Ukkosta on meillä Suomessa ollut tänä kesänä tähän mennessä jopa poikkeuksellisen vähän, kiitos viileän ja sateisen alkukesän. Nyt meitä sen sijaan hellii jo kesän lämpö, myös ukonilmat yleistyvät jo tänä viikonloppuna. On siis paikallaan tässäkin muistuttaa, ettei nykyaikaisen sääpalvelun aikakaudella tarvitse olla ukkosenkaan kanssa pelkän kuulo- ja näköhavainnon varassa. Ihmisaistit ovat toki mainioita ja tuottavat nautintoa, mutta todellisuuden havainnoinnissa niillä on rajoituksensa: ukkonen esim. kuullaan jyrinänä enintään luokkaa 20 kilometrin päästä. Jyrinä on seurausta salamasta, joka on ihmisen mittakaavassa valtava ja hallitsematon luonnossa tapahtuva sähköpurkaus. Valjastamatonta energiaa. Villin luonnon kosketus.
Ukkosta syntyy ns. epävakaan ilmanalan vallitessa: ilma lähellä maanpintaa on mahdollisimman lämmintä ja kosteaa, kun taas ylempänä on samanaikaisesti mahdollisimman kylmää ilmaa. Tähän vielä päälle auringonsäteilyn päivällä maanpintaa lämmittävä vaikutus sekä muutenkin ilman nousuliikettä suosiva ilmakehän rakenne, niin a vot. Ukonilmat myös liikkuvat niitä synnyttävien pilvi- ja sääjärjestelmien mukana. Sopivissa olosuhteissa samaa ukkospilvialuetta on mahdollista seurata esim. satelliittikuvista jopa päiviä. Toisaalta voi seurata ukkosen syntymistä osaksi jotain sääjärjestelmää. Tavallinen sääpalvelun käyttäjä hyötynee eniten tiedosta, missä ukkospilviä on ja mihin ne ovat liikkeellä.
Kaukokartoitukseen perustuvat mittausjärjestelmät ovat jo monet vuosikymmenet olleet tärkeä osa sään havainnointia. Sadetutka näyttää satavat pilvet, muttei vielä sitä, onko niissä ukkosta. Koska salamat ovat sähköpurkauksia, niistä lähtevien ns. spherics-aaltojen leviämistä mittaamalla samanakaisesti eri paikkakunnilla saadaan selville salamaniskujen aika ja paikka. Vieläpä sekin, onko kyse ns. miinus- tai plus-salamoista (iskeekö salama pilvestä maahan vai päin vastoin). Salamanpaikannuslaitteisto tuottaa tosiaikaista tietoa ukkosen sijainnista ja liikkeestä. Kun samassa kuvassa nähdään sekä satavat pilvet että salamaniskut, antaa tämä kokonaisuus usein jo varsin hyvän kuvan tilanteesta. Varsinkin, jos tätä vertaa satelliittikuviin, on jo pitkällä sääopin syövereissä.
Forecan nettisivulla salamat (keltaisina plusmerkkeinä) sekä satavat pilvet voi nähdä täältä: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/veneilysaa/salamat
Kuvan linkki: http://photography.nationalgeographic.com/wallpaper/photography/photos/best-pod-september-2010/lightning-storm-kentucky/
Onko mahdollista, että salama iskee maasta pilveen? Minun mielestä ukkoset ovat tervetulleita tänne.A
Sähköpurkaus tapahtuu miinus- ja plusmerkkisen varauksen välille syntyvässä ns. purkauskanavassa. Sähköpurkaus tapahtuu oikeastaan, siis salaman aikana, kahteenkin suuntaan, jos mennään tutkittuihin hienouksiin, koska purkausta seuraa ns. vastapurkaus. Mutta sähköpurkauksessa elektronit miinusmerkkisinä liikkuvat kohti varauksen plus-napaa. Useimmat salamat ovat ns. miinussalamoita, mutta esim. korkeiden ja kallellaan olevien ukkospilvien yläosan ja maanpinnan välillä iskevät salamat puolestaan plus-salamoita. Erityisesti näissä plus-varaus on keskittynyt pilven yläosaan ja salamat siis ”iskevät” maasta pilveen. Tällaiset salamat ovat tuhoisampia kuin salamat keskimäärin.
juha
Sain sinulta järkevää tietoa, kun osa ukkosia tutkivista ihmisistä ei tiedä syytä maasta pilveen salamoimiseen siispä kiitos tiedosta.
Ukkosia ja niitä runsaita sateita täällä Jyväskylän seudulla vuotellaan, mutta päivä näyttää olevan mitä aurinkoisin ja lämmin. On taas turhan pitkä kuivakausi ollut. En kastellut, kun Forecan ennustus oli niin varma (98%) sateen suhteen.
Varauduttiin taas kerran turhaan sateisiin poistumalla viljelmiltä pitämään omakotitaloa silmällä ukkosien varalta!
Joo huh huh mitä roska ennustuksia!!!
Urputus sikseen. Aina ei voi onnistua. Onko ennusteisiin mahdollista lisätä luotettavuusindeksiä? Seuraan tärkeiden päivien ennusteita useita päiviä etukäteen, ja päivän ennusteen luotettavuudesta voi usein saada vihiä jo siitä, tuleeko siihen paljon muutoksia muutaman päivän aikana. Olisi kuitenkin vielä parempi, jos olisi saatavilla joku yleinen indeksi, joka kuvaisi säätilan ennustettavuutta. Parhaimmillaan se voisi olla jopa kartan päälle piirretty värikoodisto, josta selviäisi, että tilanne on esim. selvä pohjoisessa, mutta etelässä voi tapahtua mitä vaan.
Pystyykö ukkosen etäisyyden laskea laskemalla sekunteja välähdyksestä ja jakamalla sitten kolmella??eli jos välähtää ja siitä noin 9 sekunnin päästä kuuluu jyrinä niin ukkonen on noin kolmen kilometrin päässä…näin joskus jostain opin/kuulin..=)vissiin valon nopeuteen 300000m/s liittyvä juttu??
Ääni on paineaaltoja, ja äänen nopeus riippuu tarkkaan ottaen väliaineen eli ilman lämpötilasta mutta luonnon olosuhteissa myös siitä, liikkuuko ilma kovasti johonkin päin eli tuulesta. Karkea esitystapa Suomen kesää varten on todellakin, koska ääni näissä tyypillisissä lämpötiloissa liikkuu ilmassa nopeudella vähän alle 300 m/s, että jos salaman ja jyrinän (oltava tarkkana, että jyrinä tulee juuri siitä havaitusta salamasta) väli on siinä 10 sekuntia, iski salama luokkaa 3 kilometrin päässä. Mutta tietoa ei näin tule siitä, iskikö kyseinen salama pilven lähimmässä vaiko kauimmassa osassa, joten loppupäätelmän täytyy olla, että seuraava salama voi jo varsin hyvin iskeä kohdalle. Ukkonen on vaarallinen sääilmiö, joka kannattaa ottaa vakavasti.
Mikä ero on akanilmalla ja ukonilmalla, akanilmalla mennään ulos ja ukonilmalla sisälle