Pakkasilma saavuttaa viimeistään tänä yönä myös etelärannikon viimeiset niemet, jollaisella sijaitsee myös pääkaupunkimme keskusta. Vielä äsken olin töissä, iltavuorossa, ja kelikameroiden kautta saatoin nähdä, että lumenrippeitä on sadellut laajoille alueille myös maan etelä- ja keskiosaan, tosin itäpainotteisesti. Mutta vähänpuoleiseksi se jäi, ja varsinkin etelärannikko välttyi pyryltä, joka selvästi aiemmin uhkasi. Ilmamassa ei ehtinyt sille riittävän kylmäksi, mutta nyt kylmää ilmaa virtaa myös etelään. Lumeksi muuttuneista sateista sen sijaan on jäljellä enää heikot jämät. Toisaalta paikallisia lumisateita on esim. Pohjanmaalla. Selkeintä ja kylmintä on Lapissa, sen pohjoisosasssa.
Säässä on siis alkanut kylmä jakso, jolle ei loppua näy. Ainakin alkuviikolle mentäessä sää vain kylmenee entisestään. Pohjoisenpuoleinen tuuli saattaa purevoittaa pakkasta monenakin päivänä, tosin voi olla vaikeata ennakoida, kumpi voittaa, pakastuminen pakkasasteissa vai tuo tuuli, joka pitää yhdessä pilvisyyden kanssa pakkasen kiristymistä kurissa mutta tekee viimasta vastaavasti kylmän. Ihan selvää korkeapainettta emme heti saa, joten pilvisyys pysyy laajoilla alueilla runsaana ja heikkoja lumisateita tulee siellä täällä. Meri on vielä suhteellisen lämmin, joten se synnyttää helposti heikkoja lumikuuroja, jotka sopivalla tuulensuunnalla kulkeutuvat sisämaahan.
Sääpalvelussa tällainen pakkaskausi merkitsee jokapakkastalvista palautteiden tulvaa koskien piste-ennusteiden lämpötiloja, joita on vaikeata pitää ajan tasalla, koska lämpötilan paikalliset vaihtelut ovat tyypillisesti suuria ja nopeitakin. Pienetkin vaihtelut paikallisessa pilvisyydessä tai maastonmuodoissa tuovat suuria eroja jo naapurikylien välille, näin etenkin Lapissa.
Sanallisissa ennusteissa tilanne on ”kireää pakkasta” tai ”pakkanen on kireää”, mutta sitten yhtäkkiä pitää muka osata jokaisen notkelman jokainen pakkaspiikki. Ei sitä kukaan osaa, eikä sitä pakkasta joka kolossa edes mitata niin, että meteorologikaan sen tietäisi – siellä kolossa olija sen sijaan tietysti kyllä. Ennusteet ovat ennusteita ja sellaisina aina suuntaa antavia, eivät lämpömittareiden kilpailijoita. Säästä on syytä olla selvillä laajemminkin kuin pelkkien piste-ennusteiden varassa.
Suuria lumisateita ei ainakaan nyt näytä olevan tulossa mihinkään päin maata, joten lumipeitteen kasvu jää varsin vähäisten lumisateiden varaan. Toisaalta maa jäätyy tehokkaasti, kun lämpöä eristävä lumikerros edelleen käytännössä puuttuu. Tästä on nyt revittävä, vaikka olisi tullut saatua kalliita talviurheiluvälineitä joulupukilta. Mutta pirtsakoita pakkasia!
Oheistanpa linkin noihin mainioihin kelikameroihin: http://www2.liikennevirasto.fi/alk/kelikamerat/
Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Arctic_hare.jpg
Sanoit, että alkaa kylmä jakso, jolle ei loppua näy. Näkyy kuitenkin teidän omissa 15 vrk:n ennusteissa. Nissä ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa lämpenee pariin kolmeen pakkasasteeseen. Sitä ei kai sydäntalvella voi sanoa kylmäksi.
