeeksi pohjoiseen. Pienenä hintana tästä voivat olla vaikka hyttyset. Ilma kosteutuu viimeistään vähitellen, tosin ilmavirtauksista riippuen, ja ukkoskuurot iltapäivisin ovat tuttua kesätunnelmaa siinä missä haitarinsoitto kesäiltaisin tanssilavan reunalla kosken kuohuessakin. Sanallinen maalailu voisi olla aivan loputonta, niin kaunis tämä aika on, jopa sateella. Kesäisen sateen jälkeen metsä tuoksuu hyvälle. Niinpä moni haluaa lomansa juuri tähän aikaan. Mutta aina keskikesänkään ilmat eivät ole suotuisia.
Loppukesästä syksyyn on oma lempilomakauteni. Silloinkin, kun en vietä lomaa tai vietän sen muualla, lähinnä kuitenkin Euroopassa, se on vuoden paras aika. Siinä viehättää lämpö, jota on samettisesti myös ilman vesihöyryyn sitoutuneena eikä vain yksitoikkoisena auringon kuivana möllötyksenä. Sadesäätkin ovat useimmiten lämpimiä, kunhan ei ole helteestä kiinni. Ukkoset voivat olla rajuja, kun sille päälle sattuvat. Luonto on kypsynyt tuottamaan monenlaista hedelmää. Kaikista tuoksuista paras on vastapuidun ohrapellon tuoksu loppukesän pastellinsävyiltoina. Siis vain pieni muunnelma täydestä kuusta tähkäpäiden yllä. Pimeys ja kuitenkin lämpö on ehkä se jutun juju. Valoisat kesäyöt eivät ole se minun juttuni. Mieluummin välimerellisyys Suomessa. Ja syksy on yhtä inspiraation elosalamaa.
Millainen on juuri sinun unelmiesi kesä, ne kaikkein parhaimmat hetket?
Kuvan linkki: https://www.flickr.com/photos/virtuaalianu/3695040004/sizes/z/in/photostream/
Kiitos paljon blogista.ihanasti kirjoitettu,aihe tietysti ja lauseenrakennus soljuvaa!kiitos JUHA:-)
Loppukesä on minunkin suosikkikauteni. Yritän saada lomani ajoittumaan sinne aina kuin mahdollista. On kiva kun alkaa saada satoa luonnosta ja puutarhoista. Kuten suosikkimarjaani vadelmaa.