Lucian päivän myrsky meni, ja olihan sekin jo valontuoja: sää selkeni, ja muistini mukaan vasta tänään, Annan päivänä, oli taas kunnolla pilvistä ja vähän satoikin. Tosin tuo myrsky myös vei monien tavanomaiset valot. Niinhän se menee: tavanomaiseen aina palataan, eihän se muuten edes olisi tavanomaista, ainakaan tilastollisesti. Jouluna myös maan eteläosassa on keskimäärin heikkoa pakkasta ja jokunen senttti lunta. Pohjoisessa niin pakkasta kuin luntakin on arvattavasti enemmän. Kaukaa haettu ei siis ole vanha sanonta: ”Jouluna Jumala syntyi, pyhä poika pakkasella”. Varsinaisen tapahtuman olosuhteiden perimätiedosta on tuskin kyse, vaikka vasta jokunen päivä sitten lunta tuli niin Turkkiin kuin Levanttiinkin, siis sinne Välimeren itäpäähän. Istanbul on vieläkin lumesta lamassa.
Ennen joulua on vielä Tuomaan päivä. Tuomas on nähty tuomassa jo joulurauhaa: ”Tule, tule, Tuomas-kulta, tuo joulu tullessas, oluttynnöri olallas, piimäjuusto pivossas!”. Ja kun sää on joulunaikana aina kiinnostanut: ”Mitä ennen Tuomasta tuiskaa, se jouluna vetenä luistaa” (Etelä-Suomi). Ken haluaa eläytyä menneeseen aikaan, syö Tuomaan päivänä siansorkkia.
Sääkartat näyttävät jotenkin tuiki tavallisilta, vai onkohan se niin, että siltä vain tuntuu taannoisten myrskyjen jälkeen. Vaikka pakkohan niidenkin on keskimäärin näyttää tavallisilta. Tämähän on kehäpäätelmää, tai ei oikeastaan edes sitä. Ei päätelmää lainkaan, vaan saman asian toistamista eri sanoin. Monen ihmisen small talkia, näin englantiaikana. Täällä pohjoisesssa sentään pitää puhua lämpimikseen.
Lauhanpuoleinen säätyyppi ”rulettaa”. Ja lounaastahan se lauha ilma tänne tulee, tällä tietoa myös jouluna. Siinä ilmassa on tähän aikaan vuodesta kekimäärin paljon pilviä, eivätkä sateetkaan näitä ilmavirtauksia mitenkään karta. Tosin nyt jää nähtäväksi, jaksaako keskiviikkona ja torstaina olla mahdollisesti miten selkeää. Siinä se sauma kuitenkin on. Joulunajan lämpötila lienee ainakin lounaisrannikolla, useana päivänä myös pitkällä sisämaassa, nollan yläpuolella. Ja kun sateitakin on jouluksi luvassa, voi myös niiden todennäköistä olomuotoa näistä lämpöoloista päätellä.
Monelle on pääkysymys, tuleeko joulusta (maan eteläosassa) valkea tai musta. Tulin jo veikanneeksi pari päivää sitten asiaa minulta kysyttäessä, että kirjava. Se on vähän samaa juurta kuin sateen olomuodon ennustaminen: jos ei tiedetä, sataako lunta vai vettä, on turvallisinta ennustaa räntää. Se tarkoittaisi oikeasti (sään termistöä), että sataisi yhtaikaa lunta ja vettä, mutta räntään on helppoa myös peittää epävarmuus sateen olomuodosta. Vaikka sekaisinhan ne puurot ja vellit joka tapauksessa menevät, koska räntä on myös tavallinen (Suomessa) yleiskielen sana, jolla havaintojeni mukaan tarkoitetaan paitsi tietysti sitä periaatteessa oikeaa räntää, niin paljon useammin märkää lunta.
Märkä lumisade on kuitenkin lumisadetta sekin. Vaikka mitä väliä, vaikka sade olisikin lunta, jos se joka tapauksessa sulaa maanpinnalla jättämättä minkäänlaista kertymää. Paitsi jos se ei kaikki sulakaan heti, silloin sitä pitää aurata teiltä. Varsinkin, jos märän lumisateen jälkeen on heti perään pakkasta. Huomaan, että luiskahdan heti näihin loputtomiin täydentäviin juttuihin kun vain ajattelenkin työasioita. Mutta kun harva asia maailmassa on kuvattavissa joko tai -logiikan voimin.
Joulunajan säätilastoja on valmiiksi koottuina sääviranomaisemme ilmastonettisivuilla. Etelä-Suomen sisämaassa lumipeitteisiä jouluja on keskimäärin kaksi kolmesta. Edelleen noiden tilastojen mukaan lämpötila on lauhimpina jouluina kohonnut etelässä 6 ja 8 asteen välille, Lapissakin jopa 3 lämpöasteeseen. Jouluyönä 2002 puolestaan etelässäkin oli 20…28 astetta pakkasta.