No nyt on vain niin, että nämä kirjoitukset ovat omalla nimellä ja henkilökohtaisia. Minä näen sääennustusmielessä ammatillisesti enintään noin viikon päähän enkä suosittele ketään muutakaan muuta tekemään. Jos pakkanen pääsee kiristymään kymmeneenkin asteeseen etelässä, pitäisi sen ilman karkottumiseksi tapahtua jotain muutakin kuin että yllämme lepää korkeapaine. Pakkasen oleellinen heikkeneminen ainakaan nopeasti ei ole lainkaan varmaa. Kovin pitkät automaattiennusteet tulevat suoraan kulloisestakin viimeisestä malliajosta. Minun ennusteitani ne eivät ole. En siis ihan tiedä, mitä ovat nuo ”teidän omat” ennusteet. En tiedä, teitittelettekö. Forecan ennusteita koskevat palautteet kuuluvat Forecalle, eivät tähän Sään takaa -blogiin. Tai ainakin minun on vaikeata kommentoida asioita, joista en ole missään mielessä vastuussa henkilökohtaisesti.
Luulin, että edustat Forecaa. Anteeksi väärinkäsitys. Tuntui vain aika hurjalta, että kylmälle ei loppua näy. Reilun viikon päästä joidenkin ennusteiden mukaan pitäisi lauhtua. Lähteinä ovat Foreca, Accuweather ja Wetterzentrale. Me amatöörit joudumme tyhmyyttämme näitäkin katsomaan. Niin, ja se korkeapaine nyrjähtäisi hieman itään.
Forecalla ei ole mitään omaa ja yhtenäistä ns. ”virallista” ennustetta, vaan nuo numeeristen ilmakehämallien perusteella tehdyt tuotteet pitkänkin ajan päähän tulevat siis mallista, kuten kilpailijoillammekin. Meteorologit puolestaan, vaikkakin pystyvät vaikuttamaan kaikkien ennusteiden ajalliseen alkupäähän, keskittyvät sellaiseen ennustamiseen, minkä tyypillisesti ihminen tekee käyttäen apuna juuri noita numeerisia ilmakehämalleja. Jos siis vaikka soittaa meteorologille, kuulee juuri sen meteorologin, joka on vuorossa, käsityksen asiasta. Ja edelleen, MTV3:n ruudussa näkyvät meteorologit työskentelevät itsenäisesti mutta käyttäen toki yhtä laajoja aineistoja työnsä pohjana. Tämä työ on, kuten muutkin työt, pitkälti subjektiivista lopullisen tuotteen, sanamuotojen, painotusten jne. osalta.
Eipä noita muutenkaan pääosin 5-10 pakkasasteen, max -15, lukemia voi kylmäksi sanoa, normaalilukemia ne ovat.
Kirjoitukseni ei sisällä yhtään ainutta numeroarvoin ilmaistua pakkasen määrää.
No ei sisällä ei numeroita, mutta kun tällainen amatööri joutuu noita vaikka 10vrk ennusteita katsomaan. Ja niitä menneisiin peilaamaan. Ja jotain kertoo kuitenkin sanonta ”kylmä jakso”. Tuskin olisit käyttänyt sitä ilmaisua, jos ennusteet olisivat luvanneet 0-kelejä edelleen. Yhtä paljastavaa ja tärkeää meille sääseuraajille, joita tänne kirjoittelee varmaankin pääosin, on tietenkin puhtaat numerot, mutta myös vertailu keskimääräisiin pitkän ajan arvoihin.
En mainosta ainakaan varsinaisina muutoksina asioita, joita ilmakehämallit laskevat yli viikon päähän. Ne kun ehtivät vielä muuttaa kantaansa, jkoskus moneenkin kertaan. Tosin ei ole tietenkään pois suljettua, etteivätkö 15 vuorokauden ennusteet voisi myös toteutua. Sitä vartenhan ne ovat jopa näkyvillä, että niistä voi saada jonkinlaista kuvaa siitä, miten säätilannetta lasketaan noinkin pitkälle. Sään takaa -blogin tarkoitus ei ole sinänsä esittää ennusteita, joten sitä on tullut luultavasti harjoitettua liikaakin. Parempi, että ihmiset katsovat vain noita tietokonekäppyröitä ja käyvät sitten palautekeskustelunsa ehkä tietokoneiden kanssa. En ole ajatellut ajankäyttöäni niin, että alkaisin keskustella näiden blogien kommenttien kanssa. Lopetan sen siis. En lue enää koko kommentteja lainkaan.
Juhan täällä mainostaman Wetterzentralen GFS lupaa alkavan pakkasviikon jälkeen lauhtuvaa. Etelään plusasteita jo runsaan viikon päästä.
Hyvä, että lähde mainitaan.
