Helmikuussa talven selkä on taittunut paitsi vanhan kansan mielestä, myös siksi, että aurinko alkaa jo vaikuttaa sen verran, että ainakin jo eteläosassa maata iltapäivät ovat aamuja jopa selvästi lämpimämpiä. Tosin pilvipeite edelleen vähentää tätä ilmiötä, eikä auringonsäteilystä ole vielä tiettyjen pilvityyppien hälventäjäksi. Niin ikään lumipeite pitää huolta sitä, että auringonsäteilyä kuluu olemattomaan sekä siitä, että säteilyä heijastuu vaaleasta lumipinnasta tehokkaasti takaisin avaruuteen – paitsi jos on pilvikerros välissä. Niin ja tietysti tilanteissa, missä kylmempää ilmaa virtaa voimakkaasti jollekin paikalle, päivälämpötilat voinevat olla aamuisia alempiakin, tätä on vaikeata tietää kevättalven edistyessä.
Kannattaa pitää mielessä, että kun lasketaan yhteen koko vuorokauden ja kuukauden ympäri, helmikuu on säätilastoissamme se kylmin kuukausi. Erityisesti varhaisaamut voivat vielä yllättää kylmyydellään, jos ilmakehä siihen asentoon päättää kääntyä.
Niin monet tekijät vaikuttavat monissa säätilanteissa siihen, mitä lopulta pitäisi ennustaa. Myös se, kenelle ja minin tarkoitukseen. Monen mieli voi kylpeä pilven rakosesta ilmestyvässä auringonkilossa ja sen maalaamassa värikkäässä kiilassa läpi muuten enemmän mustavalkovalokuvaa muistuttavan maiseman, kun taas tiemestari pähkäilee, tulevatko sadetutkassa näkyvät heikot lumikuurot lopulta hänen aurattavakseen vaiko eivät.
Odotusarvot sään suhteen vaihtelevat, mutta auringosta useimmat pitänevät pimeän vuodenajan jäädessä taakse. Yöt ovat edelleen talvisen kylmiä, paitsi jos on päällä tuulinen lumisade paksuine pilvipeitteineen. Moni ei näytä edelleenkään ymmärtävän, ettei jokaista äkillistä pilvenreikää ole mahdollista ennustaa etukäteen eikä sen myötä varhaisaamun lämpötilaa tarkasti joka paikkakunnalle.
Minkäänlaisen internetin värillisen käyrän, pilvi-aurinko -symbolin tai vaikkapa sanallisen ennusteen ei ole tarkoitus eikä mahdollista kilpailla itse luonnon kanssa. Ennusteet ovat aina ennusteita ja perusolemukseltaan ja oikein tulkittuina (tai tulkittuna kokonaisuutena) suuntaa antavia, ja eri syistä niissä ei aina onnistuta, vaikka tiedämme, että ne ovat keskimäärin hyviä.
Ennusteiden kyljessä ei edelleenkään sanota, että niiden tarkoitus on syrjäyttää lämpömittarit, silmät tai muut omat havaintovälineet. Mitä tärkeämpi asia sää on, vaikkapa taloudellisesti tai turvallisuusmielessä, sitä enemmän korostuu myös sään oma seuranta.
Sääpalvelu on parhaimmillaan ainakin havaintojen ja ennusteiden vuorovaikutusta. Meteorologi auttaa tässä lopulta vaikka puhelimitse, ellei muu auta. Säästä pitää olla selvillä enemmän kuin mihin pari radiosta kuultua lausetta tai yksi internetin täsmäsää pystyy, vasta sitten voi edes jonkinlainen pieni taivas aueta.
Paras sääpalvelu on yhdessä tekemistä. Yksi tiennäyttäjä on teiden kunnossapitopuoli, joka todella itse seuraa sitä, missä on paras asiantuntija, ja sääpalvelu on tässä yksi elementti, toki tärkeä, mutta sen antama tieto aina sovelletaan ja seurataan loppupeleissä itse, mitä siellä tien päällä tapahtuu. Meteorologi työtilassansa on pakosti enempi päättelyidensä ja yhdellä kertaa suurempien ennustealueiden työllistämä.
Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/bitterroot/116189415/sizes/z/in/photostream/
Odotan näistä kommenteista tämän hetken säähän liittyviä havaintoja enkä turhanpäiväisiä jaaritteluja: ”Onko pilvessä aukkoja ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat säähän”. Tämä kirjoituksesi ei antanut mitään näkemystä itse säähän ja sen mahdolliseen kehitykseen esim. 2 viikon aikana ja miksei myös pidemmällekin aikajaksolle. Minusta tämä talvi muistuttaa 50- ja 60-lukujen talvia siinä suhteessa, että nyt on välillä suojakelejäkin – toisin kuin kahtena viime talvena.
Nuo suojakelit ovat kiinnittäneet minunkin huomioni. Tosin muistelen 80-luvun talvia, ihan 50- tai 60-lukuihin ei oma muistini ulotu. Tälläinen talvi on oikea talvi, sellainen jona minä sen haluan ymmärtää. Pakkasia voi olla, koviakin, mutta suojakelejä täytyy tulla väliin. Mitään kuukausien pakkasjaksoja en voi ymmärtää.