Ajankohtainen linkki: http://www.youtube.com/watch?v=HInU3eD-nMU
Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/virtuaalianu/4187659675/sizes/z/in/photostream/
Jonnin joutavaa höpötystä, ihan kuin tv:een säätiedotuksissa!!
Olen samaa mieltä. Mutta olisiko antaa esimerkki jostain, mikä ei sitä olisi?
On hieno homma, kun lämmityskulut ovat pienentyneet merkittävästi niin omakotitaloissa kuin muissakin asumismuodoissa asuville.:)
Jatkuisipa vain lopputalvikin vain 0 C:een molemmin puolin! Onhan sillä tietysti se haittapuoli, että Urpiaisen-Käteisen hallitus ei voisi syytää sikakalliilla energialla kerättyjä verotuloja etelän maille:))
Joo, tästä päivityksestä ei kyllä tullut hullua hurskaammaksi. Saman tiedon olisi saanut katsomalla ennusteita itse eli lauhalta näyttää. Sen suhteen ei ole jännitettävää, onko etelässä lunta – ei – vaan siinä, kuinka korkealle lumiraja nousee. Nyt kun on katsellut ennusteita niin pahoin pelkään, että Jyväskylän yläpuolelle ja Oulussa, johon olen myös menossa, voi olla paljas maa niin ikään. Lapissa ja Koillismaalla voi olla melko lauhaa mutta lunta sentään, ehkä myös Itä-Suomessa.
Niin, tämä on niin subjektiivista kaikki. Minä puolestani tasan viis veisaan siitä, ainakaan etukäteen, missä joku lumiraja jonain jouluna on. Kunhan se lumi pysyy poissa minun jaloistani, enkä asu Keski-Suomessa…
Minä ainakin menen jouluksi Teneriffalle. Siellä on varmasti lunta- Teidellä.
Ei ole kivaa lumi ja luikas maa, parempi jos ei tule lunta.
Mihinkähän muuten katosivat joululaulut kaupoista? Ennen aina joulun aikaan kaupoissa soittelivat joululauluja. Teostoko nekin ryösti?
Sitä ihmetteli kun jotkut niistä valitteli, minä kun tykkäsin. Ovat iloisia pääasiassa nämä joululaulut, kivoja kuunnella.
Ulkomaan kielisiä nettiratioita joissa joululauluja, jollei joku ole huomannut, löytyy esim.
http://www.shoutcast.com/radio/Seasonal%20and%20Holiday
Eivät ole yhtä tuttuja kuin kotimaiset ja vaihteluakin saa ainakin asemaa vaihtamalla.
Jonninjoutavaa tai ei, mutta tervetullutta vaihtelua ip-lehtien hysterisointiin, joihin lienevät meteorologitkin kyllääntyneitä.
Accuweatherin ennusteen mukaan plus asteilla käytäisiin vain enää harvoin ja joulupäivälle ennustaa lumipyryä (omalle paikkakunnalle). Foreca ja Ilmatiede vetävät ennusteisiinsa kuitenkin kovia plus asteita joulun yli. Onko Accuweatherilla käytössä Amerikkalaisten pitkä ennuste kun taas Forecalla ja Ilmatieteenlaitkoksellla on eurooppalainen?
Yleensä kaikenlainen säästä puhuminen on perinteisesti ollut aiheena harmiton ja kevyt puolituttujen ja vieraiden kanssa. Sekin silti aiheuttaa välillä tunteita, ainakin ärtymystä. Esim. runsaisiin lumisateisiin ei itselläni riitä hiukkaakaan romanttista suhtautumista.
Vaikka aivan näillä maapallon seuduilla onkin vältytty hurjimmilta sääilmiöiltä, puhumattakaan muista luonnonilmiöistä, voi esim. runsas sademäärä -muodossa missä hyvänsä – tuottaa peijakkaanmoisesti `ylimääräistä` työtä tietynlaiselle asukille, vaikka asia ei liittyisikään ammatinharjoittamiseen.
Näillä leveysasteilla on märkyyden haihtuminen maaperästä ajallisesti melko suppea koko vuoden suhteen. Tuleepa tästä mieleen, että asuintonteiksi kaavoitetaan nykyään alavia alueita varsin optimistisesti kasvaviin sademääriin nähden.
Tämän liian pitkän sepustuksen tarkoitus on pohjustaa yhden henkilön suhtautumista sääennustuksiin. Voisi olla ainakin joillekin ahdistavaa etukäteen tietää varmasti pitkällinen sääjakso. Kolatessani lunta 30 metrin päähän poispäin viettävälle niitylle viime talven alussa, tuumin että tuli neljäs peräkkäinen tällainen talvi (toivoin kuitenkin hieman vähälumisempaa). Varma tieto voisi lisätä tuskaa.
Otan kyllä huomioon lähipäivien sääennusteen ulkotöiden tekemiseen nähden. Sään takaa -blogi etenkin Juha Föhrin -ja muidenkin osalta on puolestaan ihan mainiota luettavaa. Säätä emme voi säätää.