Voisitko Juha kertoa, mistä johtuu, että Foreca ennustaa aina kesällä lämpimämpää ja talvella kylmempää kuin Ilmatieteenlaitos. Forecan ennusteet ovat aina ylioptimistisia eivätkä juuri koskaan toteudu.
En valitettavasti voi kommentoida tuota, koska työni ei ole seurata tätä. Mutta ennusteita kyllä verifioidaan eli niiden osuvuutta seurataan hyvinkin tarkkaan. Epäilen kyseessä olevan mielikuvien. Harva on seurannut niitä oikeasti ja kaiken muistiin tallettaen. Muutama tietynsuuntainen ennuste saattaa auttaa tietyn mielikuvan synnyssä. Jos haluaa tietoa asiasta, suosittelen yhteydenottoa Forecaan. Ei ole tarkoitus, että palautteet, tiedustelut jne. alkaisivat tulla tätä kautta, koska ennusteita verifioivat eli niiden laatua mittavat eri ihmiset kuin ne, jotka kirjoittavat tässä Sään takaa -blogissa.
Juha Föhr ikään kuin moittii ennusteiden käyttäjiä siitä, että nämä uskovat piste-ennusteisiin, mutta miksi ylipäätään (sen paremmin pakkasista talvella kuin sateista kesällä) pitää sitten ollenkaan tarjota tällaisia käytännössä epäluotettavia ja satunnaisesti heitteleviä piste-ennusteita?
Ja miksi varsinkin niille pitää luoda keinotekoista ja näennäistä ”tarkkuutta” tarjoamalla näennäisiä ”omia” ennusteita joka kylälle. – Netin sääpalveluiden aiemmissa versioissa oli valittavina vain (ja taitaa nytkin olla tässä palvelussa pikavalinnassa) vain todelliset sääasemat, joista sitten saattoi vertailla paria lähintä, mutta nyt palvelu antaa syöttää minkä kylän vaan, ja kone sitten arpoo jonkun satunnaisesti, ja tulos on mitä sattuu.
Koska olen maalta kotoisin ja vuosikaudet osallistunut heinätöihin, ja seurannut vierestä myös viljelijän sääennustetyöskentelyä, ensin radion ja television ennusteiden avulla, sitten puhelinennusteiden ja lopuksi internetin kautta, niin tiedän kyllä mikä säänennustamisen peruskuvio lopputuoteen ja sen arvioinnin osalta on. – Ja samoin juuri tämän sääennustetyöskelyn avulla saatiin itse päätöksenteko loppuvaiheessa sujumaan niin hyvin, että juurikaan ei jäänyt kaadettua heinää sateeseen, kun radion ja television, ja loppuvaiheessa puhelinennusteiden perusteella, ja mahtoiko siinä ihan viime vaiheessa jo olla internetin säätutkiakin, pystyi riskitilanteissakin yleensä tekemään oikean ja realistisen arvion. – Kun taas ne, jotka kaatoivat ”uhkapelillä”, saivat kyllä heinänsä märäksi.
Mutta juuri tätä vasten nämä piste-ennusteete ovat täysin sattumanvaraisia ja turhia, että niiden tiedot heittelevät miten sattuu. Olisi vaikka vain todellisten sääasemien enuusteet, jolloin saisi todenmukaisen kuvan, että jos toiselle lähimmistä sääasemista luvataan sitä ja toiselle tätä, niin odotettavissa voi olla mitäö vaan tästä välistä.
Nytkin teillä oli etusivulla käyränmuotoinen kuvaaja, mikä on todennäköib´nen 15v vuorokaudfen sää valituilla sääasemilla, niin siinä kun käyrä levenee loppua kohti, niin kuva on realistinen.
Mutta jos valitseekin 15 vuorokauden ”täsmä” ennusteen, niin tämä käyrän leveneminen loppua kohti ja kasvava epävarmuus ei käy ilmi, ja ennuste on tältä osin huono ja sattumanvarainen.
Jolloin siis ,kysymys ,kuuluu, mihin tällaista huonoa ja todellisuutta väärin kuvaavaa tuotetta edes lainkaan tarvitaan.
Kun maanviljelijä kansakoulupohjalta oppii kunnon ennusteiden avulla kaatamaan heinänsä niin, ettei se kastu, vaikka suomen sää heinänkaadon suhteen erittäin riskialtis kokonaisuus, niin tämä mielestäni osoittaa, että säätiedon tarvitsijoita on turha aliarvioida, vaan heille on syytä tarjota hyvää ennemmin kuin ”helppoa” mutta huonoa.