Mutta nämä Juhan blogit ovat ihan mukavia luettavia, sana on mukavasti hallussa hällä. Ja on niissä sitä tietoakin. Eivät kaikki muista, että ikkunanpielessä olevaa lämpömittaria täytyy aina aamuisin katsoa, vaikka ennusteen sanottaisiin olevan miten tarkka. Ja jos ulkona pyryttää, siellä pyryttää, vaikka ennuste olisikin luvannut täysin pilvetöntä.
Suojasäitä kyllä riitti viime talvena: joulukuu 2011 oli poikkeuksellisen lämmin ja suojia piteli tuonne loppiaiseen saakka, kunnes talvi pikku hiljaa tuli ja etenkin helmikuu 2012 oli kylmä. Erityisen kylmiähän olivat talvet 2009-10 ja 2010-11.
Tämä talvi on ollut ”etupainotteinen”: joulukuu oli peräti kolme astetta keskimääräistä kylmempi, tammikuukin hieman. Helmikuu näyttäisi ainakin itse näkemieni ennusteiden perusteella talven suhteessa leudoimmalta kuukaudelta. ECMWF:n kausiennuste pitää mahdollisena, että helmikuun puolivälin jälkeen vielä pakastuisi selvemmin mutta toisaalta ainakin tuleva viikko on melko lauha etenkin aivan etelässä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen perusteella tässä on takana kolme hyvin kylmää helmikuuta ja seitsemästä viime helmikuusta viisi on ollut hyvin rapsakoita. Siis ihan tilastollisen todennäköisyydenkin perusteella ei ole ihme, jos tästä helmikuusta tulee melko leuto.
Hyvin nuo kartat näyttää suunnilleen sään. Kun ulkona tuulee sen tässä talossa kuulee heti ja mittari näyttää puolestaan lukeman. Sateet puolestaan näkyy aamulla kun katsoo katuvaloa vasten. Ihan hyvin pärjää näillä.
Mutta onhan se nyt aika surkeata, jos katson aamulla klo 6.30 ensimmäistä sääennustetta ja siihen tulee aamun kartta klo 6.15. ja lämpötilat ovat siihen merkattu koko Etelä-Suomen alueelle yli viisi asetta lämpimämmäksi mitä ne ovat. Onneksi katson aina YLE:n tekstitv:n havaintotiedot, jotka tänä aamuna siis todistivat yhdessä ulkolämpömittarin kanssa tätä karua tilannetta, jossa metereologi oli onnistunut saamaan jopa näyttämänsä havaintotiedot virheelliseksi. Etenkin talvipyöräilijälle juuri lähtöhetken lämpötila on
Tämä viikko on jälleen erikoinen ennusteiden kannalta. Vielä sunnuntaina koko viikosta oli tulossa pilvipoutainen ja miellyttävä talviviikko. Maanantaina ennusteessa on jo lumipyryä tiistaille, keskiviikolle ja vielä perjantaillekin. Tiistaina aamulla sateen piti alkaa yhdeksän aikaa, mutta jo kuudelta lunta tuli ns. ovista ja ikkunoista. Lähes muuten joka kerta sateen alkaminen on ennustettua aikaisempi, oletteko huomanneet saman?
Jos metereologi alkaa kuittailemaan tässä maallikoille, että ” Ennusteiden kyljessä ei edelleenkään sanota, että niiden tarkoitus on syrjäyttää lämpömittarit, silmät tai muut omat havaintovälineet. ”, niin eikö tässä voisi samalla katsoa itsekin peiliin ja tehdä niitä ennusteita välillä enemmän havaintojen, kuin tietokoneiden avulla.
”Lähes muuten joka kerta sateen alkaminen on ennustettua aikaisempi, oletteko huomanneet saman?”
Olen samaa mieltä. Usein tosin näyttää tutkakuvien perusteella siltä, että varsinaisen sadealueen edelle kehittyy uusia ”pienempiä” sateita ja kun ne ovat menneet ohi, saattaa olla pieni tauko ennen kuin se ”iso” sade tulee päälle. Tai sitten ne sadealueet sulautuvat yhteen niin ettei mitään taukoa edes tule – sade vain voimistuu vähitellen.
Samalla tavoin sateet yleensä väistyvät nopeammin pois kuin mitä ennustetaan. Joskus sade-ennusteet itsepintaisesti näyttävät sateiden jatkuvan vielä monta tuntia, vaikka tutkakuvia katselemalla maallikkokin pystyy arvioimaan, että sade on jo ihan kohta ohi. Toki joskus varsinaisen sadealueen mentyä saattaa syntyä joitain yksittäisiä kuuroja, mutta näin käy aika harvoin jos kuvissa ei näy mitään merkkiä niistä.
Kiitos hyvästä blogista. Tästä kohdasta kysyisin: ”Yöt ovat edelleen talvisen kylmiä, paitsi jos on päällä tuulinen lumisade paksuine pilvipeitteineen.”, mistä johtuu tuo lämpötilaero? Onko kyse siitä, että pilvipeite estää lämpösäteilyn karkaamisen avaruuteen?
Yhdyn kaikilta osin Harry Tuomisen kommenttiin.Talven kuva on muuttunut sitten 50- ja 60- lukujen.Silloin järvet sai pysyvän jääpeitteen aiemmin,voimakkat suojasäät katkaisivat pakkaskaudet toisin kuin tällä 2000 luvulla jolloi talvia on mennyt ilman suojia tai on roikuttu nollan tuntumassa ehkä maamme eteläisintä osaa lukuunottamatta.