Ihmettelin juuri sääkarttoja, siis niitä, joita supertietokoneen laskujen pohjalta saadaan meteorologin tai ylipäätään ihmisen ymmärtämään muotoon. Syksyn ystävänä tietysti myös mielistyin tulevaan säähän: vaikka syyskuu on jo vauhdissa ja auringon korkeuskulma painuu kiihtyvällä vauhdilla ja tähtitieteellisen vääjäämättömästi kutistaen taivaan lämpöikkunaa, sää on iltapäivisin vielä kesäisen lämmintä. Pitenevät yöt elävät jo selvemmin sitä, mitä syksystä sanana tulee ensimmäisenä mieleen – lämpötilan osalta. Tässä lähes paikallaan pysyvän korkeapaineen säätyypissä ei toki sada myöskään öisin, paitsi nyt lauantain vastaisena yönä Lappiin leviää sateita, jotka lauantain kuluessa väistyvät sieltä jo itään.
Korkeapaine siis olla jököttää meillä niin, että sää sateistuu tällä tietoa vasta ensi viikon loppupuolella (tämä tieto on uusimman sääaineiston mukainen muutos myöhemmin pe-iltana). Sen verran korkeapaine ikään kuin vääntelehtii ja muuttaa muotoaan ja painopistettään, että ilmamassa muuttunee ensi viikolla idässä ja pohjoisessa hieman viileämmäksi. Jos laskelmia haluaa tarkaan uskoa, niin ensi viikon torstaina päivälämpötila jäisi Pohjois-Lapissa 10 asteen alapuolelle, mutta sekin muutos vaikuttaa ohimenevältä. Jonkinlainen pienivähittäinen päivälämpötilan lasku tietysti tulee päivien lyhenemisestä; suunta on lopulta selvä, mutta kylläpä kesä sinnittelee hyvin.
Nämä päivälämpötilat siis, jotka ovat tähän aikaan vuodesta jo herkkiä paikalliselle pilvisyydelle ja tuulelle, ovat ainakin nyt vielä viikonvaihteen yli maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen n. 20 astetta, ja voi olla, että esim. sunnuntaina lounaassa voi olla jokusen asteen verran lämpimämpääkin. Pohjoisen päivälämpötila on siinä viitisentoista astetta, Pohjois-Lapin ehkä useimmiten 12…15 astetta.
Vaan miten nimittää tällaista säätä? Almanakan mukaan on syyskuu, mutta päivät ovat kesäisiä. Myöhäinen lämmin on tuttu ilmiö. Laajalle levinnyt on tapa puhua intiaanikesästä Pohjois-Amerikan uudisasukkaiden ilmiölle antaman nimityksen mukaan. Mutta onko tämä meillä vielä intiaanikesä, koska se oikeastaan edellyttäisi, että olisi ensin jo ollut selvästi kylmemmän sään kausi ja sitten vielä yhtäkkiä onkin yllättävän lämmintä. Tuntuu, että tämä on ennemminkin suoraa jatkoa melko lämpimälle kesälle, vai jäinkö jotain paitsi lomaillessani viikon muualla 13.-20.8.? Tuolloin kai oli sateita, muttei mitään kylmiä ilmoja?
Meillä ns. vanha kansa on puhunut Pärttylin pikkukesästä (Pärttyli, nyk. Perttu 24.8.), mutta siihen tämä on jo jonkin verran myöhäisempää säätä. Ehkä kalenterista löytäisi jonkin muun pyhimyksen, jonka mukaan nimetä tämä lokoisa jälkikesä? Vai olisiko takatalvesta tässä apua: kesän jälkeinen kesä voisi olla takakesä. Ei kuulosta hyvältä: taka-etuliite saa ainakin minun korvissani aikaiseksi pejoratiivisen tai ainakin kielteisen kaiun. Takapakki, takatalvi, takarivi, – ja hui, mitä kaikkea muuta. Ei tämä lämmin auringonpaiste voi olla mitään takaosastoa!
Lue intiaanikesästä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1050
Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/photo64/2853603440/sizes/z/in/photostream/
Olisko syyskesä mitään? Ilman sen kummempia pähkäilyjä. Itselläni on tapana jakaa vuosi kahdeksaan osaan vuodenaikojen mukaan. Syyskesä sijoittuu kesän ja syksyn väliin ja on joskus lyhyempi joskus pidempi. Jahka se matalapaine tulee ja sen jälkipuolella se kylmänpurkaus, siirrytään syksyyn.