– Tai en sitten tiedä, vaikuttiko tähän se, että isäni, jota tässä käytin esimerkkinä, oli kyllä 1950-luvulla armeijassa saanut säämiehen koulutuksen. Mutta itselläni tätä koulutusta ei ole, vaan olen sään suhteen maallikko – tai ehkä nyt on tullut yliopistossa klimatologiankin luennoilla istuttua, mutta kumminkin. – Mutta ilman tätäkin taustaa uskoisin saman pätevän kaikki, jotka työssään joutuvat tekemään päätöksiä säätietojen perusteella, oli se sitten lumi- tai turveurakointia tai lintuhavainnointia. – Eli kyllä siinä aika äkkiä kehittyy kyky käyttää parhaita mahdollisia tieteen kulloinkin tuottamia ennusteita, ja silloin huonoista, näennäistarjkoista W”täsmä” ennusteista, so. mainitut piste-ennusteet, ei ole muuta kuin haittaa, vaan kaivataan kunnollisia ja toimivia ennusteita, joiden avulla riskit pystyy arvioimaan. – Niitähän juuri Juha Föhrkin televisiossa esitti, ennen kuin internet oli keksitty, ja hyvin saatiin heinät kaadettua.
– Eli ei pidä aliarvioida meitä tiedon tarvitsijoita.
Niin, sitten sopii miettiä, kuka tai mitkä sääpalvelun muodot niin tekevät ja ehkä miksi. Mutta jokainen käyttää tässä elämässä omaa medialukutaitoaan niin kuin parhaaksi näkee. Minua esimerkiksii ei välttämättä kannata lainkaan noteerata, ainakaan jos on päällimmäinen tarkoitus saada lähinnä mielihyväteollisuuden palveluita. Ei se mene ollenkaan niin, että minua saa kritisoida mutta minä en sitten ketään, edes ryhmänä. Mutta kuten jo toisessa vastauksessa totesin, en enää lue kirjoitusten kommentteja. Kaikkea hyvää.
Eikös se ole niin että, asiakas on aina oikeassa, ja kun asiakas kritisoi tuotetta, niin tuotteessa tai siihen liittyvässä informaatiossa on jotain mennyt vikaan, ja silloin taas ei auta, jos sanoo, että asiakas on väärässä. Nythän me emme ole sosiaalisessa mediassa, missä yksityihenkilöt keskustelevat ja voivat ottaa vapaasti nokkiinsa, vaan sosaalisessa mediassa, jossa asiakkaat kommentoivat tarjottua tuotetta, eikä silloin pidä ottaa itseensä jos asiakkaat kommentoivat firman tuotetta. Oma kommenttini lähti siitä, että kerran jo lähetin saman palautteen samasta asiasta mailitse ja sain ympäripyöreän vastauksen jossa selostettiin asioita niin kuin pikkulapselle, ja kun huomasin että täällä blogissasisi puutuit samaan, niin ajattelin tässä vastata takaisin kun en viitsinyt silloin rautalangasta vääntää kaikkea ja ruveta vastaamaan koko mailiin ollenkaan. Ja jos et lue näitä, niin sitten pistän tämän saman jonkun muun Forecalaisen blogiin. Kysymyshän on nyt siitä, että jos asiakas saa palvelusta tarpeitaan vastaamattoman käyttökokemuksen, niin informaation kulun ketjua tai käyttöliittymää pitää silloin jotenkin säätää, ettei näin kävisi, eikä vastuuta tästä tule sysätä asiakkaalle. Käyttäjäkuntahan toki on hyvin vaihtelevaa, kun löytyy urbaaneita tallaajia, jotka eivät osaa katsoa kartalta missä ovat, eivät ymmärrä mistään aiheeseen liittyvistä käsitteistä edes matalapainetta tms. tai hyvä jos edes suojaa ja pakkasta. Mutta yhtä lailla on niitä, jotka joutuvat sään kannsa pelaamaan työkseen, eivätkä tällaisista lasten palikkaleikeistä kostu mitään, vaan kaipaavat aikuisen oikeita sääennusteita, missä asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja asiat esitetään tarkoituksenmukalla tavalla. Sehän on esim. jokaisen sääennusteen käyttäjän arkea, että matalapaine kuivuukin kokoon, menee vähän ohi, tai sade tuleekin vetenä kun opitäisi tulla lumena tai päinvastoin. Silloin pitäisi kertoa todelliset vaihtoehdot ja mahdollisuudet eikä mitään silppua. Mutta täytyy palata jonkun toisen Forecalaisen blogissa.
Mainioihin kelikameroihin? Noihin suttuisiin still kuviin vaikka eletään vuotta 2014
Aika erikoista kiukuttelua bloggaajalta. Koko kirjoituksen tarkoitus on kritisoida mahdollisimman tarkkoja sää- ja lämpöennusteita tarvitsevia kansalaisia. Kun sitten joku uskaltautuu kommentoimaan tekstin ristiriitaa suhteessa saatavilla oleviin ennusteisiin koskien kylmän jakson kestoa, yltyy kommentointi entistä kiukkuisemmaksi. Mikä näiden blogien tarkoitus on, jos näissä ei saa keskustella aiheesta? Tyhjänpäiväistä pakinasävyyn väännettyä puheenpartta suurin osa kaikista kirjoituksista, enkä nyt tarkoita vain Föhrin kirjoituksia. Kyllä se vain niin on, että palvelun tarjoajan tulee tarjota palvelua nöyränä eikä ylpistyä omasta erinomaisuudestaan. Pahoitin tästä mieleni niin, että voisin ihan reklamoida asiasta Forecalle.
Samat sanat, en ymmärrä Föhrin ”palkokasvien menemistä hengityselimiin”. Tai sen näyttelemistä.
Noloa itkua tääl päivästä toisee ja vasta tääl ruvetaa itkemää ku bloggaaja päättää sanoo jotai takasi.
Kukaan täällä ole mitään ”itkenyt nolosti”, tai sitten en osaa lukea, kun en sellaista löydä enkä muista. Eikä sen enempää itketä, jos bloggaaja vastaa ja on erimieltä. Vaan selvennetään omia mielipiteitä ja kukin kertoo omat ajatuksensa. Mutta jos aletaan ottamaan pulttia asiallisista kommenteista, sitä en tajua. Silloin kannattaa antaa näppis jonkun muun sormien alle, niin ei tule paha mieli keskustelusta.
Pohjimmiltaan tämän blogin tarkoituksena ei kai ole olla taho, joka tarjoaa maksimaalisen eksakteja ennusteita (sikäli kuin niitä nyt on). Itse ainakin luen esim. näitä Juha Föhrin juttuja säämiehen omina näkemyksinä ennusteista ja muusta asiaan liittyvästä. Hienoinen `poikkitaiteellisuus` ja bloggaajan hieman yllättävä `särmikkyys` ovat mielestäni ihan mainio juttu.
Muulla asiaan liittyvällä tarkoitan erilaisten ilmiöiden kuvaamista niiden esiintymisen, muodostumisen ja aiheuttavien tekijöiden suhteen. Kaikenlainen pikku valistus on mielestäni paikallaan. Tulee mieleen, että esim. kuinkahan moni teknokraattipelle luulee, että Maa on etäisimmillään Auringosta täkäläisen keskitalven aikaan.
Veikkaanpa, että Föhr vielä hieman näitä kommenttejakin vilkaisee, onpa hän kylläkin viime aikoina mielestäni ihmeen sinnikkäästi viitsinyt palautteeseen vastata.
Tuosta säästä -siitä niin, vielä. Se ei ole pikkujuttu tai romanttinen asia kaikille, riippuen ammatinharjoituksesta, asuinpaikasta tai elinolosuhteista jne. Kaikki havaitut referenssit huomioonottaen taitavat monet olla itse kohtalaisia ennustajia, jotkut ehkä ihan guruja. Omalla kohdalla on mennyt usein huonosti toivotun ja toteutuneen sään suhteen.
Olisipa muuten mielenkiintoista nähdä, minkälaista lopputalvea ennustavat yleensä näitä tarkkailevat ja hahmottavat ihmiset.
Kyllä kyse on kylmästä ilmasta, kun tammikuun keskiarvo pääkaupunkiseudulla on noin viisi pakkasastetta ja nyt paukkuu 15 asteen pakkaset. Koska tämä tuska loppuu?
Kylläpä tästä pakkasjaksosta taisi ihan mittava tulla, viitaten tässä noihin Föhrin näkemyksiin.