Samaa mieltä markon kanssa, mutta tosiaan tämä, että Utsjoellakin mitattiin yli +20 kevolla peräti +22, nii onko tämä jo ennätys lukema siellä? ottaen huomioon että sielä auringon tehokkuus ja korkeuskulma on huomattavasti alempana mitä Etelä Suomessa, Oisko peräti samaa luokkaa mitä Etelä Suomessa Lokakuun alussa, kun matkaa on kummiskin 1000km, eli 10 astetta. Osaisiko Juha vastata tähän olenko oikeassa :)?.
Syyskesällä tarkoitetaan ihan keleistä riippumatta ajanjaksoa noin elokuun puolivälistä elokuun loppuun.
Kevätkesällähän voi sataa jopa räntää, ja sehän sijoittuu vastaavasti kolme kuukautta aiemmaksi.
Syystalvea ja kevättalvea ei voi noin tarkasti sijoittaa kalenteriin: Joskus syystalvea on ollut ihan helmikuun alkuun asti, ja esim. viime keväänä kevättalvea oli pitkälle huhtikuuhun. Lumi on tärkeä elementti. Lisäksi maantieteellinen sijainti vaikuttaa enemmän kuin kesän puolella.
Nyt eletään alkusyksyä, joka sattuu olemaan aika kesäinen.
Mikähän siinä muuten on, että välillä JF tuntuu ihan ymmärtävän siitä vanhasta kansasta kirjoittaessaan kalenterimuutoksen merkityksen välillä taas ei!
Kun ja jos syksy katsottiin alkavaksi pertulta 24.8., niin sehän merkitsee nykykalenterissa 4. syyskuuta eli Ansan päivää. Tällä ”Ansan pikkukesällä” tarkoitettaisiinkin silloin mutta myös myöhemmin alkavia kesäisiä päiviä. Eihän ”pikkukesääkään” sentään voi vain yhden päivän mittaisena pitää, luulisin.
Tänään on Ansan pikkukesän 4. päivä!
Toki muistan juliaanisen kalenterin muuttunee gregoriaaniseksi, Ruotsissa ilmeisesti vasta vuonna 1753.Tällaisten ”vanhan kansan” säämerkkipäivien tarkalla paikalla ei taida olla nykykatsannossa paljoa merkitystä, mutta kansatieteellisesti ne viimeistään ovat kiinnostavia ja tietysti kultturisessa mielessä säähän liittyviä. Toki niihin liittyy myös entisajan ikään kuin tilastollista säiden merkillepanoa, mutta eivätköhän ne aiemmat säät olleet hyvin vaihtelevia myös vuodesta toiseen kuin nykyisetkin. Kyse lienee kaiketi myös jo ammoisina aikoina esiintyneestä säätä koskevasta ns. small talkista kulttuurissa kuin kulttuurissa. Yksi päätarkoituksistani oli kiinnittää huomio tilanteen jatkumiselle, tosin nyt päivälämpötilat näyttäisivät hieman laskevan uuden alkavan viikon myötä ja sateitakin saadaan viimeistään loppuviikolla. Itse ilmamassa ei kuitenkaan suuresti viilene, eli päivälämpötilat asettuvat loppuviikolla suunnilleen 15 asteen paikkeille, mikä olisi sitten enää pohjoisessa vähän tavanomaista lämpimämpää säätä.
Jos ja kun asiantuntija ammentaa sanontoja vanhoista kansanviisauksista ja aiheena on vuodenaikojen vaihtuminen kuten tässä tapauksessa, niin kuinka voi kuitenkin unohtaa kalenterimuutoksen merkityksen siinä yhteydessä.
Siitähän tässä kysymys: ”Meillä ns. vanha kansa on puhunut Pärttylin pikkukesästä (Pärttyli, nyk. Perttu 24.8.), mutta siihen tämä on jo jonkin verran myöhäisempää säätä.”
Eipä siis nyt ole tuohon nähden liian myöhäistä säätä, vaikka ”pikku kesämme” (alk. vanh. Perttu 4.8).on tosin kestänyt jo kohta viikon!.
Viimeinen virke siis pitää olla näin:
Eipä siis nyt ole tuohon nähden liian myöhäistä säätä, vaikka ”pikku kesämme” (alk. vanh. Perttu 4.9.).on tosin kestänyt jo kohta viikon!.
Ei taida olla sinänsä mikään kesä vaan globaali katastrofi, joka on jo käynnissä ja jonka kaikki huomaavat, mutta jolle ei nähtävästi aiota tehdä mitään.
Samaa mieltä oltu jo pitempään, että kyllä tämä on jatkoa harvinaisen pitkälle lämpimälle kesälle. Muistetaanko vielä kuinka lämmintä oli Toukokuulla vaikkapa Utsjoella? Turussa pitkän kylmänjakson Maalis-Huhtikuussa jälkeen tuli lämmin kesäsää Vapulta ja jatkuu yhä vaan…
Miten olisi jatkokesä?